Suunnitelmia toiminnasta ja taloudesta 

		Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2012 on ilmestynyt pdf-tiedostona Opetusministeriön julkaisuja -sarjassa 2008:4

Toiminta- ja taloussuunnittelua on tarkoitus uudistaa siten, että hallituskauden ensimmäisenä ja viimeisenä vuonna suunnitelma tehdään varsin laajana ja perusteellisena. Muina vuosina kootaan lähinnä päivityksiä ja täsmennyksiä.

Suunnitelman laskelmissa pyritään ennakoimaan lainsäädännöstä, talousarviopäätöksistä sekä hallituksen tekemistä päätöksistä, sopimuksista ja muista sitovista kannanotoista johtuvaa menokehitystä. Hallituksen tulevan kehyspäätöksen pohjaksi esitetään ministeriön kehysehdotus. Menolaskelmien ohella suunnitelma sisältää opetusministeriön linjauksia suunnitelmakauden keskeisiin toiminnallis-taloudellisiin kysymyksiin.

KESU viitoittaa koulutuksen kehittämistä

Koulutus- ja tiedepolitiikassa painotetaan tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, koulutuksen ja tutkimuksen laatua, työvoiman osaamisen varmistamista, korkeakoulujen kehittämistä ja opettajien merkitystä voimavarana. Painotukset ovat valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisia.

Tavoitteeksi asetetaan mm, että esi- ja perusopetuksen saatavuus säilyy vähintään nykyisellä tasolla samoin kuin toisen asteen koulutuksen saatavuus. Opintotuen käyttöä pyritään lisäämään. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Aikuiskoulutuksella tuetaan kansalaisten osallistumista yhteiskuntaan ja työelämään.

Koulutuksen ja tutkimuksen laatuun pyritään vaikuttamaan mm. siten, että indikaattoreilla seurattuna perusopetuksen oppimistulokset ovat viiden parhaan joukossa OECD:n Pisa-tutkimuksessa, suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee, korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat.

Työvoiman osaamisen varmistamisessa indikaattoreilla mitattaviksi tavoitteiksi asetetaan perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuuden kasvu, tutkinnon suorittamiseen käytetyn ajan lyheneminen, korkeakoulututkinnon suorittamisiän varhaistuminen, läpäisyn ja tutkinnon suorittaneiden työllistymisen paraneminen. Vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä tulisi olla vähintään 60 % suunnitelmakauden lopulla.

Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin ja tehtäviin. Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt. Suunnitelmakaudella toteutetaan laajamittainen yliopistoreformi. Yliopistojen rakenteita kehitetään ja taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistetaan. Tavoitteena on, että korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja korkeakoulujen tuloksellisuus paranee. Korkeakoulujen määrä vähenee siten, että yliopistoja on 15-16 ja ammattikorkeakouluja 20-22.

Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan opettajankoulutuksen riittävyydestä ja parannetaan opettajien työolosuhteita. Samoin parannetaan opetushenkilöstön mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisensa kehittämiseen.

Kulttuuripolitiikan vaikuttavuutta seurataan

Opetusministeriön taide- ja kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet perustuvat luovuuteen, kulttuuriseen moninaisuuteen ja tasa-arvoon. Kulttuuripolitiikka vaikuttaa myös merkittävästi hyvinvointi-, alue- ja innovaatiopolitiikan toteutumiseen.

Tavoitteena on taata luovuuden edellytysten ja kulttuuristen oikeuksien sekä tiedon saannin toteutuminen sekä taiteen ja kulttuurin saatavuus ja osallistumismahdollisuudet kaikille Suomessa asuville sekä vahvistaa kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, taloudellista perustaa ja kulttuurivientiä.

Osana kulttuuripolitiikan toimialan kehittämisstrategiaa laaditaan kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurannan indikaattorit. Kulttuuripolitiikan toimialan ulottuvuuksia ovat taiteellinen ja kulttuurinen laatu ja moninaisuus, kulttuuristen oikeuksien toteutuminen, sosiaaliset ja hyvinvointivaikutukset sekä taloudelliset vaikutukset.

Liikuntapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on edistää liikuntaa ja sen kautta väestön hyvinvointia koko elinkaaren aikana. Liikuntapolitiikan keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen; yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen.

Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi tärkeänä ohjausvälineenä toimenpiteiden valinnassa ja painotuksessa on vuonna 2008 valmistuva kansallinen liikuntaohjelma. Ohjelman keskeiset linjaukset liittyvät liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen, riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen sekä työnjaon selkeyttämiseen eri hallinnonalojen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kesken.

Nuorisotyön ja -politiikan yhteiskunnallista vaikuttavuutta tarkastellaan mm. nuorten aktiivisen kansalaisuuden, nuorten sosiaalisen vahvistamisen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantamisen kannalta

Nuorisotyön tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa ja tukea nuorten sosiaaliseen vahvistumiseen tähtääviä toimenpiteitä. Sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua yksilöllistä toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen riskiryhmissä oleviin nuoriin. Nuorten elinoloja parannetaan eri toimenpiteillä siten, että ne olisivat samalla tasolla muiden väestöryhmien kanssa.

Tuottavuus ja rahoitus tarkastelussa

Toiminta- ja taloussuunnitelmassa käsitellään lisäksi myös mm. tuottavuutta, aluekehittämistä ja peruspalveluja.

Opetusministeriö on käynnistänyt tuottavuusohjelmansa toteuttamisen hankkeittain sekä sisällyttänyt tavoitteet tulosneuvotteluihin. Opetusministeriö on esittänyt valtiovarainministeriölle, että uusien henkilötyövuosivähennysten määrä hallinnonalalla vuosina 2013-2016 olisi 140 henkilötyövuotta. Tarkemmat suunnitelmat uusista tuottavuustoimenpiteistä laaditaan seuraavissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa.

Opetusministeriön aluepoliittiset kehittämistavoitteet ja -linjaukset tukevat valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteita erityisesti osaamis- ja innovaatiojärjestelmien sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoympäristön kehittämisen osalta. Opetusministeriön hallinnonalan keskushallintotehtäviä kehitetään ja valtion näiden toimialojen aluehallinto sopeutetaan valtion aluehallintouudistukseen siten, että valtiolle kuuluvat tehtävät säilyvät opetusministeriön ohjauksessa ja toimialojen peruspalvelut pystytään turvaamaan.

Kunnat saavat valtionosuuksia opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain nojalla. Rahoitusta myönnetään myös kuntayhtymille sekä rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille.

Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään; opetusministeriön toimialalta se koskee esiopetusta, perusopetusta sekä kirjaston, kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen asukaskohtaisia valtionosuuksia. Toimintojen käyttömenoihin myönnettävä lakisääteinen rahoitus siirtyy valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Opetusministeriön hallinnonalalta myönnetään edelleen harkinnanvaraisia valtionavustuksia sekä rahoitusta perustamis- ja kehittämishankkeisiin. Lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön rahoitus myönnetään niin ikään edelleen opetusministeriön hallinnonalalta suoraan koulutuksen järjestäjälle.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta