Nyt juhlitaan lasten ja nuorten oikeutta vaikuttaa

Juhlinnan keskipisteessä on lasten ja nuorten oikeus osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Sopimuksen mukaan jokainen alle 18-vuotias lapsi saa vapaasti ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa, ja aikuisten pitää ottaa mielipiteet huomioon lapsen kehitystason mukaisesti.

Osallistuminen yhteisiin asioihin kotona, koulussa ja yhteiskunnassa lisää tutkitusti lasten ja nuorten hyvinvointia. Mutta mitä lasten ja nuorten osallistuminen käytännössä tarkoittaa? Loputtomia karkkipäiviä ja koulun käytävillä skeittailua?

Kysyimme asiaa asiantuntijoilta:
1. Mitä tarkoittaa osallistuminen oman elämän päätöksiin?
2. Missä asioissa lasten ja nuorten mielipiteitä kannattaa kysellä?
3. Tietääkö lapsi tai nuori, mikä hänelle on hyväksi?

Lapsiasiavaltuutettu ja äiti Maria-Kaisa Aula, 47, Jyväskylä

1. Että vanhemmat ja aikuiset ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten mielipiteistä sekä ottavat ne mahdollisuuksien mukaan huomioon.

2. Mielipiteitä voisi kysyä nykyistä enemmän etenkin koulussa. Rehtorit ja opettajat voisivat ottaa oppilaat mukaan kaikkeen toimintaan, esimerkiksi ruokailun, pihan, välituntien ja kiusaamisen vähentämisen suunnitteluun. Se parantaisi ja helpottaisi koulutyötä.

3. Lapsi on paras asiantuntija oman itsensä ja lapsena olemisen osalta. Lapsen mielipide ei kuitenkaan aina ole hänen parhaakseen, vaan aikuisen on aina huolehdittava lapsen edusta.

Luokanopettaja ja äiti Hannele Järvinen, 58, Tampere

1. Se tarkoittaa henkilökohtaisia valintoja ja osallistumista yhteiskunnallisiin asioihin. Lapsilla ja nuorilla vaikuttavat esim. harrastukset ja kaveripiirin valinta paljon omaan elämään.

2. Lapsilla ja nuorilla on oikeus vaikuttaa kaikissa heitä koskevissa asioissa ikä- ja kehitystasonsa mukaan. Esimerkiksi koulupihojen suunnittelussa he ovat hyviä asiantuntijoita. Oikeus vaikuttaa ei poista aikuisen vastuuta.

3. Aikuisen vastuu on huolehtia lasten ja nuorten oikeudesta vaikuttaa ja osallistua. Lasten ja nuorten pitää itse kantaa vastuu omista päätöksistään, eli heidän on opittava, mikä on heille hyväksi ja mikä ei.

Nuorten Helsinki-NuHe ry:n tiedottaja, koululainen, tytär ja sisko, Yvonne King, 15, Helsinki

1. Se tarkoittaa kotona keskustelemista itseään koskevista asioista, oman terveyden hoitamista ja esimerkiksi oppilaskuntavaikuttamista.

2. Monet asiat, jotka koskevat aikuisia, koskevat myös nuoria. Nuoret ovat suuri osa yhteiskunnan rakenteesta. Jos nuori kokee, että hän voi vaikuttaa nuorena, hän myös yleensä kokee voivansa vaikuttaa aikuisena.

3. Riippuu täysin iästä ja kehitystasosta. Aikuisen vastuulla on kotona miettiä, mihin perheen sisäisiin asioihin lapsi tai nuori voi vaikuttaa. Aikuisella on täysi vastuu tietyissä asioissa, kuten nuorten päihteidenkäytössä.

Yliopisto-opettaja, Jytäjyrsijät-lastenrockyhtyeen jäsen ja isä, Lari Kotilainen, 35, Vantaa

1. Että saa itse päättää esimerkiksi harrastuksistaan ja olla mukana päättämässä yhteisistä säännöistä – niin kotona kuin koulussakin. Jo aika pienillä lapsilla on käsitys siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei.

2. Koulussa voitaisiin kysellä opetusmetodeista ja sopivista ryhmäkoista. Harrastuksissakaan ei nuorten oma ääni saa hukkua.

3. Totta kai tietää. Mutta ei se tarkoita, että kaikki, mitä lapsi suustaan päästää olisi hänelle hyväksi. Viimeinen vastuu on aina vanhemmilla ja se täytyy vanhempien myös osoittaa.

Toimitusjohtaja ja isä Marko Parkkinen, 39, toimitusjohtaja, Espoo

1. Se on puhevapautta. Lapsen mielipiteillä pitää olla vaikutusta ja aikuisen kuunneltava niitä aidosti. On jokaisen ihmisoikeus ja onnen perusta kokea, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä.

2. Esimerkiksi perheen ajankäytössä ja harrastuksissa tai leikkitilojen suunnittelussa. Näkemykset on hyvä selvittää myös vaikkapa kirjastoissa, joissa lapset ovat asiakkaina.

3. Ei luonnostaan. Siksi lapsen on tärkeä saada tehdä päätöksiä, ja oppia ratkaisujen seurauksista, hyvistä tai huonoista. Seurauksiin pitää saada kasvaa turvallisessa ympäristössä. Aikuisten on aina kannettava vastuu lapsen edusta.

Koululainen, sisko ja tytär, Eira Syvälähde, 15, Kerava

1. Nuori tai lapsi saa vaikuttaa omiin asioihinsa, esimerkiksi mihin itse ansaitsemansa tai saamansa rahat käyttää.

2. Riippuu iästä. Mielipidettä kannattaa kysyä varmaankin asioissa, jotka kuuluvat lasten ja nuorten elämään. Tällaisia ovat niin vapaa-aikaan ja harrastuksiin kuin perheeseenkin liittyvät asiat.

3. Riippuu edelleen iästä. Mielestäni yli 15-vuotias on yleensä selvillä siitä, mikä hänelle on hyväksi tai millaisia seurauksia hänen teollaan on.

Abiturientti, tytär ja sisko, Johanna Terhemaa, 18, Vantaa

1. Että oma mielipide tulee kuulluksi, vaikkei olisikaan 18-vuotias. Vanhemmat eivät esimerkiksi voi sopia lapsen tai nuoren asioita ilman hänen omaa mielipidettään. Kasvatuskysymyksissä pätee vanhempien vastuu.

2. Esimerkiksi kouluissa ja harrastuksissa. Lapset ja nuoret tulee huomioida suurena käyttäjäryhmänä myös esimerkiksi kirjastoissa, joukkoliikenteessä ja niiden suunnittelussa.

3. Ei aina. Olen äidille yhä kiitollinen muutamista hyvistä neuvoista. Lapsen tapana on ajatella, että se mikä on kivaa, on yleensä myös kannattavaa. Arviointi kehittyy vanhempien opastuksella ajan myötä.

Näyttelijä ja juontaja, poika ja veli Jani Toivola, 31, Helsinki

1. Se on itsensä ja muiden kunnioittamista. Että on itse mukana luomassa ympärilleen sellaista ilmapiiriä, jossa voi olla sellainen kuin on eikä anna toisten mielipiteiden rajoittaa omaa persoonaansa.

2. Kaikissa niissä yhteisöissä, joissa lapset ja nuoret viettävät aikaa, pitäisi kysyä, mitä toiveita heillä on ja millaista tukea he kaipaavat. Heidän pitää saada rakentaa omaa ympäristöään.

3. Lapsi on ainoa lähde, joka osaa kertoa, kuinka hän itse voi. Turvallisten aikuisten ympäröimänä ja dialogin kautta lapsi oppii ilmaisemaan mielipiteitään. Hiljaisuus ei ole hyvästä. Aikuisten pitäisi jaksaa myös perustella tehtyjä ratkaisuja lapselle.

Kokki ja isä, Hans Välimäki, 39, Helsinki

1. Mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskevissa päätöksissä. Lapset ovat itsekkäitä ja mustavalkoisia, mutta kuuntelen mielelläni heidän toiveitaan päätöksissä: siten he oppivat ottamaan vastuuta tekemisistään.

2. Kaikissa heihin itseensä liittyvissä asioissa voi kysyä. Mielipiteitä voisi kysyä nykyistä enemmän esimerkiksi ruokailuun liittyvissä asioissa. Kysymällä saadaan aikaan usein parempia ratkaisuja. Kysyminen ei silti tarkoita kaikkien ehdotusten hyväksymistä.

3. Ei. Lapset pitää opettaa erottamaan oikea ja väärä, hyvä ja paha, samaan tapaan kuin käytöstavat. Aikuisen vastuulla on määritellä päätösten rajat ja seuraamukset.

Juhlapäivänä tapahtuu

Lapsilla on omat oikeudet -kampanja on koonnut toimijoita juhlapäivän viettoon. Kampanjan tavoitteena on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen.

Kampanjan toteuttavat yhteistyössä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, lapsiasiavaltuutettu, kansalaisjärjestöt sekä evankelisluterilainen kirkko.

Juhlapäivän avataan sytyttämällä Finlandia-talolla 12 lyhtyä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lasten osallisuuden artiklan 12. kunniaksi. Avajaisten jälkeen pidetään Suomen Lasten Parlamentin juhlaistunto.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja arkkipiispa Jukka Paarma julkistavat Kättä päälle -haastekampanjan sopimukset. Puhemies Niinistö ja lapset kohtaavat myös nettiyhteisö Habbossa.

Säätytalolla lapset ja nuoret kertovat omien oikeuksiensa toteutumisesta tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Presidentti vastaanottaa myös Uskontojen yhteistyö Suomessa -foorumin julkilausuman.

Toimintakeskus Hapessa nuoret tapaavat apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan. Nuoret vaikuttajat kokoontuvat puolestaan huipputapaamiseen Tikkurilan lukioon.

Haastattelut: Camilla Lehtinen ja Robert Sundman
Kuvat: Kenneth Lehtinen ja Pekka Rötkönen

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta