Pohjoismaissa aikuiset osallistuvat innokkaasti koulutukseen

Tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuivat eniten Isossa-Britanniassa asuvat 25–6 4-vuotiaat, joista osallistuneita oli noin 15 prosenttia. Seuraavaksi eniten koulutukseen osallistuttiin Pohjoismaissa, joista Ruotsin osallistumisaste oli 13 prosenttia ja Suomen ja Norjan kolme prosenttiyksikköä vähemmän.

Muu kuin tutkintoon johtava koulutus on Pohjoismaissa 25–64-vuotiaille selvästi yleisempää kuin muualla Euroopassa. Ruotsi on tähän koulutusmuotoon osallistumisessa omaa luokkaansa, siellä osallistuneita oli noin seitsemän henkeä kymmenestä. Myös Suomessa ja Norjassa osallistuneita oli useampi kuin joka toinen. Muista maista yli 40 prosentin osallistumisasteeseen pääsivät vain Saksa ja Slovakia.

Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot käyvät ilmi eurooppalaisesta aikuiskoulutustutkimuksesta (EU-AES), joka toteutettiin vuosina 2005-2008 kaikkiaan 29 Euroopan maassa.

Suomessa koulutusta keskimäärin 86 tuntia

Eniten opetustunteja henkeä kohden laskettuna saatiin Pohjoismaissa. Ruotsissa opetustuntien määrä oli kaikkein korkein, 114 tuntia henkeä kohden. Suomessa 25–64-vuotias oli koulutuksessa keskimäärin 86 tunnin verran, ja Norjassa kymmenen tuntia vähemmän.

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa selvästi eniten opetustunteja osallistunutta kohden laskettuna saivat Saksassa asuvat 25–64-vuotiaat, muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa taas Espanjassa ja Unkarissa asuvat vastaavan ikäiset. Opetustunteja henkeä kohden laskettuna oli eniten Ruotsissa asuvilla. Seuraavina tulivat järjestyksessä Saksa, Suomi ja Norja.

Tutkintoon johtamattoman koulutuksen korkein opetustuntien määrä henkeä kohti laskien oli Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Suomessa asuvilla opetustuntien määrä henkeä kohti laskien oli likipitäen yhtä suuri (noin 50 tuntia), Norjassa noin kymmenen tuntia alhaisempi.

Kustannuksia keskimäärin 300 euroa

Suomalaiset maksavat koulutuksestaan vähiten. Suomessa asuva 25–64-vuotias koulutukseen osallistunut maksoi tutkimusvuoden aikana koulutuksestaan keskimäärin vajaat 300 euroa. Myös Latviassa, Bulgariassa ja Liettuassa koulutukseen osallistuneiden omat kustannukset jäivät alle 400 euron. Eniten, yli 1500 euroa osallistunutta kohden, maksoivat Kreikassa ja Norjassa asuvat.

Erityisesti tutkintoon johtava koulutus oli Suomessa osallistujille edullista, sillä keskimääräinen itse kustannettu osuus oli Suomessa ainoastaan noin 150 euroa osallistunutta kohden, kun muista vertailumaista ainoastaan Ruotsissa ja Latviassa päästiin juuri ja juuri alle 400 euron.

Koulutuksellisen tasa-arvon tarkastelua

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet osallistuivat selvästi keski- tai perusasteen suorittaneita useammin koulutukseen kaikissa vertailumaissa. Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa, joissa koulutukseen osallistumisaste oli korkein, olivat myös eripituisen pohjakoulutuksen saaneiden erot osallistumisasteissa suhteellisesti kaikkein pienimmät.

Sama ilmiö on nähtävissä myös toiseen suuntaan, eli Puolassa, Kreikassa ja Unkarissa, missä osallistuminen oli alhaisinta, olivat osallistumisasteiden suhteelliset erot kaikkein suurimmat. Korkea osallistumisaste näyttää siis lisäävän koulutuksellista tasa-arvoa.
Muita ikäluokkia harvemmin koulutukseen osallistuivat 55–64-vuotiaat. Tässä ikäluokassa eri maiden väliset suhteelliset erot osallistumisasteissa olivat lisäksi suuremmat kuin muissa ikäluokissa. Lähes kaikissa maissa eniten koulutukseen osallistuivat 25–34-vuotiaat, tosin muutamassa maassa 35–54-vuotiaat osallistuivat likimain yhtä usein.

Työlliset osallistuivat työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia useammin koulutukseen kaikissa vertailumaissa. Eri työmarkkina-asemassa toimivien välillä ei siis toteudu yhtä selvästi kuin pohjakoulutuksen luokkien välillä se havainto, että korkea osallistumisaste implikoi tiettyä koulutuksellista tasa-arvoa.

Kaupunkimaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa asuvat 25–64-vuotiaat osallistuivat maaseutumaisissa kunnissa asuvia useammin koulutukseen lähes kaikissa vertailumaissa. Asuinkunnan kuntaryhmien väliset erot koulutukseen osallistumisasteissa olivat kuitenkin suhteellisen pienet.

Vuoden 2006 Aikuiskoulutustutkimus oli Suomessa järjestyksessään viides aikuisväestön koulutukseen osallistumista, oppimista ja osaamista kartoittava tutkimus. Aikuiskoulutustutkimus 2006 oli osa eurooppalaista aikuiskoulutustutkimusta (Adult Education Survey , EU-AES), joka toteutettiin 29 Euroopan valtiossa Eurostatin koordinoimana ja suurelta osin rahoittamana ensimmäistä kertaa. Tiedot kerättiin vuosina 2005–2008.

Ensimmäiset neljä tutkimusta olivat yhteishankkeita opetusministeriön kanssa, ja ne toteutettiin pääosin ministeriön rahoituksella.

Lähde: Tilastokeskus

- jl

Aikuiskoulutuksen tutkimukseen ja tilastoihin voi tutustua tarkemmin Tilastokeskuksen www-sivuilla.

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta