Valtio varautuu lisätoimiin nuorten työllistämiseksi

		Nuoret työmarkkinoilla -raportti on saatavilla pdf-tiedostona VM:n verkkosivuilla.

1990-luvun lamaan verrattuna työllisyystilanne on nykytaantumassa ollut toistaiseksi parempi. Nuorten työttömyys on kuitenkin nyt heikentynyt suhteellisesti muita ikäryhmiä hieman enemmän. Nuoret tekevät tyypillisesti pätkätöitä ja ovat puskurina työvoiman tarpeen vaihteluissa.

Nuorten työttömyysjaksot ovat keskimäärin lyhyempiä kuin muilla ikäryhmillä, mutta taantumassa myös ne ovat alkaneet hieman pidentyä. Suhteellisen eniten suhdanteesta ovat kärsineet keskiasteen koulutuksen käyneet, mutta aiempaa enemmän myös korkeakoulutetut. Suhdannetilanteesta riippumatta sekä työttömiä että työvoiman ja opiskelujen ulkopuolelle jääneitä on kuitenkin eniten pelkän perusasteen suorittaneissa nuorissa.

Alkuviikosta julkaistussa raportissa selvitetään kuinka nuorten työllistymistä tulisi edistää nykytilanteessa. Valtiovarainministeriön julkaisemassa raportissa kartoitetaan nuorten työllisyystilannetta sekä arvioidaan käytössä olevia ja uusia toimenpiteitä nuorten työllisyyden edistämiseksi.

Raportissa kootaan saatavilla oleva tieto nuoriin kohdistuvien työllisyys- ja koulutuspoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Arviot tukeutuvat lähinnä kotimaisiin tutkimuksiin, mutta myös muiden maiden kansainvälisissä selvityksissä hyviksi todettuja käytäntöjä tuodaan esille.

Raportti tehtiin pääministeri Matti Vanhasen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen toimeksiannosta. Raportti on toteutettu valtiovarainministeriön kansantalousosaston, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetusministeriön yhteistyönä.

Tarkoituksenmukaisia toimia vaikuttavuutta arvioimalla

Nuorten työttömyys on erityisen suhdanneherkkää ja sille on muutoinkin tyypillistä voimakas kausivaihtelu. Suhdannetilanteesta aiheutuvaan työvoiman kysynnän heikkouteen on pyritty vastaamaan työnantajille kohdistetuilla toimenpiteillä, jotka tyypillisesti alentavat työvoimakustannuksia suoraan tai epäsuorasti. Rakenteellisia ongelmia on pyritty ratkomaan nuoriin kohdistuvilla toimenpiteillä, jotka parantavat valmiuksia siirtyä työelämään. Toimenpiteiden tavoitteet vaihtelevat avoimille työmarkkinoille työllistymisestä elämänhallinnan kohentamiseen.

Tällä hallituskaudella ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja on lisätty 8 400:lla, mikä vastaa noin viiden prosentin lisäystä. Nuorten työllisyyden tukemiseen on lisäksi osoitettu lisämäärärahoja. Vuoden 2010 budjettivalmisteluiden yhteydessä tehtiin ehdotus työllisyys- ja koulutuspolitiikkaa tukevista toimenpiteistä. Tämän ehdotuksen pohjalta hallitus varasi talousarvioon noin 50 miljoonan euron lisämäärärahan nuorten työttömyyden torjuntaan. Lisäksi valmisteilla on lisätalousarvio vuodelle 2010, joka keskittyy erityisesti nuorten työllisyyden tukemiseen.

Käytössä olevien, erityisesti nuoriin kohdistuvien työllistämistoimien ja muiden erityistoimenpiteiden kirjo on laaja. Raportissa painotetaan toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin tärkeyttä valtion talouden kestävyysvajeen ollessa erittäin suuri. Tilanteessa on arvioitava, millainen kustannus-hyötysuhde tietyillä toimenpiteillä on asetetun tavoitteen osalta.

Monista toimenpiteistä on seurantaa, joiden tulokset ovat rohkaisevia. Seurantaselvitykset eivät kuitenkaan vielä kerro vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustutkimuksia on syytä tehdä ja kehittää sekä ottaa niiden tulokset entistä paremmin osaksi päätöksentekoa.

Työvoiman kysynnän ja koulutuksen alakohtaisen tarjonnan välillä on joiltakin osin epätasapainoa. Esimerkiksi työvoiman tarve sosiaali- ja terveysalalla ylittää selvästi nuorten koulutuksen tarjonnan. Koulutuksen tarjonta ja työvoiman kysyntä eivät ole myöskään alueellisesti tasapainossa.

Pääpaino suhdannetilanteesta aiheutuvan työttömyyden hoitoon

Ensimmäisen työpaikan löytymisen viivästymisellä on enemmän vaikutusta urakehitykseen kuin yhden vuoden kesätyön haun epäonnistumisella. Keväällä kärjistyvän nuorten työttömyyden kasvun torjuntaan on raportin mukaan tarkoituksenmukaista käyttää toimenpiteitä, jotka ovat jo nyt käytössä tai eivät vaadi lainsäädäntöön muutoksia.

Tällainen toimenpide on esimerkiksi palkkatuki. Tutkimusten perusteella yksityiselle sektorille suunnattu palkkatuki on vaikuttavuudeltaan ja kustannustehokkuudeltaan parempi kuin julkiselle sektorille suunnattu tuki.

Raportin mukaan lisäksi voitaisiin harkita työnantajalle kohdistettua palkkatukeen pohjautuvaa työllistämisseteliä. Työllistymisseteli olisi erityisesti valmistuneille suunnattu ja määräaikainen palkkatuen muoto, jossa palkkatuen odotusaikaa olisi muutettu.

Seteli voitaisiin ottaa käyttöön välittömästi, jolloin sen voi ajoittaa suhdannepoliittisesti nuorisotyöttömyyden huippuun kevääksi. Rajaamalla seteli valmistuneisiin pystyttäisiin toimenpide kohdistamaan tehokkaasti työttömyyden vakavimpien pitkän-ajan vaikutusten torjuntaan. Nykytaantumassa olisi perusteltua väliaikaisesti muuttaa palkkatuen odotusaikaa myös määräaikaisissa työsuhteissa.

Nuorten työmarkkinoille kiinnittymisessä on myös suhdanteista riippumattomia ongelmia. Näihin työvoiman tarjontaan liittyviin rakenteellisiin ongelmiin puuttuminen edellyttää erityyppisiä toimenpiteitä.

Raportissa viitataan ns. Tanskan malliin ja parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen, jossa ehdotetaan nuorisolakiin lisättäväksi säännös paikallisesta monialaisesta viranomaisyhteistyöverkostosta ja etsivästä nuorisotyöstä. Tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa olevat nuoret sekä auttaa heidät tarvitsemiinsa palveluihin ja näin tukea etsivän nuorisotyön toimintaa. Uudistus tähtää mm. rekisterien kehittämiseen ja nuorten tietojen luovuttamista koskevien säädösten muuttamiseen sekä viranomaisyhteistyöverkoston luomiseen.

Kansainvälisen kokemuksen ja vaikuttavuustutkimusten mukaan myös oppisopimuskoulutus edistää pysyvää työllistymistä. Oppisopimuskoulutuksen voimakas laajentaminen edellyttää kuitenkin järjestelmän kehittämistä, jotta siitä tulisi houkuttelevampi oppisopimuspaikkoja tarjoavien yritysten kannalta.

Kansainvälisten tutkimusten perusteella myös velvoittavuudella ja yksilökohtaisella seurannalla on korostunut rooli nuoriin liittyvien erityistoimenpiteiden toteuttamisen onnistumisessa. Suomessa nuorille on sosiaaliturvassa liitetty velvoittavuutta, mutta velvoittavuuden lisäystä tulee edelleen harkita, seurannan onnistuneisuutta selvittää ja ottaa samalla oppia muiden maiden hyvistä käytännöistä, raportissa todetaan.

- Jaana Luostarinen

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta