Etusivu - opetusministeriön verkkolehti
Julkaistu 13.8.2009  

Ruotsin EU-puheenjohtajuuskausi alkoi

Lukuvuosi käynnistyy kouluissa

Nuorten kiinnostus järjestöihin hiipumassa

Tilastoja teatterista

Teemana maailmanlaajuinen vastuu

Kansanedustajat kysyvät – valtioneuvosto vastaa

Työryhmiä ja toimeksiantoja

Teemavuoden valokuvakilpailu käynnissä

Resumé på svenska

< Etusivulle

Ruotsin EU-puheenjohtajuuskausi alkoi

EU-puheenjohtajuus siirtyi Ruotsille heinäkuussa, kun puheenjohtajamaa Tšekki väistyi tehtävästä. Ruotsin painopistealueita ovat EU:n johtaminen vallitsevan finanssi- ja talouskriisin läpi, työttömyyden torjuminen Euroopassa sekä ilmastonmuutosten vastaisen työn jatkaminen.

Ruotsin lippu. Kuva: Gunnar Seijbold/ Regeringskansliet

Ruotsin EU-puheenjohtajuuskauden sivusto osoitteessa http://www.se2009.eu kokoaa uutisia ja aineistoja.

Ruotsin toisen puheenjohtajuuskauden yksi tärkeimmistä painopisteistä on ilmastopolitiikka, sillä Kööpenhaminan ilmastokokous järjestetään kauden lopulla, joulukuussa 2009. Ruotsin puheenjohtajuuden tavoitteena on aikaansaada ennen ilmastokokousta kansainvälinen sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuoden 2012 jälkeen.

Ilmaston lisäksi merkittäviä asiakysymyksiä ovat muun muassa Itämeristrategia, oikeus- ja sisäasioita koskeva Tukholman ohjelma, talouskriisin hoito sekä erilaiset institutionaaliset kysymykset EU:ssa, kuten uuden komission valinta ja Lissabonin sopimuksen mahdollinen voimaantulo.  

Osaamiskolmion kulmina ovat tutkimus, koulutus ja innovaatiot

Koulutussektorilla Ruotsin puheenjohtajuuskauden pääteemoja ovat koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden muodostama osaamiskolmio (knowledge triangle), maahanmuuttajien koulutus sekä opettajien ammatillinen kehitys ja koulun johtaminen.

Ruotsin mukaan korkealuokkaista koulutusta tarjoavat nykyaikaiset, vahvat ja itsenäiset korkeakoulut ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa, työllisyyden kasvattamisessa sekä kestävän kasvun saavuttamisessa.

Yliopistojen ja muiden korkeakoulujen modernisaation tulee olla jatkuvaa. Korkeakoulujen merkitys tutkimuslähtöisessä innovaatiotoiminnassa on kasvanut ja niiden rooli tehokkaasti toimivassa osaamiskolmiossa (koulutus-tutkimus-innovaatiot) on vahvistunut. Omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan Ruotsi haluaakin erityisesti keskittyä korkeakoulujen rooliin osaamiskolmion toimivuuden edistämisessä. Osaamiskolmiota koskevat päätelmät on tarkoitus hyväksyä koulutusneuvostossa marraskuussa.

Osaamiskolmion lisäksi Ruotsi painottaa kaudellaan erityisesti matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan kiinnostavuuden ja osaamisen lisäämistä.

Ruotsi pitää maahanmuuttajien koulutusta ja sosiaalista integraatiota tärkeinä teemoina sekä yksittäisille jäsenmaille että koko EU:lle. Ruotsi aikoo käynnistää EU-tason keskustelun useista aiheista, jotka liittyvät koulutuksen rooliin maahanmuuttajien integroimisessa.

Komissio järjestää lokakuussa konferenssin, jossa pohditaan mm. miten viedään asiaa eteenpäin eurooppalaisessa Koulutus 2020 -yhteistyössä. Aihetta sivutaan myös Göteborgin epävirallisessa opetusministerikokouksessa ja siitä on tarkoitus hyväksyä päätelmät marraskuun koulutusneuvostossa.

Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen

Tutkimussektorilla Ruotsi painottaa osaamiskolmiota, eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä sekä tutkimusresurssien tehokkaampaa käyttöä. Tavoitteena on sopia siitä, miten eurooppalaista tutkimusaluetta ja tutkimusinvestointeja voidaan paremmin koordinoida ja hallinnoida.

Yksi tärkeä teema on yhteisten eurooppalaisten tutkimusaloitteiden, mukaan lukien tutkimuksen puiteohjelman suunnittelu, jossa Ruotsi painottaa keskeisiä haasteita, kuten terveys, energia ja ilmasto. Ruotsin kaudella tullaan myös keskustelemaan Euroopan innovaatiosuunnitelmasta, josta komissio on antamassa ehdotuksensa.

Tutkimuksen ja innovaatioiden sisämarkkinoiden kehitys, eli niin sanottu Euroopan tutkimusalue (European Research Area, ERA) on agendalla korkealla. Yhteinen ohjelmasuunnittelu (Joint Programming) on yksi komission aloitteista eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi. Rakenteilla on uudenlainen toimintatapa, jonka tavoitteena on lisätä tutkimus- ja tutkimusrahoitusyhteistyötä Euroopassa muutamilla yhteiskunnallisesti merkittävillä avainalueilla.

Lähtökohtana yhteisessä ohjelmasuunnittelussa ovat suuret eurooppalaiset tai maailmanlaajuiset haasteet, joita ei voida ratkaista vain kansallisin toimin. Loppuvuodesta 2009 on tarkoitus valita ensimmäiset teemat. Ruotsin kaudella on myös tarkoitus käsitellä Itämeren yhteistä tutkimusohjelmaa (Joint Research Programme on Baltic Sea, BONUS), jota rahoittaisivat komissio ja Itämeren valtiot. Komissio on antamassa ehdotuksen tästä tutkimusohjelmasta lokakuussa.

Nuorisoalan eurooppalaiset yhteistyöpuitteet

Nuorisosektorilla Ruotsin päätavoitteena on valmistella päätös nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uusista tavoitteista ja prioriteeteista vuosille 2010-2018.

Uusien yhteistyöpuitteiden valmistelu perustuu komission huhtikuussa antamaan tiedonantoon, jossa esitetään uutta avointa koordinaatiomenetelmää ja monialaista lähestymistapaa. Tavoitteena on lisätä yhteyksiä nuorisopolitiikan ja muiden politiikka-alojen, kuten koulutuksen, työllisyyden, osallisuuden ja terveyden, välillä. Toukokuun neuvosto tuki hallinnonalat ylittävän yhteistyön lisäämistä ja pitkäkestoista strategiatyötä.

Ruotsin johdolla pyritään tehostamaan nuorisoalan eurooppalaista yhteistyötä, luomaan sille selvät tavoitteet, toimivat mekanismit ja parempi seuranta. Tarkoituksena on vahvistaa sekä nuorisotyön että nuorisotutkimuksen asemaa. Neuvosto hyväksynee uuden yhteistyökehyksen marraskuussa.

Luovan sukupolven tukeminen

Ruotsi on parhaillaan vietettävään Euroopan luovuuden ja innovaatioiden teemavuoteen liittyen nostanut kulttuurisektorilla puheenjohtajuuskautensa keskeiseksi keskustelunaiheeksi lasten ja nuorten luovuuden. Aiheesta on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvostossa marraskuussa.

Päätelmissä keskitytään keinoihin, joilla voitaisiin edistää lasten ja nuorten luovuutta ja kykyä innovointiin parantamalla kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta. Tarkoituksena on korostaa niitä etuja, joita taide ja kulttuuri tuovat yhteiskunnalle ja nuorten elämään. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi parempi oppimiskyky, ymmärtämys ja arvostus eri kulttuureja kohtaan sekä uusien taitojen oppiminen tulevaisuuden työmahdollisuuksia varten.

Ruotsin tavoitteena on myös valmistella puheenjohtajuuskaudellaan EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta 2011 koskeva päätös. Teemavuoden tarkoituksena on edistää ja tukea kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihdon kautta jäsenvaltioiden, paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä luoda suotuisat olosuhteet vapaaehtoistyölle Euroopan unionissa.

AV-asioissa komissio antanee syyskuussa tiedonannon verkkosisällöistä. Tämän lisäksi Ruotsin puheenjohtajuuskaudella käsitellään komission suositusta medialukutaidosta digitaalisessa ympäristössä. Ruotsi antaa molemmista teemoista ehdotuksen neuvoston päätelmiksi, jotka on tarkoitus hyväksyä marraskuun neuvostossa.

Verkkosisältöjen ja medialukutaidon lisäksi AV-työryhmässä käsitellään Euroopan digitaalista kirjastoa, Europeanaa koskevaa asiakirjaa. Ruotsin puheenjohtajuuskauden ohjelmaan kuuluu myös pohjoismaisten TV-yhtiöiden kanssa yhteistyössä järjestettävä seminaari ”Public Service Broadcasters and Cultural Heritage”.

Urheilun valkoisen kirjan toimeenpanoa seurataan

Liikunnan alalla Ruotsi jatkaa toimia yhdessä Ranskan ja Tsekin kanssa sovitun 18 kuukauden ohjelman mukaisesti. Ruotsi jatkaa myös urheilun valkoisen kirjan ja Pierre de Coubertin -toiminta-suunnitelman toimeenpanon seurantaa.

Erityishuomiota Ruotsi tulee kiinnittämään urheilu- ja liikuntasektorin ruohonjuuritason vapaaehtoistoimintaan, urheilun erityispiirteisiin - erityisesti juridisiin reunaehtoihin sekä antidopingasioihin. Mm. näistä asioista tullaan keskustelemaan urheilun toimialajohtajien kokouksessa lokakuussa.

Puheenjohtajamaalla on vastuuta ja valtaa

Kukin Euroopan unionin jäsenvaltio toimii EU:n puheenjohtajana vuorollaan puolen vuoden ajan, vuorottelujärjestyksestä on päätetty Eurooppa-neuvostossa toistaiseksi vuoteen 2019 saakka.

Puheenjohtajamaan tehtävänä on johtaa EU:n neuvoston työtä työryhmätasolta Eurooppa-neuvoston kokouksiin saakka. Puheenjohtajamaa myös edustaa neuvostoa Euroopan parlamentissa ja muissa EU-instituutioissa. Lisäksi puheenjohtajamaa vastaa unionin suhteista kansainvälisiin organisaatioihin ja kolmansiin maihin yhdessä EU:n ulkopoliittisen edustajan ja komission puheenjohtajan kanssa.

Pia Mäkinen

Sivun alkuun Sivun alkuun
Lähetä juttu Lähetä juttu
Tulosta Tulosta

Etusivu ilmestyy
kerran kuussa.
http://www.minedu.fi/etusivu
Tilaa Etusivu
ISSN 1458-8056
Päätoimittaja:
jaana.luostarinen@minedu.fi
Toimitussihteeri:
liisa.heikkila@minedu.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Viestintäyksikkö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Copyright 
Opetus- ja kulttuuriministeriö

webmaster@minedu.fi