Lapsilähtöinen yhteiskunta -osahankkeella pyritään vaikuttamaan yhteiskuntapolitiikkaan ja asenteisiin. Lapsilähtöisyyden perusta on YK:n lasten oikeuksien sopimus ja sen kautta erityisesti lasten osallisuus ja kuuleminen yhteiskunnassa.

Osahankkeen tavoitteita:

Hyvinvoinnin tietopohjan kehittäminen

Tavoitteena on luoda lasten ja nuorten hyvinvoinnin tietojärjestelmä, joka pohjautuu säännöllisiin perustiedon tutkimuksiin. 

• Aloitetaan selvitys- ja koordinointityö lasten hyvinvoinnin tietopohjan kehittämisestä. 
• Kehitetään indikaattorijärjestelmä, jonka avulla päätöksentekijät voivat seurata lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Seurannan tulee palvella myös kuntia.
• Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eri osa-alueita kuvaavaa tietokantaa.
• Kartoitetaan tietopohjan puutteet ja varmistetaan korjaaminen. Edistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja sen seurannan kansallisen tutkimuspolitiikan rakentamista.
• Edistetään perustutkimusta lasten ja nuorten hyvinvoinnista Suomen Akatemian tutkimusohjelmalla.
• Käynnistetään selvitys perheiden sisäisestä tulo- ja varallisuusjakaumasta sekä perhesuhteiden muutosten sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista.

Kehitetään päätösten lapsivaikutusten arviointia

Tavoitteena on lapsen edun yleisen periaatteen kunnioittaminen sekä huomioiminen lainsäädännön valmistelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös varmistaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemus ja sen käyttäminen hallintoa ja päätöksentekoa ohjaavana asiakirjana.  Päätösten lapsivaikutusten arviointi liittyy lasten ja nuorten osallistumiseen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen.

• Parannetaan osaamista päätösten lapsivaikutusten arvioinnissa.
• Määritellään lapsivaikutusten arvioinnin vastuut.
• Kehitetään ja järjestetään koulutusta päätösten lapsivaikutusten arvioinnista. Pilottitoiminta aloitetaan eri ministeriöiden toimialoilla.
• Selvitetään lapsivaikutusten arviointia tukevan yksikön sijoittaminen esimerkiksi STAKES:iin.
• Selvitetään lapsen etu turvapaikanhakijana ja pakolaislapsia koskevassa päätöksenteossa.

Lisätään lapsen oikeuksista tiedottamista (www.lapsenoikeudet.fi)

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemusta on lisättävä. Tiedotusvastuu on jäänyt liiaksi järjestöille, vaikka sopimuksen mukaan valtion vastuulla on tiedottaa lapsen oikeuksista.

• Tuotetaan lapsen oikeuksien tiedottamiselle kansallinen viestintästrategia.
• Määritellään eri ministeriöiden vastuut lapsen oikeuksista tiedottamisessa sekä tiedottamisen rahoituksessa.
• Varmistetaan lapsen oikeuksien sisältyminen lasten kanssa työskentelevien perus- ja täydennyskoulutukseen.
• Toteutetaan tiedotuskampanja lasten oikeuksien sopimuksesta sen 20-vuotisjuhlavuonna 2009.

Vahvistetaan lasten ja nuorten turvallista mediaympäristöä ja medialukutaitoa

Tavoitteena on edistää lapsille ja nuorille turvallista mediaympäristöä ja medialukutaitoa. Myös vanhemmat kaipaavat  tukea mediakasvatustyössään. Tavoitteena on, että eri hallinnonalojen toimet muodostavat kokonaisuuden, jolla edistetään turvallista mediaympäristöä. Tavoitteena on nostaa lasten ja nuorten asema tietoyhteiskunnan kansalaisina esiin tietoyhteiskunnan kehittämisessä ja hankkeissa.

• Osallistutaan turvallisen mediaympäristön ja medialukutaidon kansallisiin kehittämishankkeisiin.
• Selkeytetään viranomaisten koordinointivastuu lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön ja mediakasvatuksen kehittämisessä.
• Vastataan mediaympäristön haasteisiin ja selvitetään valtion elokuvatarkastamon toimintojen laajentamista mediakasvatukselliseen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Tarkistetaan, että alaikäisten suojelua koskeva lainsäädäntö vastaa median kehitystä.
• Tuetaan verkkodemokratiavälineistön kehittämistä mm. valtikka.fi portaalin kautta, joka tukee nuorten kansalaistoimintaa. Verkkodemokratian kehittämisessä monikulttuurisuus nostetaan esiin.

Edistetään kansalaistaitoja ja osallisuutta

Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Niiden lisäämiseksi tarvitaan lasten ja nuorten mielipiteiden parempaa huomioimista palveluiden kehittämisessä ja arjen käytännöissä. Lisäksi tarvitaan osallistumisen rakenteiden vahvistamista esimerkiksi kouluissa ja kunnissa. Myös valtionhallinnossa on kehitettävä lasten ja nuorten kuulemista. Esimerkiksi oikeusprosesseja tulee kehittää lapsiystävälliseen suuntaan. Päätösten lapsivaikutusten arviointi edellyttää parempaa tietoa ja tutkimusta lasten mielipiteistä. Myös poliittisen kansalaisuuden rajoja tulee tarkastella ennakkoluulottomasti.

• Lisätään lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista varhaiskasvatusympäristöjen, koulujen, oppilaitosten, kirjastojen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin.
• Lisätään lasten ja nuorten mielipiteiden huomioon ottamista sosiaali- ja terveyspalveluissa ja niiden kehittämisessä sekä yhdyskuntasuunnittelussa.
• Vahvistetaan oikeusprosessin lapsiystävällisyyttä.
• Huolehditaan lainsäädännön muutoksista lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen lisäämiseksi.