Kisahuumaa kouluissa ja päiväkodeissa

		Vuoden 2010 talviolympialaiset kilpaillaan 12.-28.2.2010 Vancouverissa.

Yli viisituhatta osallistujaa yli kahdeksastakymmenestä maasta, viisitoista lajia ja jaossa 86 kultamitalia. Tarjolla on seitsemäntoista vuorokautta kisahuumaa Kanadassa ja kotikatsomoissa.

Innostusta, yhteisöllisyyttä ja juhlavaa tunnelmaa koetaan myös noin 300 koulussa tai päiväkodissa, kun yli 40 000 lasta pääsevät kokemaan Vancouver 2010 -kisahuumaa olympiakasvatukseen liittyvissä tapahtumissa.

Suomen Olympia-Akatemian ohjeistuksen mukaan järjestetyt tapahtumat ovat saaneet kouluilta positiivista palautetta. Vancouver-kouluprojektissa on mukana ennätysmäärä osallistujia ja myös suunnittelussa on tehty laajempaa yhteistyötä muun muassa Suomen Paralympiakomitean ja Opetushallituksen kanssa.

Kannustavia kokemuksia

Olympiakasvatusmateriaali sisältää monipuolisesti eri oppiaineita ja aihekokonaisuuksia, joita voidaan hyödyntää kaikilla tunneilla. Olympiakasvatuksella voidaan edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta.

Olympiakasvatusviikko avataan joukkueiden avajaismarssilla, olympialipun saapumisella ja olympiatulen sytyttämisellä juuri niin kuin Vancouverissa. Viikon aikana ohjelmassa on mm. muassa tutustumista reilun pelin periaatteisiin, tehostettua välituntiliikuntaa, tutustumista talvilajeihin ja oman koulun kisat. Viikko päättyy olympialipun laskemiseen ja olympiatulen sammuttamiseen.

- Olympialaisten aikaan järjestettävät kouluprojektit ovat jo perinne ja kokemukset innostavat jatkamaan olympia-aatteen tuomista kouluihin. Tapahtumat elävöittävät opetusta ja niiden avulla voidaan toteuttaa mm. kansainvälisyyskasvatusta ja rakentaa yhteishenkeä, kertoo Suomen Olympia-Akatemian puheenjohtaja Petri Haapanen.

Haapanen myös tietää mistä puhuu: toimiessaan opettajana hän on myös itse ollut järjestämässä olympiatapahtumia koulussaan.

Hitunen historiaa

Ajatus olympialaisista talvikisoista otettiin Kansainvälisessä olympiakomiteassa esille vuonna 1911, kun kreivi Brunetta d’Usseaux esitti Tukholmassa 1913 järjestettävien Pohjoismaisten talvikisojen liittämistä vuoden 1912 olympiakisojen ohjelmaan. Ruotsalaiset kisaisännät kuitenkin torjuivat ehdotuksen.

Pohjoismaat jarruttivat talviolympiakisojen perustamista 1920-luvulle saakka. Talvilajeja oli toki olympiakisoissa nähty jo aiemmin. Luistelu oli mainittu mahdollisena olympialajina jo KOK:n perustamiskokouksessa 1894, ja taitoluistelu kuului ohjelmaan Lontoossa 1908. Berliinin 1916 olympiakisojen ohjelmaan talvilajit olisivat kuuluneet, ellei ensimmäinen maailmansota olisi peruuttanut koko kisoja.

Antwerpenissä 1920 kilpailtiin taitoluistelussa ja ensi kertaa jääkiekossa. Huhtikuussa järjestetyissä kilpailuissa pariluistelupari Ludovika ja Walter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin.

Vuoden 1924 olympiakisat oli myönnetty Pariisille, ja ranskalaiset ilmaisivat halunsa järjestää olympiakilpailut myös talvilajeissa. Kun Pohjoismaat edelleen vastustivat ajatusta talviolympialaisista, KOK teki kokouksessaan 1921 kompromissin. Ranskalaiset saivat järjestää erityisen talviurheiluviikon, jonka kilpailut eivät kuitenkaan kuuluisi viralliseen olympiaohjelmaan.

Chamonix’ssa 1924 pidetty ”talviurheiluviikko” oli kuitenkin niin suuri menestys, että Pohjoismaidenkin vastarinta murtui. Vuonna 1925 KOK päätti perustaa erilliset talviolympiakisat ja Chamonix’n kisoille myönnettiin 1926 jälkikäteen ensimmäisten olympialaisten talvikisojen arvo.

Tavoitteena 12 mitalia Vancouverista

Vancouverin talviolympialaisille Suomen Olympiakomitea on asettanut kisoihin tiukan tavoitteen.

- Suomen olympiajoukkueen kärki on erittäin terävä. Vancouverista haetaan 12 mitalia, joista vähintään yksi kultainen, Suomen olympiajoukkuetta johtava Kari Niemi-Nikkola toteaa.

- Mitalipotentiaalia on laajasti etenkin lumilautailussa ja maastohiihdossa. Myös alppihiihdossa, jääkiekossa, mäkihypyssä, pikaluistelussa ja yhdistetyssä on mitalimahdollisuuksia ihan viime aikojenkin tulosten valossa. En unohtaisi mahdollisista mitalilajeista myöskään ampumahiihtoa ja freestylea. Taitoluistelussa Suomella on kaksi vahvaa naisluistelijaa, joiden mitalille pääsy vaatisi superonnistumista, Niemi-Nikkola tiivistää näkymiä lajeittain.

Opetusministeriö on tukenut olympialaisiin valmistautuvia urheilijoita mm. urheilija-apurahoin. Naisten jääkiekkojoukkue on saanut tukea joukkuepalloiluprojektissa.

- Jaana Luostarinen

Lähde: Suomen Olympiakomitea

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta