Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa
Terve ja hyvinvoiva väestö on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Tulevaisuudessa
hyvinvointipalveluja tarvitaan entistä laajemmille väestöryhmille.
Toimivat palvelut tukevat alueiden kilpailukykyä sekä lisäävät työvoiman saantia ja pysyvyyttä.
Palvelut, mukaan lukien hyvinvointipalvelut toimivat kasvun moottoreina ja tarjoavat työpaikkoja.
Suomen kaltaisissa kehittyneissä talouksissa tällä on tulevaisuudessa kasvava merkitys.
Palvelurakenne uudistuu
Vastuu väestön palveluista on kunnilla. Kunnat hoitavat hyvinvointipalvelu-tehtäväänsä monin
tavoin. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelma
vaikuttavat julkisen sektorin toimintaan.
On luotava uusia tapoja vastata kasvaviin tarpeisiin. Yksi keino on ns.
tuottaja-tilaajamalli, jossa kunta ostaa tarvittavat palvelut yksityiseltä ja kolmannelta
sektorilta palvelutuotantona. Ostettujen palvelujen lisäksi kunnat tukevat väestön omaehtoista
harrastustoimintaa jakamalla avustuksia toimijoille, mm. seuroille ja yhdistyksille.
Kolmannen sektorin toimijoilla on osaamista, jota voitaisiin tarjota jäsenkenttää laajemmille
väestöryhmille. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori voi tulevaisuudessa vastata
fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin palvelutarpeisiin omilla osaamisalueillaan.
Kulttuuria, liikuntaa ja nuorten palveluja
Koko väestö tarvitsee hyvinvointipalveluja. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori voi
tarjota ikääntyneelle väestölle sekä lapsille ja nuorille kulttuuria, liikuntaa ja muita
harrastuspalveluja.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on yksi tärkeä toiminnan muoto. Myös sukupolvien yli
ulottuva, perheiden yhteisyyteen tähtäävä palvelutoiminta on kysyttyä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö etsii uusia keinoja kolmannen sektorin vahvistamiseen
hyvinvointipalvelujen tuottajana. Valtakunnallinen ESR-kehittämisohjelma
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana
pyrkii kehittämään kolmannen sektorin palveluosaamista ja palvelujen tuottamista.
Kehittämisohjelman avulla lisätään hyvinvointipalveluita eri väestöryhmille yhdessä kuntien
kanssa. Lisäksi kehitetään työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla
tuetaan työssä jaksamista, viihtymistä ja pysymistä. Ohjelmalla pyritään myös vahvistamaan
kansalaisyhteiskuntaa ja synnyttämään yhteistyöverkostoja.
- Kehittämisohjelma on herättänyt paljon kiinnostusta kolmannen sektorin toimijoiden
keskuudessa. Ohjelman puitteissa on jo luotu toimijatahojen välille tärkeitä verkostoja, sanoo
ylitarkastaja
Marika Lindroth Lapin ELY-keskuksesta.
Kehittämisohjelma saa osan rahoituksestaan Euroopan Sosiaalirahastosta. Se kuuluu
Manner-Suomen ohjelman valtakunnalliseen osioon, jota toteutetaan vuosina 2007 - 2013.
Kehittämisohjelman strateginen ohjaus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä, rahoittajana toimii
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Kolmas lähde tukee, pilotit synnyttävät uusia malleja
Kehittämisohjelman koordinointihanke Kolmas lähde tukee pilottihankkeita kouluttamalla,
tiedottamalla ja laatimalla alasta selvityksiä.
Hankkeesta vastaa Teatterikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalvelut yhdessä Suomen
Liikunta ja Urheilu ry:n sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n kanssa. Lisäksi Cupore -
Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö on osallistunut hankkeeseen tutkimusasiantuntijan
roolissa.
Kehittämisohjelmassa on käynnistynyt jo kahdeksan pilottihanketta. Lisäksi Itä-Suomen
ohjelmasta rahoitetaan yhden pilottihankkeen sisarhanketta Itä-Suomen ja Kainuun alueella.
Hankkeiden tavoitteena on synnyttää uudenlaisia tuotteita ja malleja hyvinvointipalvelujen
järjestämiseksi. Hyvinvointipalveluita pilotoidaan 62 kunnan alueella. Kaikkiaan 103 paikallista
yhdistystä eri puolilta Suomea on mukana hanketoiminnassa.
Peli päällä YLE:n aamuissa
Tulosten levittäminen ja juurruttaminen ovat tärkeä osa hanketoimintaa myös ESR:ssä. Suomen
Palloliiton ja Suomen jääkiekkoliiton pilottihankkeita esiteltiin YLE:n aamu-TV:ssä kesällä 2009.
Jokaisella jaksolla oli oma teemansa TYHY-liikunnasta harrastamisen ammattiin ja
maahanmuuttajista vapaaehtoistoimintaan. Jaksot olivat viiden minuutin mittaisia ja niitä
esitettiin kaikkiastaan 20. Ohjelmasarjalla haluttiin tuoda esille, että jalkapallo- ja
jääkiekkoseurat tekevät muutakin arvokasta toimintaa ydintoimintansa eli kilpailemisen ja
harrastamisen lisäksi.
- Jalkapallo- ja jääkiekkoseurojen kannalta näen kehittämisohjelman erittäin tärkeänä.
Kyseessä on win-win tilanne. Seurat voivat rakentaa yhtä kivijalkaa taloutensa tueksi tarjoamalla
luontevasti niiden toimintaan liitettäviä ja sopivia tyky/tyhy -liikuntatoimintoja, kertoo Suomen
Palloliiton pilottihankkeen projektipäällikkö
Henri Alho.
Alho on kokenut pilottihankkeen vetämisen antoisana tehtävänä. Hän näkee tämän tyyppisen
toiminnan erityisen sopivana jalkapallo- ja jääkiekkoseuroille.
- Koska seuroilla on urheilun ja liikunnan osaamista, yrityskumppaneita sponsoreina ja
kuntayhteistyötä luonnostaan, synergioita hankkeelle löytyy, sanoo Alho.
Hankkeen etuna Alho pitää sitä, että samalla jalkapalloseurat voivat luontevasti ottaa
laajempaakin vastuuta liikuttamisesta ja luoda toimintansa elinvoimaisuuden turvaamiseksi uusia
yhteistyömalleja sekä yksityis- että kuntasektorin kanssa. Seuroilla on jo ennestään
yksityissektoreiden toimijoita sponsoreina ja tähän yhteistyöhön hanke tuo uutta vastikkeellisuutta
vahvistamaan seuran ja yrityksen välistä yhteistyötä.
- Yritykset haluavat keskittyä omaan ydintoimintaansa ja ostaisivat liikunta-
hyvinvointitoimintoja ulkopuolisilta tarjoajilta, kun ne ovat ammattimaisesti toteutettuja.
Kehittämisohjelma vahvistaa myös hankkeen kautta seurojen elinvoimaisuutta omassa
toimintaympäristössään rohkaisten niitä uusiin innovatiivisien toimintamallien luomiseen ja
toteuttamiseen, toteaa Alho lopuksi.
|
Pilottihankkeet
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana
-kehittämisohjelman pilottihankkeet käynnistyivät 2008-2009. Hankkeiden tavoitteena on synnyttää
uudenlaisia tuotteita ja malleja hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi.
Kahdeksasta pilottihankkeesta neljä on liikunta-alan hanketta, kaksi nuorisoalan ja kaksi
kulttuurialan hankkeita. Hankkeissa on mukana kaikkiaan 103 paikallista yhdistystä eri puolilta
Suomea. Hankkeet kestävät keskimäärin kolme vuotta.
Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta!
Lapin Nuorison Liiton hankkeessa 11 paikallista yhdis-tystä eri puolilta Suomea tuottaa
lapsille kerhotoimintaa, nuorille monitaiteista harrastustoimintaa, ikääntyneille monipuolista
harrastus- ja virkistystoimintaa sekä osallistavia ja virikkeellisiä kohtauspaikkoja perheille
kuntien nuoriso- ja kulttuurialalle yhteistyössä kuntien kanssa.
Liikunnan kehittämishanke
Manner-Suomi:
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu koordinoi SLU-alueiden yhteistä hanketta, jossa 19 seuraa eri
puolilta Suomea luo omanlaisensa mallin hyvinvointipalvelujen toteutustavasta yhteistyössä kunnan
liikunta-, sosiaali-, terveys-, nuoriso- tai kulttuuritoimen kanssa. Yhteistyötahoina on myös muita
yhdistyksiä ja kulttuuritoi-mijoita. Pilottiseurat ovat yleisseurojen ohella voimistelu-, hiihto-,
salibandy-, koripallo-, paini-, yleisurheilu- ja uintiseuroja.
Itä-Suomi ja Kainuu:
Pohjois-Savon Liikunta koordinoi SLU-alueiden yh-teistä hanketta, jossa on mukana 16 seuraa
Itä-Suomen ja Kainuun alueilta. Seurat palkkaavat päätoimisen henkilön tuottamaan liikunnan
hyvinvointipalveluja, asiakkaina lapsia, nuoria, aikuisia ja seniorikansalaisia.
Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kunnan ja urheiluseuran välillä
Suomen Jääkiekkoliiton hankkeessa kehitetään henkilöstön toimenkuvia ja seurojen osaamista
palveluiden tuottajina yhteistyössä kuntien kanssa. Seuroihin rekrytoidaan vuosittain kymmenen
liikunnan osaajaa, joiden toimenkuvaan yhdistetään esimeriksi koulunkäyntiavustajan, koulujen
liikuntakerhon ohjaajan, iltapäivätoiminnan vetäjän tai muu kunnan työ tarpeen mukaan. Hanketta
toteutetaan yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa.
Hyvinvointia ja osaamista liikunnan avulla
Suomen Palloliiton hankkeessa urheiluseurat kehittävät yritysten kanssa yhteistyössä uusia
liikuntapalveluja yritysten henkilöstön käyttöön. Tehtävää varten urheiluseuroihin palkataan kolmen
vuoden aikana 15 harrastemanageria tai liikuntakoordinaattoria. Hanketta toteutetaan yhteistyössä
Suomen Jääkiekkoliiton kanssa.
Sosiaalinen sirkus
Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus hallinnoi valtakunnallista hanketta, jonka
tavoitteena on vakiinnuttaa sosiaalinen sirkus pysyväksi osaksi sirkusalaa ja kuntien ostamia
hyvinvointipalveluita Suomessa. Sirkuksen monipuolisuus ja kielettömyys antavat mahdollisuuden
työskennellä myös sellaisten erityisryhmien kanssa, joille muut taidemuodot eivät ehkä avaudu.
Sosiaalinen sirkus sopii hyvin lapsille ja nuorille joilla on erityistarpeita oppimisessa,
liikkumisessa tai sosiaalisessa kasvussa ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä.
Dynamo
Nuorten Akatemian koordinoima hanke on paikallisyhdistysten ja kuntien yhteishanke, jossa
nuoret ovat tärkeässä osassa vaikuttamassa kehitettävien hyvinvointipalveluiden sisältöön. Mukana
olevien kumppaneiden motiivina on parantaa kunnassa lasten ja nuorten hyvinvointia,
yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Hymykuopat
Salon kaupungin kulttuuritoimen hallinnoiman hankkeen tavoitteena on kehittää kulttuurialan
yhdistysten ja kuntien kumppanuutta. Mukana on sekä ammattitaiteilijoiden työllistämiseen
suuntautuneita yhdistyksiä että kotiseutu- ja kyläyhdistyksiä. Projektin avulla tuotetaan
soveltavan- ja yhteisötaiteen prosesseja senioriväestön kotona-asumista tukeviksi palveluiksi,
lisätään laitosten asukkaiden elämänlaatua, kehitetään toimintaterapeutti - taiteilija
-työparitoimintaa oppimisvaikeuksia omaavien lasten tueksi ja luodaan haja-asutusalueille
kulttuuripalveluita.
Terveyttä talviuinnista
Suomen Latu ry:n hallinnoima Terveyttä Talviuinnista -hanke ohjeistaa kolmannen sektorin
toimijansa tuotteistamaan talviuinti terveysliikuntamuotona. Talviuinti esitellään hankkeessa
mukana olevien kuntien yrityksille ja kunnan työntekijöille ja motivoidaan työyhteisöjen
työntekijät rohkeasti kokeilemaan uutta lajia.Lajin laadukas tuotteistaminen edellyttää yritysten
työyhteisöjen toiminnan tunnistamista ja erityispiirteiden ymmärrystä.
|
- Henna Antila
Uutiskirjeellä tietoa rakennerahastoista
Työ- ja elinkeinoministeriön rakennerahastopolitiikkaryhmä julkaisee uutiskirjettä, johon
kootaan tärkeimmät rakennerahasto-ohjelmia koskevat ajankohtaiset asiat, tiedotteet, tulevat
tapahtumat ja muut uutiset. Voit tilata kerran kuussa ilmestyvän uutiskirjeen sähköpostiisi.
Elokuun uutiskirje, jossa oheinen artikkeli on aiemmin ilmestynyt, keskittyy teemoiltaan
opetus- ja kultuuriministeriön toimialalle.
http://www.rakennerahastot.fi/
|
