Taide- ja kulttuuriasioita varten ministeriöön syntyi kaksi yksikköä
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolle syntyi helmikuun alussa kaksi taide- ja
kulttuuriasioita käsittelevää yksikköä entisten kolmen sijaan. Toimintansa aloittaneet uudet
yksiköt ovat taideyksikkö ja kulttuuriyksikkö.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtaja
Riitta Kaivosoja toteaa organisaatioremontin taustalla olevan pyrkimys yhdistää
taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät tehtävät laaja-alaisempiin yksiköihin. Kahdelle uudelle
yksikölle siirtyvät tehtävät, joita aiemmin hoidettiin taide- ja kulttuuriperintöyksikössä,
viestintäkulttuuriyksikössä ja kulttuurivientiyksikössä.
- Mietimme, miten saisimme tehtäviä uudelleen ryhmittämällä ja määrittämällä aiempaa
laaja-alaisemmat yksiköt. Samantyyppistä työtä on jo tehty näiden yksiköiden toimialalla olevien
virastojen ja laitosten osalta, kun kaksi erillistä selvitystä on valmistunut virastotehtävien
mahdollisesta kokoamisesta laaja-alaisempiin virastoihin.
- Toivon, että uudella organisaatiolla pystymme entistä paremmin vastaamaan laaja-alaisiin
taidetta ja kulttuuria koskeviin haasteisiin. On niin, että myös valtionhallinnon organisaatioiden
pitää seurata aikaa ja miettiä kykyään tehdä työtään mahdollisimman hyvin, ylijohtaja pohtii.
Tarkastelun tavoitteena laaja-alaisuus
Muutos tukee myös sekä ministeriön yleisstrategian valmistelua että tulevaa kulttuuripolitiikan
strategiaa.
- Kulttuuripolitiikan strategiassa olemme pyrkineet tarkastelemaan opetusministeriön
kulttuuri- ja taidepolitiikan tehtäviä isompina kokonaisuuksina kuin vain yksittäisinä toimina.
Katsonkin, että uusi organisaatio antaa paremmat valmiudet vaativien tehtävien hoitamiseen kuin
vanha organisaatio, Kaivosoja perustelee.
Uusista yksiköistä taideyksikkö keskittyy taiteen ja kulttuurin edistämistehtäviin. Siellä
hoidetaan myös Taiteen keskustoimikuntaan virastona liittyviä asioita. Lisäksi yksikössä on
kulttuuriviennille ja -vaihdolle oma tulosalue. Näin kulttuurivienti ja muu taiteen edistäminen
olisivat samassa yksikössä.
- Uudistuksessa katsomme, että kulttuurivienti ja -vaihto on yksi tapa edistää taidetta ja
kulttuuria. Meillä on taiteen itseisarvo tärkeässä asemassa. Kulttuurivienti on tärkeä ulottuvuus,
samoin kulttuurin talouteen liittyvät asiat muutoinkin.
Toinen uuden tärkeä ja samalla uusi ulottuvuus on kulttuurin hyvinvointivaikutusten
pohtiminen. Asia tuli ajankohtaiseksi ohjelmajohtaja
Maija Perhon luotsaaman terveyden edistämisen politiikkaohjelman myötä.
- Osastomme on mukana ohjelmassa tietysti erityisesti liikunnan osalta, jolla on isot
liittymäkohdat terveyteen ja hyvinvointiin. Mutta toinen kärki ministeriömme osalla on juuri
kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutusten selvittäminen. Tavoitteena on aikaansaada asiaa
koskeva toimintaohjelma ensi vuoden loppuun mennessä.
Kulttuuriperinnön säilyttämiselle, käyttämiselle ja välittämiselle oma yksikkö
Toiseen uuteen yksikköön, kulttuuriyksikköön, koottiin laaja-alaisesti kulttuuriperintöön ja
muistiorganisaatioihin liittyviä tehtäviä, kuten kirjastoja koskevat asiat, museoasiat,
kulttuuriperintöasiat sekä arkistoja - erityisesti audiovisuaalista arkistoa koskevat asiat.
Yksikkö vastaa siten paitsi säilyttämiseen liittyvistä asioista myös kulttuuriperinnön käyttämiseen
ja välittämiseen liittyvistä asioista.
Yksikön tulosohjauksen piirissä olisi isoja virastoja kuten Museovirasto, Valtion taidemuseo,
Näkövammaisten kirjasto, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Valtion elokuvatarkastamo.
Tässäkin yksikössä on yksi erillinen tulosalue, tekijänoikeuksien tulosalue.
Kaivosoja uskoo uudistuksella olevan selkeyttävä vaikutus myös muun ministeriön kanssa
tehtävän yhteistyön kannalta.
- On erinomaista, että kirjastoihin, museoihin ja arkistoihin liittyvät asiat kootaan
osastolla. Meillä on meneillään iso hanke, kansallinen digitaalinen kirjasto, joka kohdistuu juuri
tähän kokonaisuuteen. Olen iloinen, että myös omalla osastollamme saataisiin koottua näitä asioita.
Toimiala ja tutut toimijat säilyvät ennallaan
Kaivosoja painottaa olevansa tyytyväinen siihen, että osastolla ei ole ollut asioiden hoitamisen
suhteen suuria ongelmia. Sen sijaan näyttää siltä, että ulkopuolisten saattoi joskus olla vaikeaa
hahmottaa organisaatiota ja sitä mitä missäkin tehdään.
Yksiköillä oli lisäksi jonkin verran päällekkäisyyttä ja samoihin toimijoihin kohdistuvia
tehtäviä. Toisaalta kun esillä on laajoja kulttuuripoliittisia kysymyksiä, ei aina ollut selvää,
mille yksikölle ne kuuluivat.
Nyt uuteen taideyksikköön yhdistyivät pääosin entisten taide- ja kulttuuriperintöyksikön ja
kulttuurivientiyksikön tehtävät. Kulttuuriyksikkö taas peri pääosin viestintäkulttuuriyksikön
tehtävät.
Kulttuuriperintö- ja museoasiat siirtyivät taide- ja kulttuuriperintöyksiköstä
kulttuuriyksikköön lukuun ottamatta museoiden perustamis- ja peruskorjaushankkeita sekä
tilakustannuksia.
Av-kulttuurin sekä elokuvan tuotantoa ja jakelua koskevat asiat käsitellään kulttuuriyksikössä,
mutta mediataidetta, elokuvataiteen järjestöjä, elokuvafestivaaleja ja taiteen keskustoimikunnan
elokuvataidetta koskevia määrärahoja koskevat asiat taideyksikössä.
Taideyksikön päällikkönä toimii johtaja
Paula Tuomikoski ja kulttuuriyksikön päällikkönä johtaja
Jukka Liedes.
Uusiin yksiköihin muodostettiin uudistuksessa kumpaankin yksi tulosalue. Taideyksikössä
toimii kulttuuriviennin ja -vaihdon tulosalue, jonka päällikkö on kulttuuriasiainneuvos
Anna-Maija Marttinen. Kulttuuriyksikössä toimii tekijänoikeuden tulosalue, jonka
päällikkö on tekijänoikeusneuvos
Viveca Still.
Aiempaa ministeriön taide- ja kulttuuriyksikköä luotsannut neuvotteleva virkamies
Hannele Koivunen on aloittanut kulttuurin tulevaisuutta koskevan selontekotyön
pääsihteerinä, ja hän työskentelee ylijohtajan esikunnassa.
Kaivosoja tähdentää uudistuksessa olevan kuitenkin sikäli onnellinen tilanne, että toimiala
ja tekijät eivät muutu.
- Tehtävät ja toimintatavat kyllä voivat muuttua. Nyt kokoamme tehtäviä ja ikään kuin
laajennamme yksiköitten vastuita siten, että kattaisimme paremmin vaatimukset, ylijohtaja tiivistää
uudistuksen tavoitteen.
-tk
|