Etusivun henkilönä OPH:n pääjohtaja Timo Lankinen:

Yhteistyötä ministeriön kanssa tulee vahvistaa

		Timo Lankisen  mielestä Opetushallituksessa vallitsee hyvä henki.

- Opetushallituksessa vallitsee hyvä henki. Täällä on asiantuntevia opetusalan kehittäjiä ja ihmisiä jotka tekevät vakavasti työtä opetustoimen kehittämisen hyväksi. Tämä käsitys on vahvistunut, Timo Lankinen summasi ensivaikutelmiaan tammikuussa.

- Täällä on positiivinen odotuksen henki. Nyt odotetaan ministerin linjauksia, jotta saadaan koko toimialan kehitysasioita eteenpäin.

Kokenut konkari

Lankisella oli jo aloittaessaan vankat taustatiedot virkaansa ajatellen sekä varsin selvä näkemys viraston kehittämistarpeista. Taustatiedot ovat perua sekä hänen viimekesäisestä tehtävästään opetushallituksen kehittämistarpeita pohtineena selvitysmiehenä että laajasta työkokemuksesta opetusministeriössä. Ura ministeriössä alkoi 1980-luvun lopulla enteellisesti pääsihteerinä työryhmässä, joka pohti kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen yhdistämistä.

Sittemmin hänen parikymmenvuotiseen työkokemukseensa ministeriössä sisältyi monipuolisesti eritasoisia tehtäviä nuoremmasta hallitussihteeristä hallitusneuvokseen. Viimeiset kymmenen vuotta hän toimi koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ammatillisen koulutuksen yksikön päällikkönä.

Opetushallituksen johtoon hakeutuminen kiinnosti kokenutta hallintokonkaria monesta syystä.

- Pidän opetushallitusta näköalapaikkana koulutustoimialan kehitykseen. Olen myös aina arvostanut tätä toimialaa - perusopetusta ja esiopetusta, lukiota, ammatillista koulutusta, vapaata sivistystyötä ja aikuiskoulutusta. Haluan tehdä työtä niiden parissa.

- Toisaalta en pelkää haasteita. Ministeriössä yksikön johtajana toimivalla ei ole monia mahdollisuuksia edetä samalla toimialalla eteenpäin. Jos haluaa lähteä toimialalta muihin haasteisiin, se on eri asia.

Vaativista haasteista ei opetushallituksessa olekaan pulaa. Viraston organisaatiota pitää uudistaa, mutta määrärahat pakottavat heti alkajaisiksi miettimään, miten resurssit saataisiin riittämään täksi vuodeksi. Haasteena on myös saada omat joukot mukaan uudistukseen. Lankinen tietää, että vaatimustasoltaan kovissa talkoissa on kyse myönteisen, rakentavan energian riittävyydestä ja uusiutumisesta. Hän on pohtinut ja kertonut henkilöstölleenkin tuoreeltaan, mitä arvoja edustaa johtamisessaan. Pääjohtajan huoneentaulussa muistutetaan esimerkiksi, että johtaa voi vain, jos joku seuraa. Arvoihin kuuluu myös 'toisen ihmisen arvostaminen ja sietäminen' samoin kuin 'vaatiminen, välittäminen ja virkistäminen'.

Selvitystyö oli kova rutistus

Vaikka oli mukana edellisessäkin opetushallituksen perustamiseen johtaneessa organisaatiouudistuksessa, Lankinen ei halua verrata sitä nykyisiin muutostarpeisiin. Tilanne on nyt toisenlainen.

- Tämä on sitä evoluutiota. Yleiset hallinnon kehittämislinjat lähtevät siitä, että ministeriöiden pitäisi toimia kohtuullisen suppeina ministereiden esikuntina. Niiden alla on sitten organisaatioita, jotka enemmän toimeenpanevat ja kehittävät. Nyt on kyse tästä strategiasta."

Hän sanoo selvitysmiestyön olleen voimakas rutistus, jossa käytiin nopealla aikataululla laaja kenttä läpi. Opetushallituksen ja sen alaisten tilivirastojen tilanteen lisäksi selvitettiin koko koulutustoimialan ohjauskysymyksiä.

- Raportti ei tietenkään syntynyt tyhjästä. Meillä oli runsaasti pohjatietoa. Selvitystyöhön sisältyi laajoja kuulemistilaisuuksia. Teetimme myös ison sidosryhmätutkimuksen ja toimiala-analyysin. Saimmekin ehdotukset ja taustaraportin valmiiksi vain muutamassa kuukaudessa, vaikka selvitys on todella laaja.

Lankinen kiistää näkemyksen, että selvitys olisi mennyt toimeksiannon ulkopuolelle. Tehtävänä oli tarkastella ohjausta kokonaisuutena. Sen vuoksi selvitys sisältää opetushallitusta koskevien kysymysten ohella paljon isoja asioita, jotka eivät liity opetushallitukseen sinänsä, kuten valtionosuusjärjestelmän, aikuiskoulutuksen ja koko ohjausjärjestelmän kehittämiseen liittyvät pohdinnat.

Ministeriöllä strategiset kysymykset, OPH:ssa toimeenpano

Lankinen näkee koulutuksen keskushallinnon konsernina, jota on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena. OPM ja OPH on parasta säilyttää erillisinä yksiköinä eikä siirtyä pelkästään ministeriöjärjestelmään. Kehittämisessä keskeinen kysymys onkin ministeriön ja opetushallituksen välinen työnjako. Sen pitäisi Lankisen mielestä olla nykyistä selkeämpi.

- Nyt on liikaa kehittämishankkeita joltain osin ministeriössä, joltain osin molemmissa paikoissa on pienten valtionapujen myöntämistä. Tätä tilannetta ihmetellään kentälläkin.

- Meidän pitäisi tehdä tiiviistä yhteistyötä. Opetushallituksessa tämä käsitys on vahvistunut. Osa asioista näyttää ministeriön suunnasta näköjään erilaisilta kuin täältä.

Lankinen on huomannut, että ministeriössä helposti saatetaan pitää keskusvirastoja etäisinä. Toisaalta hän myöntää, että opetushallituksen puoleltakin saattaa löytyä vanhaa keskusvirastoajattelua.

- Pitäisi varoa, ettei synny sellaista ylemmän ja alemman viranomaisen ongelmaa, jossa molemmat katselevat toisiaan eri suunnista. Se vaatii sitä että tehdään aidosti yhdessä enemmän vaikka meillä on selkeä työnjako.

- Yhteistyön tekemiseen tarvitaan uutta viisautta, jossa ymmärretään, että olemme yhteisellä asialla. Haluamme tämän toimialan parasta ja pyrimme sovittamaan näkemykset sellaisiksi, että se on toimeenpantavissa.

Lankinen haluaa, että OPH:n rooli nähtäisiin ikään kuin ministeriön osastona.
-Ehdotusteni mukaan OPH:ssa olisi ikään kuin kansallinen opetussuunnitelma ja tutkintoviranomaistehtävä, joka liittyy koulutuksen sisältökysymyksiin. Sitten olisi kehittämiskeskustyyppinen toiminta, jossa hoidetaan kansallisesti merkittäviä kehittämishankkeita ja allokoidaan rahoitusta kehittämiseen ja opetushenkilöstön koulutukseen. Lisäksi olisi toimialan tuloksellisuuden ja oppimistulosten seuranta, jossa mm. tehtäisiin vuosittain koulutuksen tila -analyysiä. Tällä hetkellä meiltä puuttuu koottu analyysi.

Uudistuksia tarvitaan molemmissa virastoissa. Lankisen mielestä ministeriön tehtävien pitäisi painottua enemmän strategisiin ohjauskysymyksiin, linjaratkaisuihin, rahoitukseen sekä koulutuksen järjestäjien yleisohjaukseen. Opetushallitus taas painottuisi panemaan toimeen näitä linjauksia. Se myös osallistuisi linjausten valmisteluun ja panisi ne käytäntöön. Opetushallituksen tehtävänä olisi myös toimia tutkintojen ja koko opetuksen sisältöjen kehittäjänä ja valmistelijana. Tässä suhteessa tehtäisiin selvästi enemmän työnjakoa.

Lankinen ehdottaa myös perustettavaksi Opetushallitukseen koulutuksen tietokeskus. Koulutuksen tietokysymyksiä pitäisi pystyä kokoamaan ja pelkistämään, jotta ministeriön keskeinen strategia, tiedolla ohjaaminen, voisi toteutua paremmin. Tietokeskusta tarvittaisiin toteuttamaan käytännön tietohallintotehtäviä ja kehittämään järjestelmiä.

- Kyse on nykyisen valtionosuusjärjestelmän ja opiskelijavalinnan tietojärjestelmistä. Tietokeskuksen perustaminen on iso ratkaisu, joka vaikuttaisi myös ministeriön ja OPH:n väliseen työnjakoon, sillä ministeriöstä siirtyisi näitä tehtäviä Opetushallitukseen. Ohjaus ja johto tietysti pysyisivät ministeriön puolella. Sen lisäksi täällä olisi hallintopalveluita, jotka liittyvät valtionaputarkastukseen ja valtionosuuksien myöntämiseen.

Aitoja tuottavuushyötyjä

Pääjohtaja totesi suurimpien haasteiden liittyvän tällä hetkellä talouteen.

- Vaikka toisaalta vallitsee myönteinen ja odottava ilmapiiri, opetushallituksen taloustilanne on erittäin haasteellinen. Sitä asiaa joudutaan ratkomaan välittömästi - ei pelkästään tämän talon osalta, vaan myös yhdessä ministeriön kanssa.

- Kyse on siitä, millaista ymmärrystä ministeriössä on OPH:n taloudesta. Nyt talousasiat pirstoutuvat liian moneen ohjauksen putkeen. Tarvitaan voimakasta yhteistä kokoamista ja sen jälkeen ohjaussuhdetta niiden asioiden suhteen, mitkä sovimme hoidettavaksi.

- Hallituksen tuottavuusohjelma asettaa erittäin suuret haasteet virastolle. Ehkä ministeriön suunnalla nähdään, että haasteita voisi olla enemmänkin, mutta tällä hetkellä meillä on jo niin suuret tuottavuusvaatimukset että en ole aivan varma, voiko niistä selvitä ilman irtisanomisia

- Kannattaa miettiä, miten se vaikuttaa ministeriön kuvitteellisiin tehtäviin. Silloinhan pienten purojen systeemi ei voi toimia, kun täällä joudutaan kuitenkin menoja leikkaamaan. Ministeriössä on paljon toiveita, että jotain asiaa kehitetään. Siihen annetaan muutama kymmenentuhatta euroa rahaa, mutta eivät tehtävät sillä vielä pyöri todellisuudessa. Tällaisia tilanteita on paljon.

- Minulla on halu, että saavuttaisimme aitoja tuottavuushyötyjä. Se edellyttää esimerkiksi, että tieto- ja viestintäjärjestelmää kehitetään siten, että selvitään vähemmällä väellä. Se vaatii jonkin verran investointeja ja laskelmia investointien hyödyistä jotta voidaan sitten myös vähentää henkilöstömäärää. Olen hyvin sitoutunut tuottavuusohjelman tavoitteisiin ja näen, että täällä pitää saada aikaan sellaista muutosta.

Terveisinään opetusministeriöön pääjohtaja vielä korostaa kiinteämmän yhteistyön rakentamisen tärkeyttä. Jos saadaan sopiva työnjako, jossa legitiimisti hoidetaan tehtäviä, hoidetaan asioita tehokkaammin vähän vähemmillä henkilöstövoimavaroilla molemmissa virastoissa. Siihen suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa.

- tk

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta