Teemana maailmanlaajuinen vastuu
Kansainvälisiä kehityskysymyksiä koskevaa virtuaalista koulutusta yliopistojen yhteistyönä
|
Kasvaminen maailman-laajuiseen vastuuseen
-projektissa globaali-kasvatuksella tavoitellaan kasvamista globaaliin vastuuseen kestävän
tulevaisuuden edistämisessä.
Tavoitteenasettelun taustalla olevan Maastrichtin julistuksen mukaan globaalikasvatus kattaa
ihmisoikeuksien, moni-kulttuurisuuden, kehitys-politiikan, kestävän kehityksen ja rauhan sekä
konfliktien ehkäisemisen edistämisen. Tällä teema-palstalla on käsitelty kaikkia edellä mainittuja
maailman-laajuisen vastuun ulottuvuuksia.
Vuoden alussa julkistettu
Korkeakoulujen kansain-välistymisstrategia linjaa korkeakoulujen kansain-välistymisen
suunnan vuoteen 2015 ja nostaa esiin viisi päätavoitetta:
1. Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö
2. Korkeakoulujen laadun ja vetovoiman lisääminen
3. Osaamisen viennin edistäminen
4. Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen
5. Globaalin vastuun edistäminen
Strategian viides tavoite asettaa korkeakouluille mm. seuraavat haasteet: "
Suomalaiset korkeakoulut käyttävät tutkimustaan ja asiantuntemustaan globaalien ongelmien
ratkaisemiseen ja kehitysmaiden oman osaamisen vahvistamiseen. Korkeakoulujen toiminta rakentuu
eettisesti kestävälle pohjalle ja tukee opiskelijoiden valmiuksia toimia globaalissa ympäristössä
ja ymmärtää oman toiminnan globaaleja vaikutuksia."
Seuraava artikkeli käsittelee kansainvälisiä kehitys-kysymyksiä ja niitä koskevaa
virtuaalista yliopisto-koulutusta. Tämä on esimerkki korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian
osion "globaali vastuu" toimeenpanosta käytännön yliopistoyhteistyössä.
Artikkelin kirjoittajat Ea Blomqvist, David Korpela ja Taimi Sitari ovat mukana kehittämässä
UniPID yliopistoverkostoa ja sen virtuaaliopintoja.
Monica Melen-Paaso
opetusneuvos
projektijohtaja
|
Vuosituhannen vaihtuminen
viritti maailmassa uuden päättäväisyyden globaalien kehityskysymysten ratkaisemiseksi ja
hyvinvoinnin tasaisemmaksi jakamiseksi. Tätä heijasti YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteet ja
Johannesburgin kestävän kehityksen maailmankonferenssi.
Näiden tapahtumien innoittamana suomalaiset yliopistot perustivat Jyväskylän yliopiston
aloitteesta vuonna 2005
Finnish University Partnership for
International Development (UniPID) verkoston, johon nopeasti liittyi 14 yliopistoa. Verkoston
päätavoitteina on vahvistaa yliopistojen osallistumista globaaliin kehitystyöhön ja kehittää
kestävään kehitykseen liittyvää opetusta Suomen yliopistoissa.
Kansainvälisiä kehityskysymyksiä käsittelevä opetus virisi Suomen yliopistoissa jo
1970-luvulla kehitysyhteistyön vakiintumisen ja maailman epätasa-arvoisuuden tiedostamisen tahdissa
ja koki määrällisen huippunsa 1980-luvulla. Tuolloin useissa - ainakin Helsingin, Turun, Tampereen
ja Joensuun - yliopistoissa oli mahdollisuus opiskella jonkin tasoinen kehitysmaatutkimuksen
opintokokonaisuus.
Euroopan ja lähialueiden muutoksiin liittyvä opetus ja tutkimus ohjasi 1990-luvulla
voimavaroja pois kehitysmaakysymyksistä ja kehitysmaaopetus hiipui muualla paitsi Helsingissä,
missä opetus vakiintui kehitysmaatutkimuksen laitokseksi ja Turussa, missä se säilyi
opintokokonaisuutena. Uusi vuosituhat kuitenkin herätti maailman ajattelemaan globaalikehitystä ja
-vastuuta ja uskomaan tasa-arvoisemman maailman mahdollisuuteen.
Kehitysmaihin ja kansainvälisiin kehityskysymyksiin liittyvää opetusta annetaan kuitenkin
monissa ainelaitoksissa. UniPID ryhtyi heti perustamisensa jälkeen kehittämään virtuaalista
perusopetusohjelmaa, joka kokoaa tämän hajallaan olevan opetuksen kaikkien yliopistojen
opiskelijoitten saavutettavaksi. Tuloksena on
Sustainability in Development
opintokokonaisuus.
Vaikka kestävän kehityksen tavoittelu koskee tietenkin kaikkia yhteiskuntia, sekä rikkaita että
köyhiä, UniPIDin opetusohjelma keskittyy kehitysmaiden ja globaalin kehityksen tarkasteluun,
köyhien yhteiskuntien kysymyksiin ja kansainvälisen taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon
lisäämiseen liittyviin kysymyksiin.
UniPID:n
opetustarjonta löytyy myös Suomen virtuaaliyliopiston joopas.fi tietokannasta.
|
Opetuksessa on parhaillaan menossa toinen toimintavuosi ja opiskelijat ovat nopeasti löytämässä
kurssit. Yhteistyö toimii win-win periaatteella; kukin yliopisto antaa kurssin tai kaksi ja saa
opintokokonaisuuden. Opetus annetaan virkatyönä, mutta UniPID tukee kurssien aloittamiseen
liittyviä kehityskustannuksia.
Tällä hetkellä on käytössä kaikkiaan yksitoista kurssia. Kukin kurssi on 5 opintopisteen
kokoinen.
Opetuksessa on parhaillaan menossa toinen toimintavuosi ja opiskelijat ovat nopeasti
löytämässä kurssit. Yhteistyö toimii win-win periaatteella; kukin yliopisto antaa kurssin tai kaksi
ja saa opintokokonaisuuden. Opetus annetaan virkatyönä, mutta UniPID tukee kurssien aloittamiseen
liittyviä kehityskustannuksia.
Opetusta ovat toistaiseksi antaneet Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Tampereen ja Turun
yliopistot, Åbo Akademi ja Turun kauppakorkeakoulu. Opetus on englanninkielistä. Vuonna 2008 näistä
kursseista oli tarjolla 9, ja niillä suoritettiin kaikkiaan 1225 opintopistettä.
Opetusta antavilla yliopistoilla on halutessaan oikeus tarjota Sustainability in Development
perusopintokokonaisuutta ja jotkin yliopistot ovat jo panemassa sen opinto-ohjelmaansa.
Lukuvuonna 2008-2009 on tarjolla seuraavat kurssit:
- Concepts of Sustainability (Åbo Akademi)
- Forest restoration and rehabilitation (Helsingin yliopisto, VITRI)
- Globalisation and corporate responsibility (Turun kauppakorkeakoulu)
- Globalization and Global Ethics (Joensuun yliopisto)
- Human Rights and Development (Åbo Akademi)
- Information and Communication Technology for Development (Joensuun yliopisto)
- International Development Cooperation (Turun yliopisto)
- Introduction to the United Nations (Turun yliopisto)
- Perspectives to Global Social Development (Tampereen yliopisto)
- Public Health Issues in Global Context (Kuopion yliopisto)
- Project Cycle Management (Jyväskylän yliopisto)
Suomen uusi Korkeakoulujen kansainvälistysstrategia 2009- 2015 sisältää
selvästi pyrkimyksen lisätä kansainvälisyyteen valmentavaa opetusta. UniPIDin järjestämä opetus
toteuttaa jo juuri tätä tavoitetta.
Opiskelijoitten kiinnostus kansainvälisiin kehityskysymyksiin liittyy yleisimmin
urasuunnitelmiin. Ajatus työskentelystä kansainvälisissä järjestöissä tai yrityksissä ja muissa
globaaleihin kysymyksiin ja kehitykseen liittyvissä tehtävissä pyörii monien opiskelijoitten
ajatuksissa. Monet ovat myös jo mukana kehitysyhteistyössä kansalaisjärjestöjen kautta. UniPID
opinnot tukevat näitä opiskelijoita heidän pyrkimyksissään.
Monialainen englanninkielinen opetus tuo yhteen monipuolisen kansainvälisen opiskelijajoukon
ja luo siten aidosti kansainvälisesti virikkeellisiä oppimisympäristöjä. Tästä on usean vuoden
kokemus Turun yliopiston englanninkielisessä kehitysmaatutkimuksen (Development Studies)
opetuksessa, missä joskus jopa puolet ja yleensä noin neljäsosa kurssilaisista on kansainvälisiä
vaihto- ja maisteriopiskelijoita.
Sama on jo nyt nähtävissä UniPIDin virtuaaliopinnoissa. Eri puolilta maailmaa tulleet eri
yliopistoissa opiskelevat eri alojen opiskelijat kohtaavat sekä toisensa että suomalaiset
opiskelijat keskustellessaan verkossa esimerkiksi globaalietiikasta, YK:n toiminnasta ja sen
ongelmista, ihmisoikeuksista, kestävän kehityksen sisällöstä ja muista kurssien teemoista.
Kaikki UniPID kurssit ovat täysin opiskeltavissa verkossa ja siis etäopiskeluna. Ne ovat
avoimia kaikille jäsenyliopistojen opiskelijoille, sekä suomalaisille että vaihto-opiskelijoille.
Tarpeen tullen he voivat vielä jatkaa opiskeluaan kotimaastaan käsin. Kursseja käyttävät myös monet
englanninkieliset maisteriohjelmat.
Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu opetuksen avaaminen myös yhteistyöyliopistoille
kehitysmaissa. Tätä kokeillaan parhaillaan pienimuotoisesti. Myös YK:n koulutus ja
tutkimusjärjestön UNITAR:n kanssa on kehitteillä yhteistyötä ja YK: käsittelevää opetusta on
tuotettu ja tuotetaan yhteistyössä Suomen YK liiton kanssa.
Opiskelijamäärän kasvaessa on noussut esille kysymys mahdollisuuksista käyttää
tietokoneavusteisia menetelmiä esseiden ja muiden kirjallisten töiden arvioinnissa. Joensuun
yliopistossa käynnissä olevan alaan liittyvän professori Erkki Sutisen johtaman tutkimusohjelman
puitteissa UniPID osallistuu tällaisten menetelmien kehittämiseen ja niiden mahdollisuuksien
tutkimiseen. Tämän toivotaan mahdollistavan opetuksen avaamisen tulevaisuudessa laajemmille,
kansainvälisille markkinoille.
Ea Blomqvist on Åbo Akademin ympäristökoordinaattori ja toimii kestävän kehityksen ja
ympäristöasioiden opettajana sekä opetussuunnittelijana.
David Korpela on UniPID verkoston koordinaattori Jyväskylän yliopistossa. Hänen päätehtävät
on toiminnan koordinointi, tiedottaminen ja kansainvälisten suhteitten hoitaminen.
Taimi Sitari on Turun yliopiston maantieteen yliassistentti ja kehitysmaatutkimuksen
opintokokonaisuuden koordinaattori
Teemasta aiemmin
kirjoitettua
Mimmi : virtuaalinen totuus
Olen irti repäistynä paperin alalaidasta,
yksilönä irti virrasta.
Mikä ei kuulu joukkoon -leikissä
se joukkoon kuulumaton.
Löydän ihmeellisen laatikon,
jonka edessä olevalla pelilaudalla tanssitan sormiani.
Laitan kirjaimia järjestykseen, //, : pilkkuja ja viivoja väliin...
Sen seurauksena laatikon seinään rävähtää näky.
Näky imaisee minut sisäänsä.
Kuljen päivän toisen miehen mokkasiineissa -
kunnes laatikko sylkäisee minut taas ulkopuolelleen.
Olen hämmentynyt, pökerryksissä, ymmälläni.
Olen ehkä askeleen lähempänä maailmaa,
jossa juuri vierailin.
Yhtäaikaa askeleen kauempana omasta totutusta elämästäni.
Sulautuvatko ne lopulta yhteen?
Kuulunko minäkin nyt elävien ihmisten joukkoon?
-Susanna Rauno -
|
