Hyvinvoiva lapsiperhe

Lapsiperheiden hyvinvointi -osahankkeen tavoitteena on vahvistaa ratkaisuja, joissa lasten ja perheiden etu yhdistyy.

Osahankkeen tavoitteita:

Lisätään matalan kynnyksen palveluja ja avointa toimintaa

Perheiden hyvinvoinnin ytimenä on vanhemmuus. Tavoitteena on arjen hallinnan lisääminen kaikissa perheissä. Tavoitteena on ylisukupolvisen syrjäytymisketjun katkaisu. Varhaista puuttumista ja tiedonkulkua parannetaan päivähoidosta kouluun siirtymisvaiheessa. Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston.

• Perhekeskusmallisen palvelujärjestelmän osia ovat neuvolat, päivähoito ja koulu sekä muut lapsiperheiden tarvitsemat yhteiskunnalliset hyvinvointipalvelut. Paikallista palvelujen yhteistyötä lisätään perhekeskusmallin levittämisellä valtakunnallisesti. Kansalaisjärjestöt ja julkiset palvelut ovat yhteisesti vuorovaikutuksessa perheiden kanssa.
• Tuetaan yhteispohjoismaista kehittämistyötä ja tiedonvaihtoa perhekeskusmallista yhdessä kansalaisjärjestöjen, STAKES:n ja kuntien kanssa.
• Turvataan tukipalvelut lapsille ja nuorille etenkin kun perheessä esiintyy väkivaltaa, mielenterveys- tai päihdeongelmia.
• Selvitetään varhaiskasvatuksen asema hallinnossa.

Puututaan lapsiperheiden köyhyyteen

Taloudellinen toimeentulo on keskeistä perheiden hyvinvoinnissa. Tavoitteena on, että äideille ja isille mahdollistetaan perheen ja lasten tarpeiden sekä työelämän vaatimusten yhteensovittaminen. Perheen ja työn joustavan, perhelähtöisen yhteensovittaminen kautta perheellistyminen mahdollistuu kaikille perhettä suunnitteleville ja lasten hoivasta sekä kasvatuksesta voidaan huolehtia.

Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on vanhempien työttömyyttä, pätkä- ja osaaikatöitä, työmarkkinoilta syrjäytymistä ja pienipalkkaisuutta. Pitkäaikaissairaudet ja vammaisuus voivat heikentää oleellisesti perheen taloudellista selviytymiskykyä. Myös opiskelijaperheiden taloudellinen asema on heikko.

• Vähennetään lapsiperheiden köyhyyttä ja siten edistetään lasten tasa-arvoa. Politiikkaohjelma seuraa sosiaaliturvan uudistuskomitean (SATA) työtä ja sen ehdotuksia.
• Ohjelmassa arvioidaan lapsiperheiden ja itsenäistyvien nuorten asumiseen liittyvien yhteiskuntapoliittisten ratkaisujen toimivuutta ja vaihtoehtoja, mm. vaihtoehtoisten ja kohtuuhintaisten asumisratkaisujen tavoitettavuutta kaikille väestöryhmille ja alueellisesti yhdenvertaisesti.

Vähennetään väkivaltaa

Tavoitteena on perheväkivallan ja eteenkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Ennalta ehkäisyssä esimerkiksi nuorisotyön, koulun, neuvoloiden ja perheiden tehtävät ja roolit nousevat esille.

• Huomioidaan sisäisen turvallisuuden ohjelmassa toimenpiteiden kohdistaminen huonossa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. Ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin lisätään toimenpiteitä kaikkein huono-osaisimpien lasten ja nuorten aseman parantamiseksi. Turvallisuusviranomaiset osallistuvat paikallistasolla moniammatilliseen yhteistyöhön syrjäytymisuhkien varhaiseksi tunnistamiseksi ja tukemiseksi.
• Otetaan käytännöksi väkivallasta kysyminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
• Toteutetaan nollatoleranssi koulukiusaamisessa ja STAKES:n varhaisen puuttumisen toimijoita yhdistävää Varpu-verkostoa hyödynnetään koulukiusaamisen vastustamisessa.
• Perustetaan pysyvän kansallisen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn vastuuyksikkö.
• Lisätään tietoa lapsiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä ja lasten turvallisuuden tilasta varmistamalla säännönmukainen lasten uhritutkimus.

Vahvistetaan lasten ja nuorten terveellisiä elämäntapoja

Sosiaalisten kysymysten lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota lasten ja nuorten arkiseen terveyskäyttäytymiseen. Tavoitteena on, että arjen ympäristöjen on tuettava lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Lasten vanhempia ja lasten kanssa työskenteleviä on kannustettava tukemaan lapsen tervettä kehitystä. Terveempien vaihtoehtojen on oltava helposti kaikkien saatavilla.

Tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen vanhemmuutta tukemalla ja arkisena huolenpitona lapsista ja nuorista. Tavoitteena on, että jokainen lapsi liikkuisi vähintään tunnin päivässä, söisi valtion ravintosuosituksien mukaisesti 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivässä sekä nukkuisi riittävästi.

• Toteutetaan asennekasvatuskampanja arjen hyvinvoinnin tekijöistä yhdessä kansalaisjärjestöjen, sektoritutkimuslaitosten, median sekä muiden tahojen kanssa.
• Lisätään lasten, nuorten ja perheiden kotimaisten vihannesten ja hedelmien luomu- ja lähiruokatuotteiden käyttöä.
• Ehkäisevään työhön perusterveydenhuollossa (neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) integroidaan seksuaaliterveyden edistämisen näkökulma. Nuorten seksuaalineuvontapalvelut järjestetään lähipalveluina osana koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä mahdollisuuksien mukaan erillisinä nuorisopalveluina.