Tutkimusinfrastruktuuripolitiikka vahvistuu

		Tutkimuksen infrastruktuurin kartoituksesta ja siihen liittyvistä vaiheista on koottu tietoa sivulle www.tsv.fi/tik/index.html.

Tutkimusinfrastruktuureja ovat esimerkiksi tutkimuslaitteistot, tutkimus- ja mittausasemat, tutkimusalukset, erityislaboratoriot, tutkimusaineistojen kokoelmat ja tietokannat, tutkimuksen tietoliikenneverkot, arkistot ja kirjastot.

Vanhimpia tutkimusinfrastruktuureja on Suomessa kehitetty jo yli sadan vuoden ajan - tyypillisenä esimerkkinä luonnontieteellisten havaintoasemien tilastoaineistot pitkine aikajaksoineen.

Infrastruktuureja kartoittanut työryhmä tunnisti 24 kansallisen tason tutkimusinfrastruktuuria sekä ehdotti kehitettävien infrastruktuurien listalle 20 hanketta.

Kartoitus tehtiin, koska eurooppalainen strategiafoorumi ESFRI (European Strategy Forum on Research Infrastructures) valmistelee suunnitelmia yhteiseurooppalaisista tutkimusinfrastruktuureista.

Päivitys tiekartalle lähivuosina

Opetusministeri Henna Virkkunen totesi hankkeen loppuraporttia julkistaessaan, että Suomessa ei ole aiemmin ollut kansallista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.

- Suomessa on nyt ensimmäisen kerran kartoitettu kansallisesti merkittävät tutkimusinfrastruktuurit. Useimpien alojen infrastruktuurien tilannetta ja tarpeita ei ole aiemmin systemaattisesti arvioitu. Lisäksi eri hallinnonalat ja tutkimusorganisaatiot ovat toimineet toisistaan riippumatta - jopa toisistaan tietämättä, hän totesi.

Ministerin mukaan onkin välttämätöntä, että infrastruktuuritoimien koordinaatio järjestetään kuntoon ja että tiekarttakierros uusitaan muutaman vuoden päästä.

Lisärahoitusta infrastruktuurihankkeille

Virkkusen mukaan kartoitus on yksi askel - seuraava haaste on rahoituksen varmistaminen hankkeille. Erityisesti seitsemän hankkeen osalta on esitetty nopeita rahoituspäätöksiä.

- Opetusministeriön tarkoituksena on jo tänä vuonna osoittaa lisärahoitusta mm. tieteen tietotekniikkaan ja aineistojen digitointihankkeisiin. Hankkeiden toteutus vaatii kuitenkin mittavampaa rahoitusta. Tavoitteena on saada lisäys opetusministeriön rahoituskehykseen infrastruktuurihankkeita varten, lähtökohtana tiede- ja teknologianeuvoston ehdottama 55 miljoonan euron tasokorotus vuoteen 2011 mennessä, Virkkunen sanoi.

Hankkeet kartoittanut työryhmä arvioi uusien hankkeiden lisäkustannuksiksi lähivuosina noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisten merkittävien tutkimusinfrastruktuurien kulut ovat noin 160 miljoonaa euroa vuodessa.

Toimikunta koordinoimaan hankkeita

Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattilan mukaan kansallisen infrastruktuuripolitiikan tavoitteena on oltava tutkimuksen kansainvälistyminen, osaamisen ja kilpailukyvyn kasvattaminen, tutkimuksen laadun parantaminen sekä huippututkijoiden saaminen Suomeen.

Hankkeessa onkin painotettu, että arvokkaiden aineistojen tulisi olla mahdollisimman laajan kotimaisen ja kansainvälisen käytön kohteena. Tutkijoilla tulisi olla vapaa pääsy hyödyntää aineistoja.

Tutkimusinfrastruktuurihankkeita kartoittanut työryhmä ehdotti myös erityisen toimikunnan perustamista Suomeen valmistelemaan ja toteuttamaan kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa ja sen rahoitusta. Toimikunnan sijoittamista on esitetty mm. Suomen Akatemian yhteyteen.

- Juha Ojanen

Seuraavat 24 hanketta luokiteltiin merkittäviksi kansallisiksi tutkimusinfrastruktuureiksi Suomessa:

• Museovirasto (National Board of Antiquities, NBA)
• Arkistolaitos (National Archives Service of Finland, NARC)
• Kansalliskirjaston kokoelmat
  (The collections of the National Library, NLF)
• Kansallinen elektroninen kirjasto
  (The National Electronic Library, FinElib)
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
  (Finnish Social Science Data Archive, FSD)
• Rekisteritutkimuksen tukikeskus (ReTki)
• Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kokoelmat
  (Archives and Collections of Linguistic Corpora/
  Collections of Electronic Linguistic Corpora, (ACLC/CELC)
• Finnish Long-Term Socio-Ecological Research network (FinLTSER)
• Luonnontieteellinen keskusmuseo
  (Finnish Museum of Natural History, FMNH)
• Stations for Measuring forest Ecosystem –
  Atmosphere Relationships (SMEAR)
• Pallas-Sodankylä Super Site (Pallas-Sod.)
• National Biobanks of Finland (FIMMDNA)
• Helsinki Functional Imaging Center (HFIC)
• Virusvektorilaboratorio
  (National Virus Vector Laboratory, AIV Vector Core)
• Kansallinen rakennebiologian infrastruktuurien verkosto (NSB)
• Genome-wide and High-Throughput methods,
  Biocenter Finland infrastructure network (GWHT)
• Suomen Genomikeskus (FIMM-FGC)
• Turku Bioimaging (BTI)
• Center for Systems Neuroimaging (NEUROIMAGING)
• Micronova Centre for Micro- and nanotechnology (Micronova)
• Kylmälaboratorio (CRYOHALL)
• Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorio (JYFL-ACCLAB)
• Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko (CSC-Funet)
• Tieteen tietotekniikkapavelut (CSC-Services) 
  
  
   

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta