Elinkeinoelämä ja globaali vastuu
Talouden ja yhteiskunnan muutosten aika
|
Artikkelin kirjoittaja
OTK Leif Fagernäs
on toiminut Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n toimitusjohtajana 1.1.2005 alkaen.
Tätä ennen Fagernäs on ollut ulkoasiainhallinnon palveluksessa eri tehtävissä 32 vuoden ajan,
viimeksi Suomen suurlähettiläänä Berliinissä.
|
Taloustilanne on poikkeuksellisen epävarma ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden kriisi on
lisännyt epävarmuutta. Suomelle maailmantalouden negatiivinen kehitys tuo riskejä. Emme ole
suojassa. Kohtaamme ongelmia niin kotimaassa kuin globaaleilla markkinoilla.
EK:n tammikuussa tekemän tiedustelun mukaan suomalaisyritysten suhdannekuva heikkeni rajusti
viime vuoden lopulla. Tämänhetkistä tilannetta kuvataan lähes kaikilla toimialoilla selvästi
tavanomaista heikommaksi. Myös odotukset kuluvan vuoden alkupuolelle ovat synkät. Suhdanteiden
arvioidaan heikkenevän tuntuvasti lisää, ja vain harvat yritykset odottavat suhdannekäännettä
parempaan seuraavan puolen vuoden aikana.
|
Kansainvälinen työnjako ja Suomen elinkeinorakenne muuttuvat vauhdilla. Globalisaatio on
aikaansaanut teollisen valmistuksen, tiedon ja osaamisen sijoittumisen joustavasti sinne missä
toimintaedellytykset ovat edullisimmat. Vain kehittymällä ja uudistamalla talouttamme tulemme
pärjäämään.
Yhteiskunnan muutospaineet luovat potentiaalia uusille sovelluksille ja vanhojen
toimintatapojen uudistamiselle. Julkinen sektori kohtaa samat haasteet ja sillä on mahdollisuus ja
velvollisuus hyödyntää uusia toimintatapoja. Väestön ikääntyminen ja työvoiman saatavuuden
heikkeneminen edellyttävät tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Paineet siirtyä entistä
kestävämpiin tuotantotapoihin lisääntyvät. Yritykset kiinnittäväkin yhä enemmän huomiota
ilmastomuutoksen torjuntaan, raaka-aineiden käyttöön ja saatavuuteen sekä energiatehokkuuteen.
Globalisaatio hyvä vain paha?
Taloudellinen globalisaatio ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat nostaneet yhteiskunnalliseen
keskusteluun aineellisten arvojen rinnalle ympäristöä sekä henkistä ja sosiaalista hyvinvointia
koskevat arvot. Samanaikaisesti myös yritykset kiinnittävät entistä enemmän huomioita
yhteiskunnalliseen ja eettiseen toimintaan. Tämä on nykymaailmassa yritysten menestymisen ja pitkän
ajan kannattavuuden edellytys.
Globalisaatio on välttämätön vahvan ja kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Globalisaatio,
maailmantalouden integraatio ja kaupan vapautuminen luovat edellytykset edistää myönteistä
talouskehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Samalla ne tukevat avoimissa talouksissa
demokratian, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien edistymistä. Ihmisoikeuksien ja demokratian
toteutuminen tukee yhteiskunnan vakautta, mikä taas edistää talouden kehitystä ja kauppaa. Näin
syntyy myönteinen toimintakehä.
Suomalaisten yritysten globaali menestyminen heijastuu Suomen talouden kehittymiseen.
Yritysten vahva kilpailukyky ja menestyminen viennissä ja kansainvälisessä liiketoiminnassa on
välttämätön Suomen taloudellisen kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiselle. Juuri nyt
viennin ja kysynnän hiipuminen on suuri syy suomalaisyritysten ongelmiin. Maailmantalous saadaan
uuteen nousuun, kun kysyntä kasvaa. Ensisijaista on nyt huolehtia, ettei kansallinen protektionismi
nouse ja ettei kapeiden erityisintressien puolustaminen vahvistu kokonaisuuden kustannuksella.
Tulee huolehtia, etteivät erilaiset rajasuojatoiminnot tai elvytyspaketit aiheuta
kilpailuneutraliteettiongelmia.
Mitä on yhteiskuntavastuu tai vastuullinen yritystoiminta?
EK:ssa on päädytty käyttämään käsitettä vastuullinen yritystoiminta (corporate responsibility),
koska se on laajalle yrityskentälle ymmärrettävin ja kuvaa parhaiten asian luonnetta yrityksissä.
EK:n jäsenyritykset käyttävät kuitenkin myös muita käsitteitä, kuten yhteiskuntavastuu, hyvä
yrityskansalaisuus, kestävän kehityksen mukainen yritystoiminta tai yritysvastuu.
Vastuullisen yritystoiminnan tärkein lähtökohta on, että se on yrityksestä itsestään ja sen
omasta toiminnasta lähtevää aktiivista vastuullisuutta. Tätä ei voida ulkoapäin istuttaa
yritykseen. Yritystoiminnan luonne, yrityksen koko ja toiminta-alue vaikuttavat vastuullisuuden
sisältöön. Toiminnan sisällön painotukset ja toteuttamistavat vaihtelevatkin yrityksittäin. On
tärkeää, että yritys itse sisäistää ja sisällyttää vastuullisuuden osaksi strategiaansa ja
päivittäistä toimintaansa. Se edellyttää yritysjohdon sitoutumista ja yrityksen koko henkilöstön
osallistumista.
Mitä elinkeinoelämä voi tehdä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi?
Hyvinvoinnin perusta on menestyvissä yrityksissä. Kansantalous hyötyy menestyvästä
yritystoiminnasta, koska yritykset tuovat verotuloja, työpaikkoja ja uutta osaamista.
Yrityksen ensisijainen tehtävä on kannattava liiketoiminta. Yrityksen kannattavuus ja
palkanmaksukyky mitataan markkinoilla joka päivä. Vain kannattavasti toimiva yritys voi kasvaa,
palkata lisää työntekijöitä ja kehittää uutta liiketoimintaa.
Maailman muuttuessa yritystoiminnalle asetettavat reunaehdot muuttuvat, vaikka
yritystoiminnan perustehtävät - tuottoa omistajille ja nettohyötyä yhteiskunnalle - säilyvät.
Yritykset tuottavat tuotteita ja palveluja kuluttajien ja asiakkaiden tarpeita varten. Kilpailussa
pärjäävät ne, joiden tuotteita ja palveluksia kuluttajat haluavat ja ne yritykset jotka kuuntelevat
markkinoiden ääntä.
Hyvä taloudellinen suorituskyky luo pohjan
Vastuullisuus koostuu kolmesta kestävän kehityksen osa-alueesta; taloudellisesta, sosiaalisesta ja
ympäristövastuullisuudesta. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo pohjan vastuullisen yritystoiminnan
muille osille. Kannattava ja kilpailukykyinen yritys voi parhaiten huolehtia sosiaalisista ja
ympäristövastuistaan. Vastuullisen yritystoiminnan perimmäisenä tarkoituksena on vahvistaa
yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
Viime viikkojen irtisanomisten keskeisenä syynä on ollut vientikysynnän romahtaminen. Nyt
nähdään, että talouden rakennemuutos on muuttunut pysyvämmäksi olotilaksi. Teollinen logiikka ja
liiketoimintatavat ovat muuttuneet. Samoin verkostomainen toimintamalli ja tuotantopaikkojen
muutokset yleistyvät. Yritysten on varauduttava toimintaympäristön muutoksiin, muutoin niillä ei
ole edellytyksiä jatkaa liiketoimintaa menestyksekkäästi.
Yrityksen ensisijainen vastuu on huolehtia toimintaedellytysten säilyttämisestä, kapasiteetin
ja työvoiman sopeutumisesta sekä uuden tuotannon kehittämisestä.
Vain kilpailukykyinen yritys voi tarjota työtä. Yritystoiminnan keinotekoisen ylläpitämisen
seuraukset voivat kokonaisuutena olla pahemmat kuin välttämättömät sopeutustoimet.
Suomen talouden menestys ei perustu olemassa olevien työpaikkojen keinotekoiseen
turvaamiseen, vaan uusien työpaikkojen luomiseen. Yritysten menestys perustuu herkkyyteen ymmärtää
ja tulkita markkinoita ja mielipideilmastoa. Avainhenkilöstön pitämisestä ja työelämän laadun
kehittämisestä muodostuu yritysten keskeinen menestystekijä.
Jokainen organisaatio voi edistää vastuullista toimintaa käytännön toimilla.
Globaali toiminta luo haasteita
Yritysten globaali toiminta luo omia haasteita. Yhteiskunnan puitteet ja vallitsevat olosuhteet
voivat olla äärimmäisen erilaiset eri puolilla maailmaa. Vastuullisen yritystoiminnan toteutumisen
tärkeä edellytys on vakaa ja yhteisille pelisäännöille perustuva kansainvälinen toimintaympäristö.
Viranomaisilla on päävastuu globalisaation hallinnassa, sen reunaehtojen asettamisessa ja
lieveilmiöiden negatiivisten vaikutusten minimoimisessa sekä kansainvälisesti että kansallisesti.
Viranomaisten on pystyttävä takaamaan kestävät poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset
perusrakenteet.
Usein kuulee puhuttavan, että monikansallisten yritysten tulisi olla vastuussa, ei vain
taloudellisesta tuloksestaan, vaan laajemmin sosiaalisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista.
Yritykset eivät kuitenkaan voi olla vastuussa maiden poliittisesta järjestelmästä eivätkä
ihmisoikeuksien noudattamisesta koko yhteiskunnassa. He vastaavat omasta toiminnastaan, niin
ympäristön kuin ihmisoikeuksien osalta. Yritykset kuitenkin vaikuttavat paikallisiin olosuhteisiin
myönteisesti lisäämällä hyvinvointia. Suomalaiset yritykset tuovat oman panoksensa esimerkiksi
kehitysmaiden työolojen ja ihmisoikeuksien parantamiseen luomalla taloudellista hyvinvointia,
huolehtimalla omasta henkilöstöstään ja toimimalla vastuullisesti paikallisia sidosryhmiä kohtaan.
Vaikka ihmisoikeuksien edistäminen ja turvaaminen onkin pääasiassa valtiovallan vastuulla,
yrityksillä on tietty rooli tilanteissa, joissa toimintatapa ja ihmisoikeudet kohtaavat.
Kansainvälisesti toimivien yritysten vastuulliselle toiminnalle on luotu erilaisia viitekehyksiä,
esim. YK:n ihmisoikeusjulistus, YK:n Global Compact -aloite ja OECD:n ohjesääntö monikansallisten
yritysten toimintaan. Monikansallisia yrityksiä kehotetaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia, ei
ainoastaan suhteessa työntekijöihin vaan myös muihin niiden toiminnan vaikutuspiirissä oleviin,
tavalla, joka on sopusoinnussa isäntämaan kansainvälisten velvoitteiden ja sitoumusten kanssa.
Suuri haaste on kuinka turvata vastuullinen toiminta koko tuotanto- tai hankintaketjussa.
Haaste on sitä suurempi mitä laajempia verkostot ovat ja kuinka moniin maihin ne ulottuvat. Tätä
varten Kansainvälinen kauppakamari ICC on laatinut yrityksille ohjeita toimitusketjun hallintaan.
Vastuullinen yritys toimii kansainväliselläkin kentällä lainsäädännön puitteissa ulottaen
samalla hyvät toimintatapansa kaikkiin yrityksen toimintaympäristöihin ja tilanteisiin.
Onko vastuullisesta toiminnasta hyötyä?
Vastuullinen liiketoiminta merkitsee parhaimmillaan pitkän aikavälin kannattavuutta ja
kilpailukykyä. Vastuullisuuden ja kannattavuuden välinen yhteys riippuu kuitenkin hyvin pitkälti
siitä, miten innovatiivisesti ja taitavasti yritys toteuttaa strategiaansa.
Hyödytöntä on, jos yritys kehittää erittäin vastuullisen tuotteen tai vastuullisen
liiketoiminta-mallin, mutta asiakas ei ole näistä kiinnostunut eikä valmis maksamaan.
Toisaalta vastuuton toiminta vahingoittaa varmasti yrityskuvaa ja aiheuttaa kilpailuhaittaa
niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tarvitaan hyvää liiketoimintaosaamista, jotta
vastuullisesta toiminnasta tulisi taloudellisesti kannattavaa.
Ympäristönsuojelu sekä ilmasto- ja energia - asiat ovat nousseet tärkeiksi asioiksi myös
yritystoiminnassa. Suomessa on vuosien varrella syntynyt paljon osaamista ja vientituotteita
aloilla, jotka ovat kansainvälisesti kestävän kehityksen painopisteitä. EK:n ylläpitämä
elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi ja Cleantech Finland -brändi on perustettu edistämään suomalaisen
ympäristötoiminnan kehittymistä. Näin suomalaiset yritykset ovat mukana myös muualla maailmassa
ympäristösuojelun edistämisessä.
Vastuullisen liiketoiminnan merkitys kasvaa koko ajan muun muassa maineen hallinnassa sekä
yritys- ja tuotekuvan kehittämisessä. Hyvä maine auttaa säilyttämään niin henkilöstön,
sijoittajien, kuluttajien, tavaran- ja palvelutoimittajien, hallitusten, kansalaisjärjestöjen kuin
mediankin arvostuksen.
Henkilökohtaiset arvot ohjaavat yhä selvemmin hakeutumista työpaikkoihin. Ihmiset hakeutuvat
sellaisiin yrityksiin, joiden arvojen koetaan vastaavan heidän omaa arvomaailmaansa. Nuorille
tärkeä työpaikan valintaan vaikuttava tekijä on muun muassa yrityksen vastuullisuus.
Kilpailussa osaavasta työvoimasta vastuulliset, hyvin toimivat yritykset menestyvät varmasti.
Miten vastuullisuutta voidaan osoittaa?
Usein nousee esille kysymys, miten yritys voi osoittaa, että se toimii vastuullisesti? Varsin
monet suomalaiset yritykset raportoivat vastuullisuudestaan erimuodoissa mm. erillisissä
vastuullisuusraporteissa, internetsivuilla tai osana toimintakertomuksia. Monille yrityksille
raportointi on työväline kehittää toimintaansa ja systematisoida toimintojaan.
Vastuullisen toiminnan perustana on runsaasti säädöksiä, kansainvälisiä suosituksia ja
standardeja. On muistettava, että esimerkiksi monet pienet yritykset toimivat vastuullisesti
kiinnittäen erityishuomioita esimerkiksi ympäristönsuojeluun, mutta eivät välttämättä koe
raportointia tarpeelliseksi tai siihen ei ole resursseja. He kokevat, että tärkeintä ei ole
raportointi asiasta, vaan itse toiminta. Yritys, joka noudattaa lakeja ja säännöksiä, työllistää ja
maksaa veronsa toimii jo siten vastuullisesti. Toimimalla ”yli” lainsäädännön ja vaatimusten yritys
voi saavuttaa kilpailuetua.
Tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa ovat jotkut yritykset siirtäneet uusia
vastuullisuuden kehityshankkeita tuonnemmaksi. Voimavarat kohdistetaan nyt yritystoiminnan jatkon
turvaamiseen, henkilöstöön sekä tulevaisuuden uusien toimintamahdollisuuksien edistämiseen. Se on
tässä tilanteessa parasta vastuullisuutta. Nyt ei ole aika luoda lisäpaineita uusilla
velvoitteilla, vaan yritysten vastuullinen toiminta etenee parhaiten omaehtoisena toimintatapana -
asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun tukemana.
Teemasta aiemmin
kirjoitettua
|
