Henkisen omaisuuden juhlaviikko

		Tekijänoikeuspäivä on osa Maailman henkisen omaisuuden päivää. Sen vieton tavoitteena on jakaa tietoa tekijänoikeudesta, edistää vuoropuhelua sekä kertoa tekijänoikeuden merkityksestä kulttuurille.

Kiinnittääkseen huomiota henkisen omaisuuden suojan merkitykseen maailmanlaajuisesti, YK:n erityisjärjestö World Intellectual Property Organisation WIPO perusti Maailman henkisen omaisuuden päivän vuonna 2000. Tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin liittyvän päivän pyrkimyksenä on tuoda esiin luovuuden ja keksintöjen merkitystä hyvinvoinnin ja vaurauden kehittäjänä.

Suomessa vuoden 2009 päivien teema on ”Uusilla innovaatioilla uuteen nousuun”. Tavoitteena on kansallisen innovaatiostrategian mukaisesti haastaa koko Suomi uudistamaan ajatteluaan ja uusiutumaan. Luovuudella, innovaatioilla ja keksinnöillä voidaan kansakunnalle luoda hyvinvointia, myös pitkällä tähtäyksellä.

Tapahtumiin kuuluu mm. Turussa järjestettävä Innovaatioparlamentti, joka on alan näkijöiden ja tekijöiden kaksipäiväinen työkokous. Se hakee uusia aloitteita kilpailukyvyn vahvistamiseen ja tekee täysistunnossaan myös niitä koskevia suosituspäätöksiä. Järjestelyistä vastaa patentti- ja rekisterihallitus kumppaneineen.

Tarvitaan aineettomiin oikeuksiin liittyvää osaamista

Nyt toista kertaa Suomessa vietettävä tekijänoikeuspäivä on osa Maailman henkisen omaisuuden päivää ja samalla myös UNESCOn Kirjan ja tekijänoikeuden päivä. 

Tavoitteena on jakaa tietoa tekijänoikeudesta, edistää vuoropuhelua sekä kertoa tekijänoikeuden merkityksestä kulttuurin elinvoimaisuudelle. Tekijänoikeuspäivän tapahtumat organisoi Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY yhteistyössä opetusministeriön kanssa.

Tekijänoikeuspäivän päätapahtumassa puhuivat mm. viestintäministeri Suvi Lindén ja valtiosihteeri Carl Haglund opetusministeriöstä sekä ohjaaja-käsikirjoittaja Aleksi Bardy, taiteilija Teemu Brunila ja toimitusjohtaja Anu Nissinen.

Ministeri Lindén nosti puheessaan alan suurimmaksi haasteeksi teosten käytöstä sopimisen mallien uudistaminen sellaisiksi, että ne tukevat uusien palvelujen kehittämistä ja tuomista markkinoille.

- Lainsäädännön osalta liikkumatilaamme rajoittavat osin kansainväliset sopimukset sekä EU:n sääntely. Sen sijaan oikeuksien käytöstä sopimisessa on tilaa luovuudelle. Suomen kaltaiselle pienelle ja korkeasti koulutetulle kansalle on tärkeää, että osaamisemme aineettomien oikeuksien hyödyntämisessä on ehdotonta huipputasoa.

Lindén viittasi myös kansalliseen IPR-strategiaan, jossa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2015 Suomessa on innovaatio-toimintaa ja luovaa työtä tehokkaasti tukeva IPR-toimintaympäristö.

- Uudet palvelut eivät synny yksin teknologisilla innovaatioilla eikä teosten hyödyntämisestä pystytä sopimaan vanhoilla toimintatavoilla. Meidän tulee kehittää uusia tapoja tunnistaa hyödynnettäviä teoksia, uusia tapoja sopia teosten käytöstä ja kehittää uusia tapoja tekijöille saada korvaus teostensa käytöstä.

- Vaikka itse tekijänoikeus pysyisikin ennallaan, tulee meidän kehittää osaamistamme niin teosten tekijöitä ja käyttäjiä hyödyttävien toimintatapojen luomiseksi, Lindén muistutti 

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta