Peruskoulun lukkari uudistuu

		Opetusministeri Virkkuselle luovutettu ehdotus ym. aineistoja on linkitetty tuntijakouudistuksesta kertovalle www-sivulle.

Uudistuksessa valmistellaan ehdotukset perusopetuksen yleisten tavoitteiden sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden opetukseen sekä oppilaanohjaukseen.

Työryhmän ehdotuksessa mm. valinnaisuutta lisätään ja uusiksi oppiaineiksi esitetään etiikkaa ja draamaa.

Opinnot rakentuisivat oppiainekokonaisuuksittain määriteltävistä yhteisistä ja valinnaisista opinnoista. Valinnaisuutta lisätään vuosiluokilla 3-6 sekä 7-9 ja se suunnataan vahvistamaan oppiainekokonaisuuden yhteisiä tavoitteita sekä syventämään oppilaan opintoja.

Taideaineiden ja käsityön tuntimäärää ja oppilaan mahdollisuuksia valintoihin lisätään. Myös liikunnan tuntimäärää lisätään yhteensä neljällä vuosiviikkotunnilla.

Kielten opiskelun monipuolistamiseksi ja varhentamiseksi sekä kansalliskielten aseman turvaamiseksi esitetään, että A1-kielen opinnot alkaisivat viimeistään 2. vuosiluokalta. Oppilaille tulisi tarjota vähintään kolmea vaihtoehtoa, joista yksi olisi toinen kotimainen kieli. A2-kielen opintojen tulisi alkaa viimeistään 5. vuosiluokalta ja B1-kielen opintojen 6. vuosiluokalta. Toisen kotimaisen kielen opinnot tulisi aloittaa viimeistään tässä vaiheessa.

Uudistuksen lähtökohtina ovat olleet perusopetuksen nykyiset vahvuudet, tulevaisuuden haasteet koululle ja oppimiselle, koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen sekä valtakunnallisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen.

Tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen herättää yleensä paljon kiinnostusta. Useimmiten kiinnostus suuntautuu enimmäkseen varsinaiseen tuntijakoon kuin kasvatukselle ja opetukselle asetettaviin yleisiin tavoitteisiin. Tuntijaossa on kuitenkin kysymys paljon muustakin: sillä luodaan pedagoginen perusta oppimiselle, kasvulle ja kehitykselle, joka konkretisoituu täsmällisemmin opetussuunnitelmien perusteissa.

Tuntijaon puolesta ja vastaan

Runsaasti kysymyksiä kuultiin myös keskustelutilaisuudessa, joka järjestettiin eduskunnan Pikkuparlamentissa reilu viikko ehdotuksen julkistamisesta.

”Tukeeko uusi tuntijako lasta?” oli otsikkona keskustelutilaisuudelle, jonka aluksi tuntijakotyöryhmän puheenjohtaja Timo Lankinen esitteli ehdotuksen. Sen jälkeen ääneen pääsivät kommentit, joissa kuultiin muun muassa lasten ja nuorten sekä koulujen ajatuksia perusopetuksen uudistamisesta.

Koulun näkökulman keskusteluun toi omassa puheenvuorossaan espoolaisen Auroran koulun rehtori Martti Hellström. Hellström kiitteli työryhmän esitystä uusista oppiaineista etiikasta ja draamasta sekä valinnaisuuden lisäämisestä. Erityisen tärkeää hänen mielestään on saada koululaiset sitoutumaan koulun käyntiin ja avain tähän on juuri valinnaisuus.

Oma sanansa sanottavana suomalaisen perusopetuksen tulevaisuudesta on tietysti myös lapsilla ja nuorilla. Suomen Lasten Parlamentti on verkossa toimiva 9-13 -vuotiaiden lasten vaikuttamisfoorumi, joka on kevään aikana keskustellut siitä, miten koulua tulisi kehittää.

Suuri osa lapsista toivoo kouluun lisää luovia aineita. Koulupäivää ei saisi kuitenkaan pidentää, sillä vapaa-aika on lasten mielestä tärkeää jaksamisen kannalta. Lasten kommentit välitti Lasten Parlamentin koulutuspäällikkö Sinikka Mäntysalo-Lamppu. Varsinaista tuntijakotyöryhmän esitystä lapset eivät ole vielä ehtineet kommentoimaan.

Nuoria keskustelutilaisuudessa edustivat lukio-opiskelijat Elias Solla, Henrik Vuornos ja Niklas Arjasmaa Espoon nuorisovaltuustosta. Nuorten mielestä valinnaisuuden lisääminen on tervetullutta; jatko-opintojen kannalta on hyvä, kun on mahdollisuus panostaa haluamiinsa aineisiin. Tärkeää on kuitenkin pitää huolta siitä, että lapsilla ja nuorilla on riittävät tietoa valintojen pohjaksi. Opintojenohjausta tulisikin poikien mielestä olla huomattavasti enemmän opintien eri vaiheissa.

Keskustelutilaisuudessa puheenvuoron sai myös yleisö ja mielipiteitä aiheeseen oli yhtä monta kuin oli osanottajiakin. Suurin huoli nousi siitä, minkä aineiden kustannuksella uudistukset on aiottu toteuttaa - kaikkien aineiden tuntimääriä kun ei voida lisätä. Kuvataiteen, käsityön, liikunnan, musiikin, kotitalouden ja terveystiedon puolustukseksi löytyi lukuisia perusteluja lukuaineista puhumattakaan.

Valmistelu vie vielä aikaa

Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana lukuisia asiantuntijoita niin kasvatuksen ja opetuksen yleisten tavoitteiden kannalta kuin eri oppiaineidenkin näkökulmasta.

Lasten ja nuorten näkemysten kartoittamiseksi työn pohjaksi toteutettiin mm. verkkohaastattelu, johon vastasi 60 000 yli 13-vuotiasta nuorta. Lisäksi verkossa oli käynnissä perusopetuksen tulevaisuuteen liittyvä avoin kansalaiskeskustelu.

Totuttuun tapaan valmistunut ehdotus lähtee lausuntokierrokselle. Ehdotusten ja lausuntojen pohjalta valmistellaan valtioneuvoston asetus, jossa päätetään opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen.

Valtioneuvosto päättänee uudesta asetuksesta vuoden 2011 alussa, jolloin opetussuunnitelmiin liittyvä uudistusprosessi saataneen toteutettua lukuvuoden 2014 alkuun mennessä. Valtioneuvoston asetuksen jälkeen Opetushallitus päättää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, jotka ovat koulun toiminnan kannalta keskeisin opetusta ohjaava normi.

Niissä määritellään kasvatus- ja opetustyön kannalta keskeiset asiat kuten perusopetuksen arvoperusta ja tehtävä sekä opetuksen rakenne, työtä ohjaavat oppimiskäsitykseen, oppimisympäristöön, toimintakulttuuriin ja työtapoihin liittyvät periaatteet, oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt ja oppilaan ohjaukseen, tukemiseen ja arviointiin sekä oppilashuoltoon ja kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvät toimintalinjat.

Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä eli useimmiten kunta. Opetussuunnitelma on koulun kasvatus- ja opetustyön perusta.

Jokaisella perusopetusta antavalla kunnalla ja koululla on oltava opetussuunnitelma ja oppilaalla on lain takaama oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja ohjausta koulun työpäivinä.

  - Ilpo Vuorivirta & Jaana Luostarinen

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta