Etusivu - opetusministeriön verkkolehti
Julkaistu 26.3.2015  

Eväitä peruskoulun kehittämiseen

Nuoret tarvitsevat kannustusta ja liikuntamahdollisuuksia

Lisää liikettä varhaiskasvatukseen

Kulttuurin Kaikukortti-kokeilu käynnistyy

Suomi eroaa koulujen arvioinnissa muusta Euroopasta

Nuorisobarometri pureutui syrjintäkokemuksiin

Kansanedustajat kysyvät – valtioneuvosto vastaa

Koulutustilastoja opintojen kulusta

Resumé på svenska

< Etusivulle

Kulttuurin Kaikukortti-kokeilu käynnistyy

Espoolaiset sosiaalialan yhteisöjen asiakkaat voivat huhtikuun alusta alkaen saada halutessaan kortin, jolla he voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja kulttuurikohteiden tarjontaan vuoden loppuun asti. Työnimellä ”kulttuuripassi” kulkeneen kulttuurialan alennuskortin nimeksi tuli Kaikukortti.


Kaikukortti-kokeilulla halutaan edistää mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään varallisuudesta riippumatta.

Kaikukortti-kokeilua on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n rahoittamassa Kulttuuripassin pilotointihankkeessa. Hanketta vetää Yhdenvertaisen kulttuurin alaisuudessa toimiva Kulttuuria kaikille -palvelu.

Nimen valinnassa tärkein kriteeri oli se, että nimi ei leimaa kortinhaltijaa. Samoin oli löydettävä nimi, joka ei sekoitu jo käytössä oleviin kulttuurialan alennuskortteihin ja -seteleihin, kuten ysiluokkalaisten kulttuuripassiin tai työsuhde-etuna saataviin kulttuuriseteleihin. Kaikukorttia pidettiin myös kauniina. Nimen taustalla voi halutessaan nähdä sanayhdistelmän "kaikille kulttuuria".

Mahdollisuus kulttuuripalveluihin ei saisi olla kiinni rahasta

Kaikukortti on suunnattu taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleville sosiaalialan yhteisöjen asiakkaille sekä heidän lapsilleen. Myös 16 vuotta täyttänyt nuori voi saada itselleen oman Kaikukortin.

Kaikukortti-kokeilun taustalla on tavoite edistää mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään varallisuudesta riippumatta. Valinnan siitä, käyttääkö kulttuuripalveluja vai ei, ei tulisi olla kiinni siitä onko siihen rahaa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 pienituloisiin kuului koko Suomessa 690 000 henkilöä. Pienituloisuuden raja oli 1 190 euroa kuukaudessa. Pienituloisten joukko on hyvin moninainen, ja siihen kuuluvien henkilöiden elämäntilanteet vaihtelevat suuresti.

Kun Kaikukortti-kokeilua suunniteltiin yhdessä sosiaali- ja kulttuurialan espoolaisten ja valtakunnallisten asiantuntijoiden kanssa viime syksynä, kokeilun yhdeksi tärkeimmistä periaatteista muodostui se, että ainakaan kokeiluvaiheessa Kaikukortin saamiselle ei ole tiettyä tulorajaa, eikä Kaikukortin saajan tarvitse todistaa tulojaan korttia pyytäessään.

Tulorajan asettamista haluttiin välttää, sillä se voisi rajata pois henkilöitä, jotka elävät kohtuullisista tuloista huolimatta taloudellisesti tiukassa tilanteessa esimerkiksi velkavankeuden takia. Tulojen todistamisvaatimusta pidettiin puolestaan asiana, joka saattaisi tuntua monimutkaiselta ja työläältä, ja siten pahimmassa tapauksessa vaikuttaa siten, että kortin jättää pyytämättä.

Osallistumisen helppouteen vaikuttaa moni muukin asia kuin maksuttomuus

Pilotointivaiheessa Kaikukortin rinnalla kokeillaan esimerkiksi yhteisön Kaikukorttia, jolla pyritään edistämään sitä, että sosiaalialan yhteisöt järjestäisivät Kaikukortin omaaville asiakkailleen pienryhmäkäyntejä kulttuurikohteisiin. Pienessä ryhmässä esimerkiksi teatterissa käyminen voi tuntua helpommalta ja mukavammalta, ainakin jos on käymässä ensimmäisiä kertoja.

Samoin Kaikukortti-kokeilussa tehdään yhteistyötä Espoon kulttuurikaveri -toiminnan kanssa. Kulttuurikaverit ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka tarjoavat seuraansa kulttuurikohteissa käymiseen. Kulttuurikaveri tarjoaa juttuseuraa ja voi lisäksi auttaa esimerkiksi liikkumisessa ja lippujen hankinnassa. Usein kulttuurikohteet tarjoavat kulttuurikavereille maksuttoman sisäänpääsyn.

On todella hienoa, että kaikki Kaikukortti-kokeilussa mukana olevat kulttuurikohteet ovat nyt myös kulttuurikaveri-kohteita, nämä kaksi toimintamuotoa täydentävät toisiaan monin tavoin.

Innostusta, yhteistyötä ja jatkosuunnitelmia

Kaikukortin kokeiluaika on lyhyt, ainoastaan 8 kuukautta. Tänä aikana on kerättävä tilastotietoa kortin käytöstä sekä palautetta ja kehittämisnäkemyksiä Kaikukortin kohderyhmältä ja käyttäjiltä sekä kulttuuri- ja sosiaalialan työntekijöiltä.

Palautetta ja tilastotietoa hyödynnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kulttuuria kaikille -palvelun rahoittamassa Kulttuuripassin jatkohankkeessa (12/2014–12/2017), jonka tavoitteena on löytää keinot ylläpitää ja kasvattaa Kaikukortti-verkostoa Espoossa myös jatkossa.

Kulttuuripassin jatkohankkeen toinen suuri tehtävä on kokeilla Kaikukorttia muualla Suomessa, todennäköisesti harvemmin asutulla alueella. Tämä on todella tärkeää, jotta saadaan tietoa siitä, millainen malli olisi tarkoituksenmukaisin silloin, kun pelkkä fyysinen siirtyminen kulttuurikohteen äärelle voi olla hyvin työlästä ja hintavaa, ja kulttuuritarjonnan määrä on pienempi.

Kulttuuritoimijoille Kaikukortti on keino tavoittaa uusia yleisöjä. Aluksi maksutta osallistuvista voi myös elämäntilanteen muuttuessa tulla uusia maksavia kävijöitä.

Kaikki Kaikukortti-kokeilun kulttuuritoimijat ovat toistaiseksi mukana good will -periaatteella. Toisaalta tilanteessa, jossa esimerkiksi teatteriesitys ei ole loppuunmyyty, Kaikukorttia käyttävien asiakkaiden vaikutukset talouteen eivät välttämättä ole kovin merkittäviä.

Kokeilun taloudellisten vaikutusten seuraaminen on kuitenkin tärkeää. Yksi jatkohankkeen kysymyksistä onkin sen selvittäminen, onko tulevaisuudessa tarvetta rakentaa jonkinlaista uutta avustusjärjestelmää tukemaan Kaikukortti-verkostossa mukana oloa, tai mahdollisesti sisällyttää nykyisiin avustusjärjestelmiin osia, jotka tukevat tai ehkä jopa edellyttävät Kaikukortti-verkostoon liittymistä.

Kortin käyttömäärien kasvattaminen tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan hidasta ja monen vuoden työ. Innostus kortin ympärillä on kuitenkin ollut suurta, ja jo nyt on syntynyt uudenlaista yhteistyötä mukana olevien kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoiden välille!


Artikkelin on kirjoittanut Kulttuuripassin pilotointihankkeen ja Kulttuuripassin jatkohankkeen hankejohtaja Aura Linnapuomi. Kulttuuria kaikille -palvelu, aura.linnapuomi@cultureforall.fi, puh: 040 931 0576

Mukana Kaikukortti-kokeilussa on kahdeksan kulttuurialan organisaatiota ja 15 sosiaalialan yhteisöä. Kulttuuripuolelta mukana ovat April Jazz -festivaali, Espoon kaupunginteatteri, Gallen-Kallelan museo, Lasten ja nuorten teatteri Unga Teatern, PianoEspoo-festivaali, Sellosali, Tanssiteatteri Glims & Gloms ja Tapiola Sinfonietta. Sosiaalipuolelta mukana ovat Espoon aikuisten sosiaalityön yhdeksän yksikköä sekä Espoon työvoiman palvelukeskus, Espoon Klubitalo ja Valtakunnallinen Verso ry (entinen Työttömien ja velkaisten tuki ry). Lisäksi mukana ovat Olarinluoman vastaanottokoti ja palvelu- sekä tukiasunnot, Nepperssin huoltokoti sekä Sepänkylän tukiasuntola.

Sivun alkuun Sivun alkuun
Lähetä juttu Lähetä juttu
Tulosta Tulosta

Etusivu
ISSN 1458-8056
Päätoimittaja:
jaana.luostarinen@minedu.fi
Toimitussihteeri:
liisa.heikkila@minedu.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Viestintäyksikkö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Copyright 
Opetus- ja kulttuuriministeriö

webmaster@minedu.fi