ALKU-hanke muuttaa opetusministeriön aluehallintoa

Valmisteluryhmän ehdottama kahden uuden aluehallintoviranomaisen perustaminen merkitsee sitä, että nykyisten lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan uudelleen. Opetusministeriön hallinnonalan osalta aluehallinnon uudistaminen koskee nykyisin lääninhallituksissa olevia tehtäviä.

Toinen uusista viranomaisista olisi Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus, joka vastaisi valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla. Keskukseen koottaisiin luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin sekä osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Viraston koordinoivana ministeriönä olisi työ- ja elinkeinoministeriö.

Aluehallintovirasto puolestaan vastaisi lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta sekä lainsäädännön toteutumisen valvonnasta. Lisäksi se vastaisi eräiltä osin oikeusturvasta alueilla. Viranomaisen hoidettavaksi koottaisiin peruspalvelujen toteutumiseen, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ympäristölupiin liittyvät tehtävät sekä työsuojelun valvonta. Koordinoivana ministeriönä olisi valtiovarainministeriö.

Opetusministeriön tehtävät jakautuvat

Aluehallinnon uudistamishankkeen valmisteluryhmän ehdotuksessa lääninhallitusten sivistysosastojen tehtävät jakaantuisivat kumpaankin uuteen virastoon ja pieni osa siirtyisi maakuntien liitoille.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen hoidettavaksi on suunniteltu mm. osaamiseen ja sivistykseen liittyvät tehtävät sekä tehtäviä kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisopolitiikan toimialalta. Nämä tehtävät muodostaisivat työvoimaan ja elinkeinoihin liittyvien tehtävien kanssa viranomaisen sisällä yhden kolmesta kokonaisuudesta. Lääninhallitusten sivistysosastojen nykyisistä henkilötyövuosista arviolta noin 85-90 prosenttia sijoittuisi uuteen kehittämisviranomaiseen.

Suunnitelmissa Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen hoidettavaksi siirtyvät mm. lyhyen aikavälin työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi, aikuiskoulutuksen AITO-ohjelmien toimeenpano sekä kirjasto-, liikunta-, ja nuorisotoimen harkinnanvaraiset avustukset ja henkilöstön täydennyskoulutus.

Aluehallintoviraston hoidettavaksi OPM:n hallinnonalan asioista sijoitettaisiin mm. peruspalvelujen tuottamisen arviointi sekä kuntien ohjaus ja neuvonta sivistystoimessa. Nämä tehtävät kuuluisivat viraston Peruspalveluiden toteutuminen -tehtäväkokonaisuuteen. Oikeusturva, luvat ja valvonta-kokonaisuuteen kuuluisivat puolestaan opetuksen järjestämislupien käsittely, oppilasarvioinnin oikaisut ja oppilassijoitteluoikaisut.

Maakuntien liitot vahvistuvat

Maakunnan liitoille valmisteluryhmä antaisi lisää päätösvaltaa aluekehitykseen varattujen määrärahojen jakamisessa. Maakunnan liittojen nykyisiä kehittämistehtäviä valmisteluryhmä ehdottaa laajennettavaksi mm. säätämällä maakunnan liitoille vetovastuun pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden alueellisessa ennakoinnissa. Maakunnan liittojen tehtäviä laajennettaisiin lisäksi mm. siirtämällä niille nykyisistä lääninhallitukselle kuuluvista OPM:n hallinnonalan rakennerahastotehtävistä ne, jotka on tarkoitettu kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan kehittämishankkeisiin.

Hanke tuo uusia mahdollisuuksia

Aluehallinnon uudistamishankkeeseen poliittisten valtiosihteerien ryhmässä osallistunut opetusministerin valtiosihteeri Heljä Misukka kertoi OPM:n ja lääninhallitusten kehittämispäivässä, että hankkeen valmistelussa on ollut hyvä henki eri toimijoiden kesken.

"Opetusministeriö painottaa jatkossakin omaa vahvaa ohjausotettaan. Opetusministeriön osaaminen näkyy ja kuuluu alueilla jatkossakin", Misukka vakuuttaa.

Hän toivoo, että hankkeeseen suhtauduttaisiin sillä ajatuksella, että se tuo uusia mahdollisuuksia, joita voimme ennakkoluulottomasti hyödyntää ja samalla parantaa hallinnonalan vaikuttavuutta alueilla. Vaikka opetusministeriön osalta ei ole tyytymättömyyttä nykyiseen aluehallintoon, ei voida tuudittautua siihen, että nykyisellä pärjättäisiin kymmenen vuoden päästä.

Misukka myöntää myös uudistamisen haasteet, joista virkojen sijoittelu on yksi. Yhden henkilön tehtävät voivat jatkossa jakautua kolmeen eri paikkaan hoidettaviksi. Lisäksi aluehallinnon uudistamisessa pyritään vähentämään 625 henkilötyövuotta vuoteen 2012 mennessä, mistä eläköityminen hoitaa ison osan.

Uusien viranomaisten ohjaus tapahtuisi ministeriöiden yhteistyönä. Kansliapäällikkö Harri Skog korosti, että uudistus onnistuu vain, jos aito yhteistyö ministeriöiden välillä toteutuu.

Samalla Skog vastasi epäilijöiden mietteisiin, joissa nousi esille kulttuurin ja opetuksen rooli elinkeinoelämän vaatimusten edessä.

"Kyse on myös siitä, haluaako opetusministeriö olla tulevaisuudessa kapea-alainen sivistysministeriö vai verkostomainen yhteistyötaho, joka tekee osaamislähtöistä politiikkaa. Omissa pohdinnoissani kallistun jälkimmäiseen".

Sivistysasioiden puolia pidettävä

Lääninhallitusten sivistysosastojen näkemyksiä uudistuksesta kertoi kehittämispäivässä lääninsivistysneuvos Juha Mäntyvaara Etelä-Suomen lääninhallituksesta. Mäntyvaara muistutti, että sivistysosastot ovat kannattaneet valmisteluvaiheessa yhtä valtion alueviranomaista. Uudistamishankkeen pääsihteeri Tapio Välinoro ei kuitenkaan antanut kovin suuria toiveita yhden viranomaisen mallin toteutumisesta, vaikkakin viranomaisten määrä on lopullisesti päättämättä.

Mäntyvaara toivoo, että sivistystoimen intressien turvaamiseksi laadittaisiin aluetasolla useampia vuosia kattava toiminnallinen tulossopimus kummankin uuden viranomaisen ja opetusministeriön välille.

Aluehallintoviraston tehtäväksi esitetyn peruspalveluiden turvaamisen ja siihen sisältyvän arvioinnin Mäntyvaara näkisi mieluummin Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen tehtävänä, koska arviointi liittyy kiinteästi toiminnan muuhun seurantaan ja ennakointiin. Toisena vaihtoehtona Mäntyvaara esitti peruspalveluiden arvioinnista luopumista ja siirtymistä alueellisten seurantaraporttien tuottamiseen.

Keskushallinnosta aluehallintoon ehdotetaan opetusministeriön osalta siirrettäväksi muun muassa avustukset kuntien nuorisotiloihin sekä saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustukset. Mäntyvaara toivoi, että keskushallinnosta aluehallintoon siirrettäviä tehtäviä etsittäisiin ministeriön lisäksi myös Opetushallituksesta. Hän esitti lisäksi, että kehittämisviranomainen sopisi tiettyjen tehtävien, kuten kirjastotoimen asioiden keskittämisestä vain johonkin tai joihinkin keskuksiin.

Jatkoselvittelyyn monia työryhmiä

Väliraporttinsa huhtikuun alussa luovuttaneen valmisteluryhmän ehdotukset ovat hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän käsittelyssä 24.4.

Ministeriöiden, aluehallinnon ja henkilöstöjärjestöjen edustajista koostuvan valmisteluryhmän työskentelyä on seurannut ja ohjannut hallitusryhmien valtiosihteereistä koostuva hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmä on käsitellyt valmisteluryhmän väliraportin ja hyväksynyt siihen sisältyvät ehdotukset kokouksessaan maaliskuun lopussa.

Valmisteluryhmä ei ottanut kantaa siihen, millainen on aluejako ja mikä on viranomaisten määrä. Aluejakopäätösten valmistelua varten on perustettu työryhmä, joka laatii jatkoehdotukset sisältävän väliraportin.

Aluejakotyöryhmän lisäksi muita jatkovalmistelua varten perustettavia kokoonpanoja ovat mm. säädösvalmisteluhanke, uuden aluehallinnon henkilöstötyöryhmä sekä työryhmät, jotka selvittävät keskushallinnosta siirrettäviä tehtäviä ja aluehallinnosta paikallishallintoon siirrettäviä tehtäviä.

ALKU-Hankkeen toimikausi päättyy 31.3.2009. Uudistukset on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan vuoteen 2010 mennessä.

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta