Jaa - ei - tyhjä - poissa…
Nuorten parlamentti kokoontui eduskunnassa

		Istuntopöytäkirja (pdf) on saatavilla eduskunnan verkkosivuilta

- Nuorten parlamentin täysistunto alkaa. Haluan toivottaa teidät tervetulleiksi tähän Nuorten parlamentin kuudenteen istuntoon. Tämä tapa on saanut alkunsa vuonna 1998, joten oikeastaan me vietämme tänään Nuorten parlamentin kymmenvuotisjuhlaa, puhemies Niinistö aloitti istunnon.

Nuorten parlamentin istuntopäivä alkoi jo ennen aamukahdeksaa, jolloin ensimmäiset edustajat saapuivat eduskuntataloon. Edustajan lisäksi mukana oli useimmiten parlamenttikerhon ohjaaja ja tilaisuudesta raportoiva toimittajaoppilas. Matkakuluissa avusti opetusministeriö viime istunnossa tehdyn aloitteen pohjalta, jossa toivottiin helpotusta matkakustannuksiin suoraan valtion budjetista.

Nuorten parlamentin istunto järjestettiin kutsuistuntona, jossa nuorten edustajien, kerhonohjaajien ja toimittajaoppilaiden lisäksi kutsuvieraina lehtereillä oli mm. kansanedustajia ja nuorisojärjestöjen edustajia. Nuoret miehittivät kansanedustajien istuimet istuntosalissa ja valtioneuvoston jäsenet istuivat vastaamassa kysymyksiin aitiossaan. Puhemiehen paikalta tilannetta tarkastelleen Niinistön mukaan sekä istuntosalissa että ministeriaitiossa olikin harvinaisen täyttä.

Kysymyksiä oli enemmän kuin aikaa

Istunto muistutti eduskunnan suullista kyselytuntia: oppilasedustajat pyysivät puheenvuoron istuntoa johtavalta eduskunnan puhemieheltä, esittivät kysymyksensä kansanedustajan paikalta ja aihealueesta vastaava ministeri vastasi kysymykseen puhemiehen myönnettyä hänelle puheenvuoron.

Kyselytunnilla ehdittiin käsitellä noin parikymmentä koulujen parlamenttikerhojen tekemistä 170 kysymyksestä. Nuorten kysymykset käsittelivät mm. koulunkäyntiä, nuorten alkoholinkäyttöä, äänioikeusikärajaa, ilmastonmuutosta ja joukkoliikennettä.

Kyselytunnin sai kunnian aloittaa lahtelainen Kimi Rantala Salpausselän koulusta. Rantala tiedusteli, kuinka hallitus aikoo huomioida liikunnan tärkeyden lasten ja nuorten elämässä ja onko hallitus valmis panostamaan esimerkiksi kerhotunteihin niin, että liikunta sisältyisi luontevana osana lasten ja nuorten koulupäivään.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin vakuutti hallituksen kiinnittäneen jo monellakin tapaa huomiota lasten ja nuorten liikkumiseen. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa todetaan, että jokaisen nuoren pitäisi liikkua vähintäänkin tunti, mieluiten kaksi tuntia päivässä. Kiinnitetään huomiota tietysti koululiikunnan määrään, mutta myöskin sen laatuun. Hallitus panostaa myöskin rahallisesti lasten ja nuorten liikuntaan mm. tukemalla seuroja ja kuntia liikuntamahdollisuuksien järjestämisessä.

Monet kysymyksistä liittyivät kouluun tai nuorten elämään. Turkulainen Johanna Rintala Nummenpakan koulusta kysyi olisiko valtiovallan mahdollista puuttua lukiokirjabisnekseen, joka tyhjentää monen lukio-opiskelijan taskut. Opetusministeri Sari Sarkomaa totesi opetusministeriön viestinä, että kirjoja pitäisi kierrättää ja nykyisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisten oppikirjojen pitäisi painoksesta huolimatta olla mukana. Sarkomaa lupasi, että asiaan palataan myös työryhmässä.

Varkautelainen Emmi Purhonen Könönpellon koulusta nosti esiin kouluretkien ja leirikoulujen maksuttomuuden ja siitä annetun ohjeistuksen. Myös tähän kysymykseen vastasi opetusministeri Sarkomaa, joka kertoi että kouluille on tulossa Opetushallituksesta selkeät ohjeet varainhankinnasta.

Muita aiheita olivat mm. mahdollisuus myöhentää koulujen loma-aikoja, nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuudet, kouluruokailu sekä taide- ja taitoaineiden määrä peruskoulussa. Kaikki kysymykset vastauksineen ovat luettavissa istunnon pöytäkirjasta eduskunnan verkkosivuilla. Pöytäkirja lähettiin myös valtioneuvostolle tiedoksi eduskunnan kirjelmänä.

Päivän ohjelmaan kuului myös tutustumista eduskuntaan sekä tapaamisia kansanedustajien kanssa. Lisäksi toimittajaoppilaat raportoivat tapahtumasta eduskunnan verkkosivuille. Nuorten parlamentin istunto lähetettiin suorana televisiolähetyksenä.

Ensimmäinen istunto kokoontui kymmenen vuotta sitten

Nuorten parlamentti on eduskunnan ja Kerhokeskuksen yhteishanke, jonka tavoitteena on aktivoida peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaita yhteiskunnallisissa asioissa. Nuorten parlamentti tarjoaa myös lainsäätäjille mahdollisuuden kuulla nuoria. Toiminta toteutuu peruskoulujen parlamenttikerhojen työskentelynä ja eduskunnassa joka toinen vuosi järjestettävänä täysistuntona. Opetusministeriö tukee toimintaa Kerhokeskuksen kautta. Muita hankkeessa mukana olevia tahoja ovat valtioneuvoston kanslia, Opetushallitus, Suomen kuntaliitto sekä Opettajien ammattijärjestö OAJ.

Nuorten parlamentti -projektin yhteydessä on peruskouluihin perustettu 101 parlamenttikerhoa. Parlamenttikerhoissa oppilaat perehtyvät kerhonohjaajansa opastuksella edustukselliseen demokratiaan, eduskuntaan, eduskuntalaitoksen historiaan ja nykyiseen toimintatapaan. Osa kerhotunneista käytetään valmentautumiseen Nuorten parlamentin istuntoon: suullisen kysymyksen muotoiluun, edustajan valintaan ja esiintymisvarmuuden hankkimiseen. Parlamenttikerho voi olla historian ja yhteiskuntaopin, äidinkielen sekä oppilaanohjauksen yhteinen projekti. Kerhot toimivat myös Nuorten parlamentin istuntojen välivuosina.

Aloitteen Nuorten parlamentin järjestämisestä teki eduskunnan entinen puhemies Riitta Uosukainen, joka vastasi myönteisesti kesäkuussa 1997 Ranskan kansalliskokouksen puhemies Laurent Fabiuksen tekemään ehdotukseen EU-maissa toteutettavasta Lasten parlamentista. Ensimmäinen Nuorten parlamentin suullinen kyselytunti järjestettiin eduskunnan täysistuntosalissa kymmenen vuotta sitten toukokuussa 1998.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta