Kansalaisjärjestöt paremmin mukaan ministeriön työhön
Opetus- ja kulttuuriministeriölle on valmistunut sen ensimmäinen kansalaisjärjestöstrategia.
Strategian tarkoituksena on luoda ministeriölle yhteisiä ja hyviä käytäntöjä järjestöjen
toimintaedellytysten sekä yhteistyön parantamiseksi.
- Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on erityisen tärkeää opetus- ja kulttuuriministeriössä. Sen
toimialoilla on satoja järjestöjä, joille ministeriö myöntää yleisavustuksia yhteensä yli 70
miljoonaa euroa vuosittain, kertoo ylitarkastaja
Kirsti Laine, joka toimi toisena sihteerinä strategiatyöryhmässä.
- Toisaalta ministeriön vastuulla on myös koulutuspuoli; viimeistään koulusta lähtien
nuorille opetetaan aktiivista kansalaisuutta ja kansalaisyhteiskunnan toimintatapoja, Laine jatkaa.
Järjestöt mukana laatimassa strategiaa
Kansalaisjärjestöstrategia sai alkunsa valtioneuvoston periaatepäätöksestä vuodelta 2007, jonka
mukaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistäminen on otettava osaksi kaikkien
ministeriöiden toimintaa.
Strategiaa laatimaan asetettiin opetusministeriössä työryhmä toukokuussa 2008. Työryhmän
tavoitteena oli ensinnäkin selvittää ministeriön toimialan järjestökentän sekä ministeriön ja
järjestöjen välisen yhteistyön nykytila. Toisekseen tavoitteena oli esittää toimenpiteitä
kansalaisjärjestötoiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi.
Kansalaisjärjestöt olivat mukana myös strategian valmistelussa. Ministeriön toimialan
järjestöjä kuultiin lokakuussa 2008 järjestetyssä avoimessa keskustelutilaisuudessa, johon
osallistui edustajia lähes 70 järjestöstä. Toinen keskustelutilaisuus järjestettiin strategian
luonnosvaiheessa vuoden 2009 joulukuussa.
Tärkeintä hyvän vuorovaikutuksen käytännöt
Opetus- ja kulttuuriministeriö sai kansalaisjärjestöiltä varsin hyvän arvosanan ensimmäisessä
keskustelutilaisuudessa, mutta kehittämistäkin toiminnasta löytyi. Erityisen tärkeää kehittää
vuorovaikutuksen käytäntöjä kansalaisjärjestöjen kuulemisessa. Järjestöt toivoivat, että heidät
otettaisiin mukaan valmistelutyöhön heti alkuvaiheessa, ja että kuulemiskierroksella lausuntojen
antamiseen varataan riittävästi aikaa.
Kansalaisjärjestöstrategiassa suositetaankin, että ministeriössä otetaan käytäntöön hyvän
vuorovaikutuksen käytännöt -ohjeistus. Ohjeistuksen mukaan tulisi muun muassa sidosryhmiä kuulla
valmisteluprosessissa mahdollisimman aikaisin ja kuulemisessa käytettäisiin monipuolisia
menetelmiä, kuten keskustelutilaisuuksia ja kyselyitä.
- Vaikka kansalaisten kuuleminen nopeissa toimeksiannoissa onkin usein vaikeaa, on
järjestöjen ja kansalaisten asiantuntemus merkittävä voimavara ministeriölle, ylitarkastaja Laine
korostaa.
- Tätä kautta saadaan erinomainen käytännönläheinen näkökulma valmisteltaviin asioihin.
Seuraavaksi kansalaisyhteiskuntastrategia
Suomalainen kansalaisjärjestökenttä on Kirsti Laineen mukaan muutoksessa.
- Uhkakuvana on, että järjestötoiminta ’harmaantuu’, kun nuoret eivät enää koe perinteistä
järjestötoimintaa houkuttelevana, hän kertoo. Nuoret osallistuvat mieluummin epävirallisempaan ja
lyhytjänteisempään toimintaan, johon ei liity niin paljoa vastuuta ja sitoutumista.
Ministeriön haasteena Laineen mukaan onkin se, miten tuetaan uudenlaista kansalaistoimintaa,
mutta samalla luodaan perinteiselle järjestötoiminnalle mahdollisuuksia uudistua ja kehittyä.
- Itseisarvona ei ole se, että tuetaan perinteistä toimintaa avustuksin vuodesta toiseen ja
jätetään kansalaisyhteiskunnassa tapahtuva muutos näkemättä, hän toteaa.
Järjestöstrategiaa tulevaisuudessa päivitettäessä, tulisi siitä kehittää ministeriön
kansalaisyhteiskuntastrategia, joka tarkastelisi kansalaisvaikuttamista laajemmin.
- Mukana olisi myös epävirallinen järjestötoiminta ja yksittäisten kansalaisten
vaikuttamismahdollisuudet sekä uudet sosiaaliset verkostot, Kirsti Laine listaa.
Kansalaisjärjestöstrategian toimenpiteitä:
|
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen
Suositus ministeriön valtionavustuskäytäntöjen periaatteiksi
- Valtionavustuskäytäntöjen yhtenäistäminen
- Valtionavustuksia myönnettäessä huomioidaan entistä selkeämmin läpinäkyvät tulosperusteet
- Joustavat valtionapukelpoisuuskriteerit mahdollistavat useille järjestöille valtionavustuksen
saamisen
- Sähköinen hakujärjestelmä palvelemaan toiminnasta raportointia
- Osallistutaan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan järjestöjen
avustusselvitykseen
Edellytysten lisääminen järjestötoiminnan laadun parantamiselle
- Kiinnitetään tulosperusteajattelussa huomiota järjestöjen hallintoon ja toiminnan laatuun
- Palkitaan järjestöjen hyvän hallinnon ja järjestötoiminnan kehittämisestä
- Kannustetaan vapaan sivistystyön toimijoita lisäämään järjestöosaamisen kehittämistä palvelevaa
koulutustarjontaa
- Tuetaan järjestöjen yhteenliittymiä ja yhteisprojekteja
Kansalaisjärjestöjen, sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen
- Otetaan käyttöön opetusministeriön hyvän vuorovaikutuksen
käytännöt -ohjeistus
- Järjestetään kerran neljässä vuodessa opetusministeriön
kansalais- ja järjestöfoorumi
- Selvitetään mahdollisuudet uutiskirjeen käyttöön
- Kehitetään ministeriön internet-sivuja
- Vahvistetaan asiantuntijaelinten roolia sidosryhmä- ja kansalaisjärjestöyhteistyössä
Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen koulutuksessa
- Koulut tukevat avoimen ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin muodostumista
- Perustutkintojen perusteissa ja toimintakulttuureissa huomioidaan aktiivisen kansalaisuuden
sisällöt
- Korkeakoulut edistävät aktiivista kansalaisuutta toiminnassaan
- Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat aktiivista kansalaisuutta edistäviä opintoja
järjestöissä toimiville ja muille kansalaisille
Kansalaisyhteiskuntaa koskeva tutkimus
- Luodaan edellytykset kansalaisyhteiskuntaa koskevan tietopohjan kartuttamiselle, jotta
päätöksenteko kykenee reagoimaan muuttuviin tarpeisiin ja ajankohtaisiin kansalaisyhteiskunnan
haasteisiin
Kirjastot
- Pyritään kehittämään kirjastoista järjestötoiminnan ja aktiivisen kansalaisuuden
palvelukeskuksia
Virkamiesten osaamisen kehittäminen
- Lisätään kansalaisjärjestöstrategian mukaisia sisältöjä henkilöstökoulutukseen
- Luodaan ministeriön virkamiehille erilaisia mahdollisuuksia syventää omaa osaamistaan
kansalaisyhteiskunnasta
- Nimetään ministeriöön vuorovaikutuskoordinaattori
|
- Ilpo Vuorivirta
|