Kulttuuripolitiikan strategia kurottaa aina vuoteen 2020

		Kulttuuripolitiikan strategia 2020 on ilmestynyt Opetusministeriön julkaisuja -sarjassa 2009:12. Painotuore strategia lähtee toimialan toimijoille jakeluun lähiaikoina.

Ministeriön kulttuuripolitiikan kehittämisstrategia on ensimmäinen lajissaan. Ministeriön kulttuuripoliittista toimintaa ovat ohjanneet mm. kulttuuripoliittiset selonteot, valtioneuvostotasoiset linjaukset, toiminta- ja taloussuunnitelmat ja toimialan yksittäiset toimintaohjelmat.

- Tämäntyyppistä linjausta ministeriöltä on kentälläkin toivottu. Omassa toiminnassamme puutteena on koettu, että meillä ei ole ollut käytössä kulttuurin toimialalla vastaavan kaltaista välinettä kuin esim. koulutuksen kehittämistä ohjaava KESU (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma). Ehkä nyt tehty linjaus paikkaa tätäkin puutetta, toteaa strategian valmisteluun osallistunut kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes.

- Strategiassa on kyse siitä, mitä kulttuuripoliittisia asioita opetusministeriö omassa toiminnassaan näkee tarpeellisiksi kehittää ja mitä toimia se aikoo tehdä niiden edistämiseksi. Laajempi eri toimijoiden vastuita käsittelevä kulttuuripoliittinen linjaus saadaan, kun selonteko kulttuurin tulevaisuudesta valmistuu vuoden 2010 puolivälissä, jonka jälkeen tarvittaessa tarkistetaan myös opetusministeriön kulttuuripolitiikan strategiaa.

Luovuuden, moninaisuuden ja osallisuuden asialla

Valtion kulttuuripolitiikan tavoitteita ovat luovuuden, moninaisuuden ja osallisuuden edistäminen.

- Strategiassa lähtökohta on, että luovuuden ja kulttuurin ja siten myös kulttuuripolitiikan merkitys yhteiskunnassa kasvaa edelleen. Tämä merkitsee, että kulttuuripolitiikan toiminta-alue, toimintamuodot ja -tavat monipuolistuvat edelleen nykyisestä, Pirnes toteaa.

Uusina asioina Pirnes mainitsee kulttuurin hyvinvointivaikutukset, jotka strategian mukaan nostetaan taloudellisten vaikutusten lisäksi kehittämisen kohteiksi ja niihin molempiin panostetaan. Kestävän kehityksen, eettisyyden, globaalin vastuun ja monikulttuurisuuden vaatimukset tulevat myös keskeisiksi.

- Näissä asioissa tulee ottaa huomioon mitä annettavaa kulttuurilla ja kulttuuripolitiikalla on muulle yhteiskunnalle mutta myös se, miten ne huomioidaan kulttuurin toimialan omassa toiminnassa.

Myös perinteisempiin kulttuuripolitiikan tavoitteisiin liittyy uusia haasteita, kuten kulttuuripalvelujen saatavuuden ja laadun takaaminen väestökehityksen ja teknologisen kehityksen myötä.

- Avoin kysymys tällä hetkellä on, miten varsinkin uusien sukupolvien tottumus hakea kulttuurisia sisältöjä tietoverkoista vaikuttaa perinteisten kulttuuripalvelujen kysyntään. On mahdollista, että niiden kysyntä vähenee. Yhtä lailla on mahdollista, että tietoverkkoaktiivisuus lisää kiinnostusta myös perinteisiin kulttuuripalveluihin, koska yleensä kiinnostus lisää kiinnostusta ja aktiivisuus aktiivisuutta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan riittävää näyttöä suuntaan eikä toiseen.

Kulttuuripolitiikan strategiassa nähdään joka tapauksessa tärkeäksi kehittää uusia palvelujen tuottamisen tapoja ja malleja sekä hyödyntää teknologiaa ja logistiikkaa. Keskeisiä kulttuurisisältöjä tuodaan myös tietoverkkoihin, kuten tapahtuu Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa.

Selvityksiä luvassa

Kulttuuripolitiikan haasteena on strategian mukaan myös toisaalta toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen ja toisaalta toimialan sopeuttaminen julkisen talouden ja hallinnon kehittämisen vaatimuksiin.

Yhteistyö muiden hallinnonalojen ja yhteiskunnan toimijoiden kanssa korostuu.

- Kulttuuripolitiikka on pitkään halunnut vahvempaa asemaa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa ja kulttuuriasioiden näkyvyyttä yhteiskunnallisessa kehittämistyössä. On tärkeää määritellä suhde erityisesti hallinnonalarajat ylittäviin eräänlaisiin "megapolitiikkoihin", kuten innovaatiopolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja kestävän kehityksen politiikkaan. Esimerkiksi innovaatiostrategiaan perustuvassa valtioneuvoston innovaatiopoliittisessa selonteossa kulttuuri jäi totuttuun tapaan liian pienelle huomiolle, mutta eduskunnan sivistysvaliokunta antoi siitä toimialamme kannalta erittäin myönteisen lausunnon.

Opetusministeriön kulttuuripolitiikan strategiassa monet asiat jäävät selvitysten varaan. Ministeriö aikoo mm. selvittää kulttuuripolitiikan lainsäädännön yhtenäistämisen mahdollisuuksia. Tarkoituksena on arvioida, onko kulttuurin puitelaille tarvetta ja miltä osin se voisi korvata erillislakeja.

Niin ikään aiotaan selvittää kulttuurin rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja kehittää avustusjärjestelmiä. Opetusministeriön tavoitteena on lisätä lakisääteisen valtionavun ulkopuolelle jäävän, uuden ja kokeilevan kulttuuri- ja kehittämistoiminnan tukea. Myös kulttuurin sponsoroinnin ja yritysyhteistyön edistämismahdollisuudet ovat selvityslistalla.

Valtion kulttuurihallinnon, kuten taidetoimikuntalaitoksen, kulttuuriperintöhallinnon ja av-politiikan alueen toimintoja on jo osin selvitetty tai on selvitettävinä.

Taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden apuraha- ja avustusjärjestelmiä pyritään parantamaan edelleen ottaen huomioon sekä toimeentulon, sosiaaliturvan ja verotuksen yleinen kehitys että taiteilijoiden asemaan vaikuttava muu kehitys.

- Taiteellinen työ on aina ollut kulttuuripolitiikan ydintä. Tässä suhteessa strategia ei tuo muutosta, vaikka kulttuuripolitiikan toiminta-alueet ja -muodot ovatkin monipuolisempia.

Käytännön toimia työn jatkoksi

Valtaosa kulttuuripolitiikan strategian linjauksista ja kehittämistoimista pohjautuu siihen, mitä jo tällä hetkellä on työn tai suunnittelun alla.

- Tämä on selvää, kun puhutaan noin kymmenen vuoden aikajaksosta tästä eteenpäin. Strategiat ovat väistämättä myös aina yleisluontoisia. Kulttuuripolitiikan strategiasta tehdään siksi ministeriössä vielä toimenpidesuunnitelma. Siinä määritellään, mitä asioita käytännössä tehdään linjauksiin ja esitettyihin toimiin liittyen, ja missä aikataulussa, Pirnes kuvaa työn jatkoa ja lisää, että juuri painosta tullut strategia lähtee toimialan toimijoille jakeluun lähiaikoina.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta