Belgian puolivuotiskausi EU-puheenjohtajana alkoi
Belgia aloitti puolen vuoden EU-puheenjohtajuuskautensa heinäkuun alussa, kun edellinen
puheenjohtajamaa Espanja väistyi tehtävästä. Belgian kauden asialistalla korostuvat Lissabonin
sopimuksen täytäntöönpano sekä talouskriisin tuomat haasteet.
Belgian puheenjohtajuutta värittää maan sisäpoliittinen tilanne, kun kieliriitojen repimässä
maassa ei ole toimivaa hallitusta. Tämän ei uskota kuitenkaan suuresti vaikuttavan vahvasti
eurooppamyönteisen Belgian kykyyn hoitaa puheenjohtajuutta. Maa on valmistautunut
puheenjohtajuuteen hyvin, ohjelmaa on työstetty yli kahden vuoden ajan ja tavoitteista vallitsee
laaja yksimielisyys.
Belgian EU-puheenjohtajakauden asialista noudattelee Espanjan ja Unkarin - edellisen ja
seuraavan puheenjohtajamaan - kanssa yhdessä laadittua ohjelmaa. Tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu
Lissabonin sopimuksen saattaminen täyteen toimintaan. Viime joulukuussa voimaan tullut sopimus
yksinkertaistaa EU:n päätöksentekomenettelyjä.
Espanjan puolivuotiskaudella Euroopan taloutta ravisteltiin, kun euro heikkeni voimakkaasti
ja julkisen talouden alijäämät syvenivät. Uusi puheenjohtajamaa haluaa palauttaa EU:n kasvu-uralle
ja tehostaa talouden ohjausjärjestelmää.
Osaaminen ja liikkuvuus asialistalla
Eurooppa 2020 -strategian linjausten mukaisesti Belgia vie eteenpäin Euroopan korkeakoulutuksen
modernisaatiota sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden välistä vuorovaikutusta.
Euroopan kilpailukyvyn parantaminen edellyttää myös korkeatasoista ammatillista osaamista ja
hyvin toimivia am¬matillisen koulutuksen järjestelmiä. Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen
yhteistyön prioriteeteista vuoteen 2020 on tarkoitus päättää 18.-19. marraskuuta pidettävässä
neuvostossa ja Bryggen ministerikonferenssissa joulukuussa.
Muita asioita Belgian agendalla ovat koulutus ja kestävä kehitys sekä kouluopetus, jossa
keskitytään koulupudokkuuden vähentämistä ja perustaitojen (lukutaito, matematiikka,
luonnontieteet) osaamisen nostamista koskeviin kysymyksiin.
Eurooppa2020 -strategiassa on asetettu tavoitteeksi koulunkäynnin keskeyttäneiden
vähentämisen 10 prosenttiin (nykyisestä 15 prosentista; koskee peruskoulun keskeyttäneitä tai
pelkän peruskoulun varassa olevia nuoria). Kansainväliset arvioinnit myös osoittavat perustaitojen,
erityisesti lukutaidon, olevan EU:ssa heikolla tasolla.
Komission odotetaan antavan syyskuussa tiedonannon Eurooppa2020-strategian
lippulaiva-hankkeesta "Youth on the Move" (Nuoret liikkeellä). "Youth on the Move" -hanke vastaa
pääpiirteissään Suomen liikkuvuudelle asettamia tavoitteita.
Aloite nostaa esille myös nuorten työllisyyttä edistävät toimet kansallisella ja EU-tasolla.
Komissio julkaissee samassa yhteydessä ehdotuksen liikkuvuuden edistämistä koskevaksi neuvoston
suositukseksi.
Belgian prioriteettina nuorisosektorilla on nuorisotyö, jolle nuorisoalan eurooppalaisen
yhteistyön uudistetut puitteet (2010-2018) antavat entistä keskeisemmän roolin. Nuorisotyötä
koskeva neuvoston päätöslauselma on tarkoitus hyväksyä marraskuussa.
Muita kauden aiheita ovat nuorten kulttuuripalvelujen saatavuus (neuvoston päätelmät), sekä
lasten ja nuoren oikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta
tarkasteltuna (neuvoston päätelmät).
Nuorten työllisyys säilyy jäsennellyn vuoropuhelun pääteemana.
Innovaatiounioni-aloitteesta odotetaan tiedonantoa
Tutkimussektorilla Belgian puheenjohtajuuskautta dominoi Eurooppa 2020 -strategia, jonka alainen
innovaatiounioni-lippulaiva-aloite on keskeinen prioriteetti syksyn aikana.
Innovaatiounioni-aloite tulee sisältämään ehdotuksia tutkimuksen, osaamisen ja
innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Komission tiedonantoa aiheesta odotetaan syyskuussa.
Muita tutkimussektorin painopisteitä ovat tutkimuksen puiteohjelmien hallinnon
yksinkertaistaminen sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittäminen muun muassa yhteistä
ohjelmasuunnittelua edistämällä.
Esillä on myös tutkijanuran ja liikkuvuuden sekä korkeakoulujen tutkimustoiminnan
edistäminen.
Vihreään talouteen siirtyminen on yksi Belgian puheenjohtajuuskauden horisontaalisista
painopisteistä ja niinpä myös tutkimussektorilla prioriteetiksi on otettu kestävä kehitys. Lisäksi
Belgian kaudella tullaan käsittelemään avaruus- ja ydinvoimasektoreiden t&k-kysymyksiä.
Luovuudesta haetaan kasvua
Belgia korostaa luovien alojen ja kulttuuriteollisuuden merkitystä Euroopan kasvulle ja
työllisyydelle.
Kauden aikana pohditaan keinoja tukea luovia toimialoja, erityisesti pk-yrityksiä. Asiaa
pohjustaa komission keväällä julkaisema vihreä kirja. Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus
ovat merkittäviä aloja myös EU 2020 -strategian ja sen useiden lippulaiva-hankkeiden kannalta.
Puheenjohtaja jatkaa Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan komission ehdotuksen
käsittelyä. Puheenjohtajan tavoitteena on aikaansaada ehdotuksesta neuvoston ja parlamentin
yhteinen päätös. Hankkeen tavoitteena on luoda ylikansallista, eurooppalaista kulttuuriperintöä
edustavien kohteiden kokonaisuus, jossa kohteille myönnetään Euroopan kulttuuriperintötunnus
(European Heritage Label).
Syksyn aikana käsitellään eurooppalaisen kulttuurialan yhteistyön ensimmäisen
kolmivuotiskauden (2008-10) arviointia ja sovitaan uudesta yhteistyöohjelmasta.
Lisäksi meneillään olevaan teemavuoteen liittyen on tarkoitus hyväksyä päätelmät kulttuurin
roolista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisessa toiminnassa.
Belgia käynnistää keskustelun julkisen tuen roolista ja olemassaolevien tukimekanismien
toimivuudesta ja riittävyydestä eurooppalaisen elokuvan edistämiseksi kattaen elokuvan koko
tuotantoketjun käsikirjoituksesta jakeluun.
Tarkoitus on hyväksyä päätelmät audiovisuaalisen perinnön suojelusta ja säilyttämisestä.
Esillä ovat myös kansallisen ja Euroopan tason tukitoimet elokuvateattereiden
digitalisoimiseksi sekä yleisten kirjastojen kehittämisnäkymät, erityisesti osana eurooppalaista
digitaalista kirjastoa Europeanaa, joka on myös osa Euroopan Digitaalista Agendaa.
Urheilupolitiikan tulevaisuus tarkastelussa
Lissabonin sopimuksen myötä urheilu tuli osaksi yhteisön toimivaltaa. Komission odotetaan antavan
syksyllä tiedonannon tulevan urheilupolitiikan linjauksista, ja tiedonannon pohjalta Belgian
kaudella on tarkoitus hyväksyä Euroopan urheilupolitiikan tulevaisuutta koskeva päätöslauselma.
Erityishuomiota kiinnitetään jäsennellyn vuoropuhelun tiivistämiseen urheiluliikkeen kanssa.
Komission aikataulusta riippuen Belgian kaudella käynnistetään Euroopan urheiluohjelman
(2012-2013) valmistelu.
Puheenjohtajamaa haluaa käynnistää keskustelun urheilun yhteiskunnallisesta roolista. Tähän
kuuluvat mm. alan koulutus, dopingin torjunta sekä liikunnan merkitys sosiaalisen inkluusion,
integraation ja tasa-arvon edistämisessä.
- Ville Korhonen
|