Elinikäinen oppiminen ylläpitää ja edistää työkykyä

		Seminaarin esitysten aineistot ovat saatavilla opetusminsteriön www-sivuilla

Elinikäinen oppiminen voi parhaimmillaan tukea työhyvinvointia ja työssäjaksamista ja siten osaltaan edistää työurien pidentämistä koskevia tavoitteita.

Toisaalta oppimisen, koulutuksen ja työnteon yhdistämiseen liittyy edelleen haasteita. Väestön ikääntyessä ja työelämän muuttuessa yhä nopeammalla tahdilla keskeinen kysymys on erityisesti, miten voidaan tukea ikääntyvän työvoiman kykyä ja motivaatiota oppia uutta.

Itsensä kehittäminen on urakehitystä tärkeämpää

Dosentti, kehittämispäällikkö Anna-Maija Lehto Tilastokeskuksesta esitteli tutkimuksen valossa suomalaisten palkansaajien työolojen muutoksia.

Kolmessa vuosikymmenessä palkansaajien koulutusaste on parantunut, ja myös työssäkehittymismahdollisuudet ovat lisääntyneet. Tutkimuksen mukaan itsensä kehittämistä pidetään tärkeämpänä kuin uralla etenemistä. Naiset pitävät itsensä kehittämistä tärkeämpänä kuin miehet. Ne, jotka ovat työhönsä tyytyväisiä, pitävät tärkeimpänä tyytyväisyyden elementtinä juuri kehittymismahdollisuuksia. Työnantajan kustantaman koulutuksen määrässä Suomi johtaa EU-maita.

Lehto toi esiin myös ristiriitaisia muutostrendejä työelämässä. Joustavuus, liikkuvuus ja yksilöllistäminen ovat tulleet vanhojen, tärkeinä pidettyjen arvojen, kuten turvallisuuden, sitoutumisen ja yhteistoiminnan tilalle.

Työssäoppimisen kannalta ongelmallisena hän pitää tuottavuuden korostusta. Tehokkuuden ylikorostus ja lyhyen aikavälin voitot sekä vuokratyösuhteiden lisääntyvä osuus eivät edistä osaamisen kehittämistä ja syventämistä. Yhteistoiminnallinen tiimityö ja yhdessä oppiminen eivät saisi unohtua nykyisessä yksilöllisyyttä korostavassa työelämässä.

Aivot tarvitsevat lepoa

Ciceron varajohtaja Leenamaija Otala peräänkuulutti koulutusosaamisen kehittämistä ja investointien kohdistamista henkiseen pääomaan.

Hänen mukaansa työelämää kuormittavia tekijöitä ovat mm. työn pirstaleisuus, kiire ja stressi, tietotulva ja jatkuvat keskeytykset. Kiireessä innovatiivisuus ja oma ajattelu katoaa. Osaamista olisi kehitettävä, mutta siihen ei löydy aikaa. Älyllisestä kunnosta tulisi huolehtia ja oppimiskykyä vaalia. Työelämä vaatii kuitenkin lisää kierroksia, vaikka aivot tarvitsisivat lepoa. Myös tietotekniikka ja globaali työskenteleminen lisäävät työn kuormittavuutta.

Lisäksi eri ikäryhmillä on omat haasteensa. Yhtenä tulevaisuuden ongelmana hän näkee Alzheimerin tautia sairastavien eläkeläisten suuren määrän.

Otala peräänkuulutti lisää tutkimusta ikääntyvien oppimiseen liittyen. Yhtenä vastauksena tähän Otala ja Ciceron puheenjohtaja Hannele Niemi esittelivät alkamassa olevaa tutkimushanketta, joka pureutuu ikääntyvän työväestön oppimis- ja työkyvyn säilyttämiseen.

Itella-konsernin työhyvinvointisäätiön hankejohtaja Jouni Männistö esitteli " Etua iästä" -hanketta, jonka tavoitteena on tukea eri-ikäisten, erityisesti varttuneiden jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet.

Ikäjohtamisen tueksi on kehitetty käytännönläheiset työkalut, jotka on tarkoitettu niin esimiehille kuin koko työyhteisöllekin. Tavoitteena on lisätä ikätietoisuutta henkilöstölle ja helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Työterveyslaitoksen johtaja Anneli Leppäsen mielestä organisaatiot eivät vielä osaa kovin hyvin tukea osaamisen kehittämistä.

Työhyvinvointi ja osaaminen tulisi saada johtamisen kohteiksi organisaatioissa. Osaamisen kehittymistä tukee työnjako, joka sallii kokonaisuuden ymmärtämisen kehittymisen. Myös toisten toiminnasta oppiminen on mahdollista läpinäkyvissä työprosesseissa.

Oppiminen ja työ ovat yhtä

Paneelikeskustelun aiheena oli työhyvinvointia ja oppimista tukeva työympäristö. Keskustelussa nousi esiin työkulttuurin muutos. Yksin tekemisen sijaan tulisi lisätä yhteisöllistä oppimista. Keskustelussa korostettiin työyhteisötaitojen tarpeellisuutta kaikille osapuolille. Miten luodaan sellaiset rakenteet, että yhdessä oppiminen onnistuu?

- Oppimista ja työn tekemistä ei voi erottaa, ne kuuluvat yhteen, totesi työyhteisökehittäjä Liisa Pyhäjärvi-Viitamäki JHL Kehittämispalveluista ja piti tärkeänä myös johtamisen kehittämistä.
- Millaista johtamista vaaditaan, jos aidosti uskotaan elinikäiseen oppimiseen?

EK:n koulutus- ja työvoimavaliokunnan puheenjohtaja, Wärtsilä Oyj:n henkilöstöjohtaja Päivi Castrénin mukaan työssä oppiminen ja opettaminen tarkoittaa käytännössä pitkäjänteistä prosessia, joka on suunniteltava hyvin.
- Se vaatii aitoa tahtotilaa, molemminpuolista sitoutumista.

Riihimäen kaupungin aluepalvelupäällikkö Marjut Helenius lisäsi, että esimerkiksi oppisopimuskoulutus vaatii henkilökohtaisen ohjaajan työpanoksen lisäksi koko henkilöstön paneutumista. Oppisopimuskoulutuksessa halutaan panostaa laatuun, ammattiylpeyteenkin.

Ylitarkastaja Ismo Suksi STM:n työhyvinvointifoorumista toivoi työelämään lisää keskustelua.
- Keskustelut, jotka käydään päivittäin kehityskeskustelun ulkopuolella, ovat tärkeimpiä. Ne ovat sitä työssäoppimista.
Päivi Castrénin mukaan molempia tarvitaan, päivittäistä keskustelua ja kehityskeskusteluja

Hyvän työkulttuurin eväät

Hyvää työkulttuuria edistää muun muassa matala organisaatio, jossa on tilaa vuoropuhelulle ja yhteistoiminnalle. Työssä oppiminen on mahdollista organisaatiossa, joka suhtautuu johtoa myöten myönteisesti oppimiseen.

- Pitää olla organisaatio, jossa oppi tarttuu ja asenne johdon tasolta lähtien sellainen, että meillä halutaan oppia, totesi Marjut Helenius.

Osaava organisaatio myös muuttaa työkulttuuriaan johtajuuden kautta ja hakee ratkaisuiksi uusia muotoja. Mikä sitten estää kehittymisen toteutumista suomalaisessa työelämässä? Anna-Maija Lehto pitää suurimpana syynä tuottavuuden lisäämisvaatimuksia ja siitä johtuvaa kiirettä. Työntekijä ei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi, saati opiskelemaan.

Seminaarissa korostui työntekijän oman aktiivuuden ja motivaation merkitys oppimisessa. 

- Toisaalta työorganisaatioita on kehitettävä niin, että aikaa oppimiselle on mahdollista löytää. Lisäksi on huomioitava, että kaikilla työntekijöillä ei ole samanlaisia oppimisvalmiuksia, myös tukea tarvitaan, muistutti elinikäisen oppimisen neuvoston puheenjohtaja Petri Lempinen loppupuheenvuorossaan.

Elinikäisen oppimisen neuvosto valmistelee ohjelmaa

Elinikäisen oppimisen neuvosto on opetusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, joka käsittelee elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi neuvosto edistää koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä.

Neuvoston tavoitteena on tuottaa tutkimustietoon pohjautuvia asiantuntijanäkemyksiä koulutus- ja työvoimapoliittisen keskustelun virittäjiksi ja luoda tietopohjaa ja näkemyksiä seuraavan hallitusohjelman laatijoille. Neuvosto julkistaa ohjelmajulistuksen 14.4. eduskunnan kanssa järjestettävässä seminaarissa.

Yhtenä keskeisenä kysymyksenä neuvosto tarkastelee elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia työhyvinvoinnin ja ammattitaidon säilyttämisen edistäjänä. Neuvosto pyytää elinikäisen oppimisen asiantuntijoilta – kansalaisilta ja eri organisaatioilta – näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia neuvoston valmistelutyön tueksi.

Valtiohallinnon Otakantaa.fi-verkkopalvelussa voit ottaa osaa keskusteluun ja kertoa näkemyksesi siitä, miten elinikäinen oppiminen ja koulutus tukee työssä jaksamista. Keskustelu on käynnissä 5.3.2010 saakka.

- Anna Leppälä

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta