Kansanedustajat kysyvät - 
valtioneuvosto vastaa

Harvinaisempien vieraiden kielten kiinnostavuutta pyritään lisäämään

		Alkuperäiset kirjalliset kysymykset vastauksineen julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.

Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (kd) kantaa kirjallisessa kysymyksessään huolta vieraiden kielten opiskelumahdollisuuksista.

Perusopetuksessa oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä. Vuonna 2002 vapaaehtoisen A-kielen tuntimäärää lisättiin aiempaan verrattuna koulujen kieliohjelman monipuolistamiseksi.

Perusopetuksen tuntijakoa koskevassa asetuksessa säädetään opetuksen minimituntimääristä, joten perusopetuksen järjestäjä voi lisätä vieraiden kielten opetusta kouluissaan käyttämällä siihen valinnaisaineiden tunteja tai lisäämällä opetustunteja vieraiden kielten opetukseen.

Kankaanniemelle vastanneen opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan kysymys on siitä, millaisen painoarvon kielten opiskelu sekä sitä tukeva toiminta paikallisen päätöksenteon arvovalinnoissa saa ja miten tämä näkyy koulutuksen järjestäjien kielivalikoiman monipuolisuudessa. Vanhemmat ja opettajat vaikuttavat siihen, millainen asenne ja motivaatio lapselle kehittyy vieraiden kielten ja kulttuurin opiskeluun.

Sarkomaa kertoo vastauksessaan, että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu harvinaisen vieraan kielen opetuksen kiinnostavuuden lisääminen kerhotoiminnan kautta sekä kehittämällä koulujen, kulttuurikeskusten ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Kielivalikoiman ja kieliopintojen jatkumon toteutumista on tarkoitus selvittää osana valmistelevia toimia koulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistamista.

Opetushallitus vastaa kieltenopettamisen kehittämisestä, ja se on sopinut opetusministeriön kanssa tehostavansa toimia mm. kielivalintojen monipuolistamiseksi yleissivistävässä koulutuksessa. Opetushallituksen tehtävänä on kehittää varhain aloitetun sekä integroidun vieraiden kielten sekä toisen kotimaisen kielen oppimiseen ja opetukseen soveltuvia oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä, työtapoja, oppimateriaaleja ja -välineitä. Tavoitteena on lisätä varhain aloitettua kieltenopiskelua ja kielellistä monimuotoisuutta. Opetushallitus on saanut lisäksi erillisrahoitusta kielten opetuksen strategian kehittämisen tukeen sekä toisen kotimaisen kielen kehittämishankkeeseen ja oppimistulosten arviointiin.

Suomi on hyväksynyt myös kansallisiin koulutusjärjestelmiin sekä kielipolitiikkoihin perustuvan Euroopan Komission kielten opetuksen toimintasuunnitelman, jonka suosittamia toimenpiteitä toteutetaan Euroopan Unionin Elinikäisen oppimisen ohjelman taloudellisten voimavarojen puitteissa. Tavoitteena on äidinkielen lisäksi kahden tai useamman kielen opetuksen edistäminen sekä elinikäisen kielenopiskelun tukeminen.

Kirjallinen kysymys 572/2007

Innovaatioyliopiston rahoitus kehysneuvotteluihin

Kansanedustaja Janne Seurujärven (kesk) kirjallinen kysymys liittyy innovaatioyliopiston rahoitukseen, yliopistoverkon kehittämiseen ja Euroopan teknologiainstituuttiin. Seurujärvelle vastasi opetusministeri Sari Sarkomaa.

Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen taloudellista autonomiaa lisätään mahdollistamalla yliopistoille julkisoikeudellisen oikeushenkilön tai yksityisoikeudellisen säätiön asema. Samanaikaisesti uudistetaan yliopistojen hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää.

Hallituksen päättämien suuntaviivojen mukaisesti Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistetään säätiömuodossa toimivaksi uudeksi innovaatioyliopistoksi. Tässä vaiheessa ei muita yliopistoja muuteta säätiömuotoisiksi. Säätiömuotoon siirtyminen on jatkossa mahdollista muillekin. Valtio päättää säätiöiden rahoitukseen osallistumisesta tapauskohtaisesti, Sarkomaa kirjoittaa.

Yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä vahvistetaan pääomittamisella, jotta yliopistojen maksukyky, vakavaraisuus ja luottokelpoisuus turvataan. Valtio varautuu julkisoikeudellisten yliopistojen riittävään pääomittamiseen vuosina 2009-2010. Valtio varautuu myös uuden innovaatioyliopiston säätiövarallisuuden muodostamiseen yhteensä 500 miljoonalla eurolla vuosina 2008-2010. Edellytyksenä on, että muut rahoittajatahot osoittavat säätiölle vähintään 200 miljoonaa euroa.

Uudessa yliopistolaissa määritellään yliopistojen valtion rahoituksen mitoitus ja rahoitusperusteet. Yliopistojen toiminnan rahoitus turvataan vähintään kustannustason muutos huomioon ottaen. Valtioneuvosto päättää tulevassa kehyspäätöksessään innovaatioyliopiston toiminnan rahoitustason nostamisesta vuoteen 2012 mennessä niin, että muiden yliopistojen rahoitusta ei heikennetä. Innovaatioyliopiston tuloksellisuuden odotetaan kasvavan tunnusluvuissa, jotka tulevat sisältymään yliopistojen laskennalliseen rahoitusmalliin. Innovaatioyliopiston tuloksellisuuden kasvaessa valtion lisäpanostus siirtyy asteittain yliopistojen laskennalliseen rahoitusmalliin.

Henkilöstön palvelussuhde muuttuu kaikissa yliopistoissa virkasuhteisesta työsopimussuhteiseksi. Samassa yhteydessä työnantajan neuvotteluoikeudet siirtyvät valtion työmarkkinalaitokselta yliopistoille. Yliopistojen intressissä on luoda kilpailukykyinen ja tasavertainen palkkapolitiikka.

Euroopan teknologiainstituutin (EIT) tavoitteena on edistää yritysten kilpailukykyä vahvistamalla jäsenvaltioiden ja yhteisön innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa nivomalla toimintaansa korkealuokkaista innovaatio-, tutkimus- ja koulutustoimintaa. EIT:n hallintoneuvosto, johtaja ja keskushallinnon ensimmäiset työntekijät nimitettäneen vuoden 2008 aikana. Ensimmäiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat aloittaa toimintansa aikaisintaan vuonna 2009.

Sarkomaan mukaan suomalaiset yliopistot ovat erittäin tietoisia ja kiinnostuneita Euroopan teknologiainstituutin valmistelusta. Mm. Teknillinen korkeakoulu on jo mukana ensimmäisten käynnistyvien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen esihankkeissa. Opetusministeriö tiedottaa yliopistoille mahdollisuuksista osallistua sekä rohkaisee aktiivisesti hakeutumaan teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan.

Kirjallinen kysymys 546/2007

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta