Etusivu - opetusministeriön verkkolehti
Julkaistu 20.5.2010  

Lisäbudjetin lupaamat työllisyyshankkeet käyntiin

Kansalaisjärjestöt paremmin mukaan ministeriön työhön

Liikkeellä tosi tarkoituksella ja terveydeksi

Paras-hanke lisää peruspalvelujen laatua

Elinikäiselle oppimiselle kaivataan strategiaa

Yhteispohjoismaiselle kulttuuriyhteistyölle uusi visio

Teemana maailmanlaajuinen vastuu

Reseptejä kulttuurien lähentymiseen

Resumé på svenska

< Etusivulle

Kansalaisjärjestöt paremmin mukaan ministeriön työhön

Opetus- ja kulttuuriministeriölle on valmistunut sen ensimmäinen kansalaisjärjestöstrategia. Strategian tarkoituksena on luoda ministeriölle yhteisiä ja hyviä käytäntöjä järjestöjen toimintaedellytysten sekä yhteistyön parantamiseksi.


Tarkemmin ehdotuksiin voi tutustua julkaisussa Opetusministeriön kansalaisjärjestöstrategia.

 

- Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on erityisen tärkeää opetus- ja kulttuuriministeriössä. Sen toimialoilla on satoja järjestöjä, joille ministeriö myöntää yleisavustuksia yhteensä yli 70 miljoonaa euroa vuosittain, kertoo ylitarkastaja Kirsti Laine, joka toimi toisena sihteerinä strategiatyöryhmässä.

- Toisaalta ministeriön vastuulla on myös koulutuspuoli; viimeistään koulusta lähtien nuorille opetetaan aktiivista kansalaisuutta ja kansalaisyhteiskunnan toimintatapoja, Laine jatkaa.

Järjestöt mukana laatimassa strategiaa

Kansalaisjärjestöstrategia sai alkunsa valtioneuvoston periaatepäätöksestä vuodelta 2007, jonka mukaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistäminen on otettava osaksi kaikkien ministeriöiden toimintaa.

Strategiaa laatimaan asetettiin opetusministeriössä työryhmä toukokuussa 2008. Työryhmän tavoitteena oli ensinnäkin selvittää ministeriön toimialan järjestökentän sekä ministeriön ja järjestöjen välisen yhteistyön nykytila. Toisekseen tavoitteena oli esittää toimenpiteitä kansalaisjärjestötoiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi.

Kansalaisjärjestöt olivat mukana myös strategian valmistelussa. Ministeriön toimialan järjestöjä kuultiin lokakuussa 2008 järjestetyssä avoimessa keskustelutilaisuudessa, johon osallistui edustajia lähes 70 järjestöstä. Toinen keskustelutilaisuus järjestettiin strategian luonnosvaiheessa vuoden 2009 joulukuussa.

Tärkeintä hyvän vuorovaikutuksen käytännöt

Opetus- ja kulttuuriministeriö sai kansalaisjärjestöiltä varsin hyvän arvosanan ensimmäisessä keskustelutilaisuudessa, mutta kehittämistäkin toiminnasta löytyi. Erityisen tärkeää kehittää vuorovaikutuksen käytäntöjä kansalaisjärjestöjen kuulemisessa. Järjestöt toivoivat, että heidät otettaisiin mukaan valmistelutyöhön heti alkuvaiheessa, ja että kuulemiskierroksella lausuntojen antamiseen varataan riittävästi aikaa.

Kansalaisjärjestöstrategiassa suositetaankin, että ministeriössä otetaan käytäntöön hyvän vuorovaikutuksen käytännöt -ohjeistus. Ohjeistuksen mukaan tulisi muun muassa sidosryhmiä kuulla valmisteluprosessissa mahdollisimman aikaisin ja kuulemisessa käytettäisiin monipuolisia menetelmiä, kuten keskustelutilaisuuksia ja kyselyitä.

- Vaikka kansalaisten kuuleminen nopeissa toimeksiannoissa onkin usein vaikeaa, on järjestöjen ja kansalaisten asiantuntemus merkittävä voimavara ministeriölle, ylitarkastaja Laine korostaa.

- Tätä kautta saadaan erinomainen käytännönläheinen näkökulma valmisteltaviin asioihin.

Seuraavaksi kansalaisyhteiskuntastrategia

Suomalainen kansalaisjärjestökenttä on Kirsti Laineen mukaan muutoksessa.

- Uhkakuvana on, että järjestötoiminta ’harmaantuu’, kun nuoret eivät enää koe perinteistä järjestötoimintaa houkuttelevana, hän kertoo. Nuoret osallistuvat mieluummin epävirallisempaan ja lyhytjänteisempään toimintaan, johon ei liity niin paljoa vastuuta ja sitoutumista.

Ministeriön haasteena Laineen mukaan onkin se, miten tuetaan uudenlaista kansalaistoimintaa, mutta samalla luodaan perinteiselle järjestötoiminnalle mahdollisuuksia uudistua ja kehittyä.

- Itseisarvona ei ole se, että tuetaan perinteistä toimintaa avustuksin vuodesta toiseen ja jätetään kansalaisyhteiskunnassa tapahtuva muutos näkemättä, hän toteaa.

Järjestöstrategiaa tulevaisuudessa päivitettäessä, tulisi siitä kehittää ministeriön kansalaisyhteiskuntastrategia, joka tarkastelisi kansalaisvaikuttamista laajemmin.

- Mukana olisi myös epävirallinen järjestötoiminta ja yksittäisten kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet sekä uudet sosiaaliset verkostot, Kirsti Laine listaa.

Kansalaisjärjestöstrategian toimenpiteitä:

Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen

Suositus ministeriön valtionavustuskäytäntöjen periaatteiksi

  • Valtionavustuskäytäntöjen yhtenäistäminen
  • Valtionavustuksia myönnettäessä huomioidaan entistä selkeämmin läpinäkyvät tulosperusteet
  • Joustavat valtionapukelpoisuuskriteerit mahdollistavat useille järjestöille valtionavustuksen saamisen
  • Sähköinen hakujärjestelmä palvelemaan toiminnasta raportointia
  • Osallistutaan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan järjestöjen avustusselvitykseen

Edellytysten lisääminen järjestötoiminnan laadun parantamiselle

  • Kiinnitetään tulosperusteajattelussa huomiota järjestöjen hallintoon ja toiminnan laatuun
  • Palkitaan järjestöjen hyvän hallinnon ja järjestötoiminnan kehittämisestä
  • Kannustetaan vapaan sivistystyön toimijoita lisäämään järjestöosaamisen kehittämistä palvelevaa
    koulutustarjontaa
  • Tuetaan järjestöjen yhteenliittymiä ja yhteisprojekteja

Kansalaisjärjestöjen, sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen

  • Otetaan käyttöön opetusministeriön hyvän vuorovaikutuksen
    käytännöt -ohjeistus
  • Järjestetään kerran neljässä vuodessa opetusministeriön
    kansalais- ja järjestöfoorumi
  • Selvitetään mahdollisuudet uutiskirjeen käyttöön
  • Kehitetään ministeriön internet-sivuja
  • Vahvistetaan asiantuntijaelinten roolia sidosryhmä- ja kansalaisjärjestöyhteistyössä

Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen koulutuksessa

  • Koulut tukevat avoimen ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin muodostumista
  • Perustutkintojen perusteissa ja toimintakulttuureissa huomioidaan aktiivisen kansalaisuuden sisällöt
  • Korkeakoulut edistävät aktiivista kansalaisuutta toiminnassaan
  • Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat aktiivista kansalaisuutta edistäviä opintoja järjestöissä toimiville ja muille kansalaisille

Kansalaisyhteiskuntaa koskeva tutkimus

  • Luodaan edellytykset kansalaisyhteiskuntaa koskevan tietopohjan kartuttamiselle, jotta päätöksenteko kykenee reagoimaan muuttuviin tarpeisiin ja ajankohtaisiin kansalaisyhteiskunnan
    haasteisiin

Kirjastot

  • Pyritään kehittämään kirjastoista järjestötoiminnan ja aktiivisen kansalaisuuden palvelukeskuksia

Virkamiesten osaamisen kehittäminen

  • Lisätään kansalaisjärjestöstrategian mukaisia sisältöjä henkilöstökoulutukseen
  • Luodaan ministeriön virkamiehille erilaisia mahdollisuuksia syventää omaa osaamistaan kansalaisyhteiskunnasta
  • Nimetään ministeriöön vuorovaikutuskoordinaattori

 

- Ilpo Vuorivirta

Sivun alkuun Sivun alkuun
Lähetä juttu Lähetä juttu
Tulosta Tulosta

Etusivu ilmestyy
kerran kuussa.
http://www.minedu.fi/etusivu
Tilaa Etusivu
ISSN 1458-8056
Päätoimittaja:
jaana.luostarinen@minedu.fi
Toimitussihteeri:
liisa.heikkila@minedu.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Viestintäyksikkö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Copyright 
Opetus- ja kulttuuriministeriö

webmaster@minedu.fi