Kansanedustajat kysyvät 
- valtioneuvosto vastaa

 

		Alkuperäiset kysymykset vastauksineen julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.

Lasten ja nuorten vaikuttamistapoja kehitetään

Kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd) kirjallinen kysymys liittyy kuntien velvollisuuteen kuulla nuoria. Velvoite sisältyy uuteen nuorisolakiin, jonka mukaan nuorille on järjestettävä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Nuorisoasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin viittaa vastauksessaan huhtikuun alussa julkaistuihin lääninhallitusten peruspalveluarviointeihin, joissa tarkasteltiin mm. kuulemismenettelyn toteutumista. Läänikohtaisten selvitysten perusteella noin 80 %:ssa kunnista on jonkinlainen nuorten kuulemisjärjestelmä ja noin 60 %:ssa kunnista on nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Tärkeimpänä pidetään nuorisovaltuustoa ja toiseksi tärkeimpiä nuorisoyhdistyksiä ja oppilaskuntia. Kolmannella sijalla ovat nuorten kanssa järjestetyt keskustelutilaisuudet.

Wallin kertoo opetusministeriön tukevan nuorten tieto- ja neuvontapalvelujärjestelmään liittyvää nuorten aloitekanavan (www.aloitekanava.fi) ja kuulemisvälineen kehittämistä. Lisäksi opetusministeriö on tukenut Suomen Lasten Parlamenttiyhdistystä sekä Suomen Nuorisovaltuustojen Liittoa, jotka tukevat paikallisten lasten parlamenttien ja nuorisovaltuustojen toimintaa ja niiden kehittämistä. Oppilaskuntien ja perinteisten nuorisoyhdistysten rooli kunnallisessa kuulemisessa on edelleen tärkeä.

Valtioneuvosto hyväksymässä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa on myös nuorten kuulemiseen ja sen kehittämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelman tavoitteena on mm. varmistaa, että "Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa on aktiivisessa käytössä 5 - 17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä, joka toimii lasten ja nuorten eri ikäkausien ja edellytysten mukaisesti".

Kirjallinen kysymys 192/2008

Kulttuuritapahtumien tukemisessa käytetään apuna alan vertaisarviointia

Kansanedustaja Esko Ahosen (kesk) kirjallisessa kysymyksessä viitataan opetusministeriön tukemiin kulttuuritapahtumiin ja erityisesti Eteläpohjalaisten Spelit -kansanmusiikkitapahtuman saamaan valtionavustukseen.

Opetusministeriö myöntää valtakunnallisille kulttuuritapahtumille harkinnanvaraista, kerran vuodessa avoimessa haussa olevaa tukea. Avustuksista päättävä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin toteaa vastauksessaan valtakunnallisille kulttuuritapahtumille osoitetun määrärahan kasvun olleen maltillista samaan aikaan kun paine ottaa lisää festivaaleja tuen piiriin kasvaa ja toisaalta määrärahan piirissä olevien kustannukset kasvavat. Wallinin mukaan tämä tarkoittaa osaltaan, että merkittävät muutokset yksittäisten festivaalien valtionavussa on aina arvioitava osana kulttuuritapahtumatuen kokonaisuutta.

Tukea saavat tapahtumat poikkeavat toisistaan monin tavoin. Toisaalta tukipäätöksiä harkittaessa peruslähtökohdiksi on vakiintunut mm. että kulttuuritapahtumalla on taiteellinen johto sekä tietty taiteellinen omaleimaisuus ja taso, selkeä toiminta-ajatus ja suhteellisen vakaa talous. Tuettavien tapahtumien sisältöä ja toisaalta taloudellista vakautta seurataan toiminta-avustushakemuksen liitteenä edellytetyistä asiakirjoista. Tällaisia asiakirjoja ovat toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä edellisen tilikauden toimintakertomus, tuloslaskelma, tase sekä tilintarkastuskertomus. Avustettavilta tapahtumilta edellytetään myös selvitys edellisenä vuotena saadun avustuksen käytöstä.

Tapahtumille ei ole asetettu tiukkoja määrällisiä kriteereitä. Tuettavien tapahtumien tulee kuitenkin olla valtakunnallisesti tai oman taiteenalansa kannalta merkittäviä. Pyrkimyksenä on tukea tasapuolisesti eri puolilla maata sijaitsevia eri taiteen lajeja edustavia tapahtumia.

Ennen päätöksentekoa opetusministeriö pyytää määrärahan jakoehdotuksen taiteen keskustoimikunnalta, joka puolestaan on pyytänyt ehdotuksen eri taiteenalojen valtion taidetoimikunnilta oman alansa hakemuksista. Asiantuntijajärjestelmä on taiteen vertaisarviointiin perustuva, toimikausien rajoittamisella pyritään puolestaan varmistamaan taiteen eri alojen virtausten huomioon ottaminen päätöksenteossa.

Vuoden 2008 avustusten jakopäätöstä varten kunkin taiteenalan taidetoimikunta esitti oman näkemyksensä avustuksen jaosta oman alansa festivaaleille. Taiteen keskustoimikunta sovitti yhteen lopullista esitystään tehdessään eri taidetoimikuntien tekemät esitykset jotta se pysyisi annetun määrärahan puitteissa. Lausunnossaan opetusministeriölle taiteen keskustoimikunta ilmoitti mm. arvioineensa tapahtumien laajuutta, ohjelmaprofiilia ja kulttuuripoliittista merkittävyyttä.

Kulttuuritapahtumille osoitettava määräraha on rajallinen, eikä kaikille avustuksen hakijoille voida myöntää valtionapua. Vuonna 2008 valtakunnallisten kulttuuritapahtumien tukemiseen osoitettiin valtion talousarviossa 3 773 000 euroa. Avustusta haki yhteensä 214 tapahtumaa joista 64 tapahtumaa eli 28 prosenttia sai kielteisen päätöksen. Tapahtumat hakevat poikkeuksetta merkittävästikin suurempia avustuksia, kuin mitä niille voidaan talousarvion puitteissa myöntää.

Eteläpohjalaiset Spelit sai tänä vuonna valtionapua 6 000 euroa, mikä on 1000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Taiteen keskustoimikunta oli esittänyt lausunnossaan avustuksen säilyttämistä edellisen vuoden tasolla valtion säveltaidetoimikunnan ehdotuksen mukaisesti.

Kirjallinen kysymys 182/2008

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta