Ruotsin EU-puheenjohtajuuskausi alkoi
EU-puheenjohtajuus siirtyi Ruotsille heinäkuussa, kun puheenjohtajamaa Tšekki väistyi tehtävästä.
Ruotsin painopistealueita ovat EU:n johtaminen vallitsevan finanssi- ja talouskriisin läpi,
työttömyyden torjuminen Euroopassa sekä ilmastonmuutosten vastaisen työn jatkaminen.
Ruotsin toisen puheenjohtajuuskauden yksi tärkeimmistä painopisteistä on ilmastopolitiikka, sillä
Kööpenhaminan ilmastokokous järjestetään kauden lopulla, joulukuussa 2009. Ruotsin
puheenjohtajuuden tavoitteena on aikaansaada ennen ilmastokokousta kansainvälinen sopimus
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuoden 2012 jälkeen.
Ilmaston lisäksi merkittäviä asiakysymyksiä ovat muun muassa Itämeristrategia, oikeus- ja
sisäasioita koskeva Tukholman ohjelma, talouskriisin hoito sekä erilaiset institutionaaliset
kysymykset EU:ssa, kuten uuden komission valinta ja Lissabonin sopimuksen mahdollinen
voimaantulo.
Osaamiskolmion kulmina ovat tutkimus, koulutus ja innovaatiot
Koulutussektorilla Ruotsin puheenjohtajuuskauden pääteemoja ovat koulutuksen, tutkimuksen ja
innovaatioiden muodostama osaamiskolmio (knowledge triangle), maahanmuuttajien koulutus sekä
opettajien ammatillinen kehitys ja koulun johtaminen.
Ruotsin mukaan korkealuokkaista koulutusta tarjoavat nykyaikaiset, vahvat ja itsenäiset
korkeakoulut ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa,
työllisyyden kasvattamisessa sekä kestävän kasvun saavuttamisessa.
Yliopistojen ja muiden korkeakoulujen modernisaation tulee olla jatkuvaa. Korkeakoulujen
merkitys tutkimuslähtöisessä innovaatiotoiminnassa on kasvanut ja niiden rooli tehokkaasti
toimivassa osaamiskolmiossa (koulutus-tutkimus-innovaatiot) on vahvistunut. Omalla
EU-puheenjohtajuuskaudellaan Ruotsi haluaakin erityisesti keskittyä korkeakoulujen rooliin
osaamiskolmion toimivuuden edistämisessä. Osaamiskolmiota koskevat päätelmät on tarkoitus hyväksyä
koulutusneuvostossa marraskuussa.
Osaamiskolmion lisäksi Ruotsi painottaa kaudellaan erityisesti matematiikan, luonnontieteiden
ja tekniikan kiinnostavuuden ja osaamisen lisäämistä.
Ruotsi pitää maahanmuuttajien koulutusta ja sosiaalista integraatiota tärkeinä teemoina sekä
yksittäisille jäsenmaille että koko EU:lle. Ruotsi aikoo käynnistää EU-tason keskustelun useista
aiheista, jotka liittyvät koulutuksen rooliin maahanmuuttajien integroimisessa.
Komissio järjestää lokakuussa konferenssin, jossa pohditaan mm. miten viedään asiaa eteenpäin
eurooppalaisessa Koulutus 2020 -yhteistyössä. Aihetta sivutaan myös Göteborgin epävirallisessa
opetusministerikokouksessa ja siitä on tarkoitus hyväksyä päätelmät marraskuun koulutusneuvostossa.
Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen
Tutkimussektorilla Ruotsi painottaa osaamiskolmiota, eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä
sekä tutkimusresurssien tehokkaampaa käyttöä. Tavoitteena on sopia siitä, miten eurooppalaista
tutkimusaluetta ja tutkimusinvestointeja voidaan paremmin koordinoida ja hallinnoida.
Yksi tärkeä teema on yhteisten eurooppalaisten tutkimusaloitteiden, mukaan lukien tutkimuksen
puiteohjelman suunnittelu, jossa Ruotsi painottaa keskeisiä haasteita, kuten terveys, energia ja
ilmasto. Ruotsin kaudella tullaan myös keskustelemaan Euroopan innovaatiosuunnitelmasta, josta
komissio on antamassa ehdotuksensa.
Tutkimuksen ja innovaatioiden sisämarkkinoiden kehitys, eli niin sanottu Euroopan
tutkimusalue (European Research Area, ERA) on agendalla korkealla. Yhteinen ohjelmasuunnittelu
(Joint Programming) on yksi komission aloitteista eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi.
Rakenteilla on uudenlainen toimintatapa, jonka tavoitteena on lisätä tutkimus- ja
tutkimusrahoitusyhteistyötä Euroopassa muutamilla yhteiskunnallisesti merkittävillä avainalueilla.
Lähtökohtana yhteisessä ohjelmasuunnittelussa ovat suuret eurooppalaiset tai
maailmanlaajuiset haasteet, joita ei voida ratkaista vain kansallisin toimin. Loppuvuodesta 2009 on
tarkoitus valita ensimmäiset teemat. Ruotsin kaudella on myös tarkoitus käsitellä Itämeren yhteistä
tutkimusohjelmaa (Joint Research Programme on Baltic Sea, BONUS), jota rahoittaisivat komissio ja
Itämeren valtiot. Komissio on antamassa ehdotuksen tästä tutkimusohjelmasta lokakuussa.
Nuorisoalan eurooppalaiset yhteistyöpuitteet
Nuorisosektorilla Ruotsin päätavoitteena on valmistella päätös nuorisoalan eurooppalaisen
yhteistyön uusista tavoitteista ja prioriteeteista vuosille 2010-2018.
Uusien yhteistyöpuitteiden valmistelu perustuu komission huhtikuussa antamaan tiedonantoon,
jossa esitetään uutta avointa koordinaatiomenetelmää ja monialaista lähestymistapaa. Tavoitteena on
lisätä yhteyksiä nuorisopolitiikan ja muiden politiikka-alojen, kuten koulutuksen, työllisyyden,
osallisuuden ja terveyden, välillä. Toukokuun neuvosto tuki hallinnonalat ylittävän yhteistyön
lisäämistä ja pitkäkestoista strategiatyötä.
Ruotsin johdolla pyritään tehostamaan nuorisoalan eurooppalaista yhteistyötä, luomaan sille
selvät tavoitteet, toimivat mekanismit ja parempi seuranta. Tarkoituksena on vahvistaa sekä
nuorisotyön että nuorisotutkimuksen asemaa. Neuvosto hyväksynee uuden yhteistyökehyksen
marraskuussa.
Luovan sukupolven tukeminen
Ruotsi on parhaillaan vietettävään Euroopan luovuuden ja innovaatioiden teemavuoteen liittyen
nostanut kulttuurisektorilla puheenjohtajuuskautensa keskeiseksi keskustelunaiheeksi lasten ja
nuorten luovuuden. Aiheesta on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät koulutus-, nuoriso- ja
kulttuurineuvostossa marraskuussa.
Päätelmissä keskitytään keinoihin, joilla voitaisiin edistää lasten ja nuorten luovuutta ja
kykyä innovointiin parantamalla kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta. Tarkoituksena on korostaa
niitä etuja, joita taide ja kulttuuri tuovat yhteiskunnalle ja nuorten elämään. Tällaisia etuja
ovat esimerkiksi parempi oppimiskyky, ymmärtämys ja arvostus eri kulttuureja kohtaan sekä uusien
taitojen oppiminen tulevaisuuden työmahdollisuuksia varten.
Ruotsin tavoitteena on myös valmistella puheenjohtajuuskaudellaan EU:n vapaaehtoistoiminnan
teemavuotta 2011 koskeva päätös. Teemavuoden tarkoituksena on edistää ja tukea kokemusten ja hyvien
toimintatapojen vaihdon kautta jäsenvaltioiden, paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä
kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä luoda suotuisat olosuhteet vapaaehtoistyölle Euroopan unionissa.
AV-asioissa komissio antanee syyskuussa tiedonannon verkkosisällöistä. Tämän lisäksi Ruotsin
puheenjohtajuuskaudella käsitellään komission suositusta medialukutaidosta digitaalisessa
ympäristössä. Ruotsi antaa molemmista teemoista ehdotuksen neuvoston päätelmiksi, jotka on
tarkoitus hyväksyä marraskuun neuvostossa.
Verkkosisältöjen ja medialukutaidon lisäksi AV-työryhmässä käsitellään Euroopan digitaalista
kirjastoa, Europeanaa koskevaa asiakirjaa. Ruotsin puheenjohtajuuskauden ohjelmaan kuuluu myös
pohjoismaisten TV-yhtiöiden kanssa yhteistyössä järjestettävä seminaari ”Public Service
Broadcasters and Cultural Heritage”.
Urheilun valkoisen kirjan toimeenpanoa seurataan
Liikunnan alalla Ruotsi jatkaa toimia yhdessä Ranskan ja Tsekin kanssa sovitun 18 kuukauden
ohjelman mukaisesti. Ruotsi jatkaa myös urheilun valkoisen kirjan ja Pierre de Coubertin
-toiminta-suunnitelman toimeenpanon seurantaa.
Erityishuomiota Ruotsi tulee kiinnittämään urheilu- ja liikuntasektorin ruohonjuuritason
vapaaehtoistoimintaan, urheilun erityispiirteisiin - erityisesti juridisiin reunaehtoihin sekä
antidopingasioihin. Mm. näistä asioista tullaan keskustelemaan urheilun toimialajohtajien
kokouksessa lokakuussa.
Puheenjohtajamaalla on vastuuta ja valtaa
Kukin Euroopan unionin jäsenvaltio toimii EU:n puheenjohtajana vuorollaan puolen vuoden ajan,
vuorottelujärjestyksestä on päätetty Eurooppa-neuvostossa toistaiseksi vuoteen 2019 saakka.
Puheenjohtajamaan tehtävänä on johtaa EU:n neuvoston työtä työryhmätasolta Eurooppa-neuvoston
kokouksiin saakka. Puheenjohtajamaa myös edustaa neuvostoa Euroopan parlamentissa ja muissa
EU-instituutioissa. Lisäksi puheenjohtajamaa vastaa unionin suhteista kansainvälisiin
organisaatioihin ja kolmansiin maihin yhdessä EU:n ulkopoliittisen edustajan ja komission
puheenjohtajan kanssa.
Pia Mäkinen
|