Etusivu - opetusministeriön verkkolehti
Julkaistu 12.9.2013  

Liettuan johdolla pisteet pitkälle valmistelulle

Digitalisoituvaa tulevaisuutta hahmottelemassa

Taikalamppu-verkosto juhlii työn merkeissä

Ammatilliseen koulutukseen hakeminen uudistuu

Museotilastoja viime vuodelta

Tilastoja kulttuurialan työllisyydestä

Nuorilla on oikeus tietoon

Demokratiatunnustuksen saajaa etsitään

Työryhmiä ja toimeksiantoja

Resumé på svenska

< Etusivulle

Digitalisoituvan koulumaailman tulevaisuutta hahmottelemassa

Digitaalimaailman talouteen ja osaamistarpeisiin pureutuvassa seminaarissa pohdittiin mm. opetuksen digitalisoitumista ja muita muutoksia ennakkoluulottomasti ja laajasti. Myös yleisö intoutui mukaan keskusteluun.


Viestiseinällä kaivattuihin seminaarin alustuksiin voi tutustua ministeriön verkkosivuilla.

Digitaalimaailmassa menestymisen eväitä tarkastellut opetusministeri Krista Kiuru palasi puheenvuoronsa alussa lapsuutensa Poriin ja sittemmin tunnustusta sähköisten palvelujen kehittämisestä saaneen verohallinnon silloisiin toimintatapoihin.

Siihen aikaan veroilmoitukset piti vielä toimittaa paperilla verotoimistoon määräaikaan mennessä. Porin verotoimistossa oli tehty viimeisten palautuspäivien ruuhkien helpottamiseksi innovaatio. Virkailija otti viraston ulkopuolella asiakkaiden paperinivaskoja vastaan suoraan auton ikkunasta. Drive in -verotoimistoinnovaatioon kuului myös suuri, vihreä roskalaatikko, johon verovirkailija säilöi palautetut ilmoitukset.

Keventävän kertomuksen tarkoitus oli muistuttaa siitä, kuinka nopeasti totutut asiat voivat muuttua. Meidän on nyt yhtä vaikea nähdä mihin digitalisoituminen voi koulumaailmaa viedä, kuin 80-luvun porilaisille oli kuvitella aikaa, jolloin veroilmoituksia ei enää tarvitse palauttaa.

Osaako maailman osaavin kansa käyttää hyväkseen digitaaliteknologiaa?


Ministeri Kiuru peräänkuulutti oppimiskäyttöön soveltuvia laadukkaita sisältöjä.

Ministeri Kiurun mukaan Suomi on tietoyhteiskuntana kaksijakoinen.

Monet asiat ovat kiistatta kunnossa. Maailman talousfoorumin ja INSEAD-yliopiston viime keväänä julkaiseman raportin mukaan Suomella on maailman parhaat valmiudet ja kyvyt tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Mutta emme saa riittävästi irti näistä vahvuuksistamme. OECD:n Pisa-tutkimus, Euroopan unionin puitteissa tehdyt vertailut ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, ettemme ole kärkimaita hyödynnettäessä ICT:tä opetuksen ja oppimisen tukena.

”Miksi digitaalisen osaamisen mallimaana tunnettu Suomi ei käytä digitaalisuutta peruskoulussa hyödykseen juuri lainkaan? Miten koulut voisivat hyödyntää nuoren vapaa-ajalla oppimia asioita koulussa?”, haastoi Kiuru seminaariyleisöä pohtimaan.

Ministeri muistutti myös siitä, että meillä on laaja kirjo kouluja, jotka jo hyödyntävät digitaalisia oppimismahdollisuuksia täyttä häkää. Mutta on myös kompastuskiviä: Hallinnollisia esteitä ja kouluja, joissa meinataan nukkua digitalisoitumisen ohi.

”Suomalainen koulu on kuin lentokone; kaikki elektroniset laitteet on suljettava paikalle istumisen jälkeen” vitsaili viestiseinälle ilmestynyt seminaariosallistujan tiivistys.

Yhteinen koulutuspilvi Viron kanssa?


Kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan tilaisuus pohjustaa tulevaisuuskatsauksen laadintaa.

Moni muu maa kerää kaiken oppimateriaalinsa yhdelle digitaaliselle alustalle. Viro on kärkikastissa sähköisten palvelujen kehittämisessä ja niin on tässäkin. Ministeri Kiuru harkitsisikin, onko Suomen mahdollista rakentaa yhteisiä pilvipalveluita Viron kanssa. Ministeriössä käynnistetään työ koulutuspilven kehittämiseksi.

”Koulutuspilvestä pyritään luomaan käytännöllinen ja edullinen ratkaisu, jolla parhaita digitaalisia oppimateriaaleja ja opetuksen tukena toimivia sovelluksia kyetään ottamaan käyttöön koko maassa ja mahdollisimman esteettömästi.”

”Haasteemme on ennen kaikkea opetusmenetelmien kehittäminen, sekä oppimiskäyttöön soveltuvan laadukkaan sisällön luominen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää opetushenkilöstön innostamiseen ja motivointiin”, Kiuru totesi.

Kiuru pohdiskeli myös sitä, kuinka koulutuspilveä voitaisiin hyödyntää koulutusviennin edistämisessä, kun kaikki oppimateriaalit olisivat helposti saatavilla.

Kiuru haastoi myös miettimään, ”Onko lukiolaisten, ammattikoululaisten ja kymppiluokkalaisten oppikirjojen välttämättä oltava paperisessa muodossa tai onko perusteltua, että digitaalisten kirjojen arvonlisävero on korkeampi kuin painettujen?”

”Oppimisen on oltava hauskaa”


Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta.

Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka tarttui omassa puheenvuorossaan pelien hyödyntämiseen oppimisessa. Kaiken ytimessä on se, että oppimisesta on tehtävä hauskaa. Silloin lapset ja nuoret oppivat ikään kuin vahingossa, pelaamisen tai muun hauskan tekemisen ohessa. Hänen mukaansa pelaamisen ei välttämättä tarvitse olla digitaalisessa muodossa.

Diginatiivin näkökulman iltapäivän keskusteluun toi media-assistentiksi opiskeleva Suvi Helin. Hän piti pelaamista itsestään selvänä asiana, joka vaikuttaa nuorten oppimiseen ja jopa elämänvalintoihin. Kun kokeneemmat ja vähemmän kokeneet pelaajat keskustelevat jonkin pelin taktiikoista, se on hyvä esimerkki kouluihinkin kaivatusta yhteisöllisestä oppimisesta.

Helin kertoi myös veljestään, joka pelaa Civilization-strategiapeliä ja päätyi siksi lukioon, jonka painotus on historiassa ja yhteiskuntaopissa. Tarinan kuuleminen lämmitti syvästi tämän kirjoittajaa, joka myös on pelannut Civilizationia yläasteelta lähtien…


- Jukka Torikka

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialoilla tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kiinnittyy erityisesti osaamiseen ja osallisuuteen, palvelu- ja tietoinfrastruktuuriin, digitaalisiin sisältöihin sekä yhteistyöhön ja uusien toimintamallien edistämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia (OKM-KIDE) kokoaa yhteen toimet tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen, digitaalisten sisältöjen saavutettavuuden, käyttäjälähtöisten palvelujen ja järjestelmien sekä toimintamallien edistämiseksi vuosina 2013–2016.



Sivun alkuun Sivun alkuun
Lähetä juttu Lähetä juttu
Tulosta Tulosta

Etusivu ilmestyy
kerran kuussa.
http://www.minedu.fi/etusivu
Tilaa Etusivu
ISSN 1458-8056
Päätoimittaja:
jaana.luostarinen@minedu.fi
Toimitussihteeri:
liisa.heikkila@minedu.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Viestintäyksikkö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Copyright 
Opetus- ja kulttuuriministeriö

webmaster@minedu.fi