Medialle

5.2.2010

Suomalaiset: lasten mielipidettä pitäisi kysyä useammin
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuus kasvanut

Suomalaisten mielestä lasten ja nuorten mielipidettä pitäisi kysyä nykyistä useammin. Parempia päätöksiä uskotaan saatavan, jos lasten ja nuorten näkemykset huomioidaan. Alle 18-vuotiaiden kuulemiseen velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan meillä paremmin kuin vuosi sitten.

Peräti 95 prosenttia suomalaisista uskoo aikuisten voivan tehdä parempia päätöksiä, jos he ottavat lasten mielipiteet huomioon. Tieto ilmenee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.

Kahdeksan kymmenestä lapsen oikeuksia koskevan kyselyn vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä itseään koskevissa asioissa. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, etteivät lapset ja nuoret voi koulussa vaikuttaa riittävästi omiin asioihinsa.

Oppilaskuntia pidettiin lähes yksimielisesti hyvänä vaikuttamisen keinona kouluissa. Kuntien nuorisovaltuustoillekin antaisi lisää valtaa kolme neljästä vastaajasta.

Yli kuusi kymmenestä vastaajasta soisi myös lasten vanhempien kuuntelevan nykyistä enemmän lastensa mielipiteitä.

Oikeuksien tunnettuus kasvoi – yhteistyötä oikeuksien toteutumiseksi jatkettava
Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia korostavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tuntee 72 prosenttia suomalaisista. Sopimus tunnetaan meillä nyt paremmin kuin reilu vuosi sitten: vastaavassa kyselyssä lokakuussa 2008 sopimuksesta oli kuullut 54 prosenttia vastaajista.

Sopimuksen tunnettuutta lisäsi viime vuonna laajasti vietetty Lapsen oikeuksien 20-vuotisjuhlavuosi. Suomessa vuoden teemana oli lapsen oikeus osallistua ja vaikuttaa. Juhlavuoden toteutukseen osallistuivat yhteistyössä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, lapsiasiavaltuutettu, kansalaisjärjestöt sekä evankelisluterilainen kirkko.

– Juhlavuoden kampanjoinnin tulos osoittaa eri tahojen yhteistyön merkittävyyttä. Se osoittaa myös, että valtiovallan panostusta tarvitaan, jotta lasten oikeudet saadaan koko yhteiskunnan asiaksi, sanoo politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede.

Alle 18-vuotiaiden osallistumisen ja vaikuttamisen oikeus vaatii Suomessa tiedottamisen ohella myös käytännön toimia, sillä lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa vaihtelevat suuresti alueittain. Myös päätösten lapsivaikutusten arviointia on vahvistettava kuntien ja valtion toiminnassa.

– Lisäksi tarvitaan asennemuutosta: alle 18-vuotiaatkin ovat kansalaisia, joilla on oikeuksia. Heitä on kuultava ja kannattaa kuulla päätöksenteoksessa, Wrede sanoo.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistui yli tuhat suomalaista ympäri maan. Vastaajat olivat iältään 15–79-vuotiaita. Tutkimus toteutettiin tammikuussa 2010. Kyselytutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran. Tutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan: Taloustutkimuksen tulokset 2010 

YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus on yksi maailman laajimmin tunnustetuista ihmisoikeussopimuksista. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. Jokaisella lapsella on oikeus tietää sopimuksesta.

_ _ _

Lisätietoja:
- ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. puh. 0400 810077, s-posti: georghenrik.wrede@minedu.fi
- tiedottaja Camilla Lehtinen, Lapsilla on omat oikeudet -kampanja, puh: 040 718 1114,
s-posti: info@camillalehtinen.com

_ _ _

Vuonna 2009 vietettiin lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuotta. YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20.11.1989. Yleissopimus on yksi maailman laajimmin maailman laajimmin voimaan saatetuista ihmisoikeussopimuksista. Kansalaisjärjestöt, evankelisluterilainen kirkko, lapsiasiavaltuutettu ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma kampanjoivat juhlavuoden aikana sopimuksen tunnetuksi tekemiseksi ympäri Suomea. Tavoitteena on myös lisätä lasten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lapsia koskevassa päätöksenteossa.