Kulttuuripalveluja tuotetaan kuntalaisille eri tavoin

		Minna Ruusuvirta, Pasi Saukkonen, Johanna Selkee, Ditte Winqvist Kulttuuritoiminnan kustannukset 14 kaupungissa vuonna 2006 (pdf) Cupore ja Suomen Kuntaliitto ISBN 978-952-213-327-4

Kaupunkien kulttuuritoiminta on vahvasti laitosvetoista, ja rahoituksesta suurimman osan vievät vakiintuneet taide- ja kulttuurilaitokset, kulttuuritalot ja -keskukset sekä taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Jäljelle jäävä "muu" kulttuuritoiminta on kokonaisuudessa suhteellisen pientä, mutta moninaisuudessaan merkittävää osana kunnallisia kulttuuripalveluja.

Kaupunkien kulttuuripalvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat sekä palvelutarjonta poikkeavat toisistaan huomattavasti. Kulttuuripalveluja tuotetaan itse, tilataan ja ostetaan. Osa kunnista tuottaa palvelut miltei yksinomaan itse, kun taas toiset avustavat enemmän mm. säätiöitä, yhdistyksiä tai osakeyhtiöitä. Kaupungit myös ostavat  palveluja yksityisiltä kulttuuritoimijoilta. 

Suurin osa kulttuuripalvelujen rahoituksesta käytetään yleensä kuntien tuottamiin kulttuuripalveluihin. Jos kirjastot lasketaan mukaan, kunnallisen toiminnan osuus on vieläkin korkeampi.

Vaikka valtio osallistuu kuntien kulttuuritoiminnan rahoittamiseen, päävastuu rahoituksesta on kaupungeilla.

Suuremmat kaupungit käyttävät enemmän rahaa

Kuntaliiton julkaiseman 14 kaupungin vertailussa ääripäinä Oulussa 96 prosenttia kulttuurirahoituksesta meni kunnan ylläpitämään kulttuuritoimintaan eli toimijoille, jotka ovat osa kunnan hallintoa ja budjettia. Sen sijaan Mikkelissä lähes puolet rahoituksesta suunnattiin yksityisille toimijoille. Jotkut kaupungeista ovat solmineet ostopalvelu-, yhteistyö- tai tilaaja-tuottajasopimuksia kulttuuritoimijoiden kanssa. 

Vakiintuneilla museoilla, teattereilla ja orkestereilla on vahva asema kuntien kulttuuritoiminnassa. Niille ohjattiin meni enimmillään 88 prosenttia kulttuurin bruttokäyttökustannuksista ja alimmillaan 47 prosenttia. Kulttuuritalojen ja -keskusten osuus oli korkein Vantaalla (30 prosenttia), taiteen perusopetuksen osuus oli puolestaan suurin Vaasassa (29 prosenttia).

Suuremmat kaupungit käyttävät kulttuuriin enemmän rahaa kuin pienemmät kaupungit paitsi rahasummina mitattuna myös asukaslukuun suhteutettuna. Laskennallista valtionosuutta kaupungit saivat kulttuurin bruttokäyttökustannuksista keskimäärin 29 prosenttia.

Kuntien kokonaistaloudesta kulttuuritoiminnan osuus on yhä pieni. Kulttuurin käyttökustannusten osuus kaupungin kokonaiskäyttökustannuksista oli korkein Lahdessa, 3,7 prosenttia, pienimmillään osuus oli 1,2 prosenttia. Kirjastot mukaan luettuina kulttuuripalvelujen osuus vaihteli 4,9 prosentista 2,1 prosenttiin. Kulttuuritoiminnan bruttokäyttökustannukset olivat kyselyyn osallistuneista kunnista kuitenkin korkeimmat kaksikielisessä Vaasassa. Helsingin kulttuuripalvelujen kupeessa sijaitsevat Espoo ja Vantaa käyttivät puolestaan taiteeseen ja kulttuuriin vähemmän kuin muut samankokoiset kaupungit.

Asukasta kohden lasketut kulttuuritoiminnan kustannukset ovat suurimmillaan 205 euroa ja pienimmillään 67 euroa asukasta kohden. Keskimäärin kulttuurin bruttokäyttökustannukset vuonna 2006 olivat ilman kirjaston menoja 142 euroa asukasta kohden.

Kulttuuripanostuksia perustellaan usein esimerkiksi sosiaalisilla, taloudellisilla tai imagotekijöillä. Kaupunkien strategioissa ja visioissa mainitaan taiteen ja kulttuurin mm. parantavan asukkaiden hyvinvointia, lisäävän alueen houkuttelevuutta ja edistävän sen kilpailukykyä.

Jaetut avustukset pienehköjä

Kunta saa kulttuuritoiminnan järjestämiseen laskennallista valtionosuutta. Kustannuksia katetaan myös toimintatuloilla, joita kertyy esimerkiksi pääsylippujen myynnistä. Taide- ja kulttuurilaitosten käyttötuotot vuonna 2006 muodostivat 68 prosenttia kaikista kulttuuritoiminnan tuloista (ilman kirjastoja). Joissain kaupungeissa kulttuuritaloilla ja kulttuurikeskuksilla sekä taiteen perusopetuksen oppilaitoksilla oli suurehko osuus tuloista.

Myös painotuksissa on eroja. Hankkeen kunnista kuusi kaupunkia panosti suhteellisesti eniten museotoimintaan, seitsemän teattereihin, ja ainoastaan yksi - Joensuu - laittoi suhteellisesti suurimman panostuksen orkesterinsa toimintaan. Panostusten suuruuteen vaikuttavat toki eri laitostyyppien väliset toiminnalliset erot sekä kaupungeissa olevien laitosten määrä ja koko, mutta jonkinlaisia kulttuuripoliittisia painotuksia luvuista voinee löytää.

Muille toimijoille suunnatut avustukset olivat suhteellisen pieniä. Tampere jakoi avustuksia yhteensä miltei 14 miljoonaa euroa, Espoo miltei 10 miljoonaa, Turku hieman yli 6 miljoonaa euroa ja Vantaa noin 4,2 miljoonaa. Vähiten rahaa avustuksiin oli puolestaan käytettävissä Oulussa ja Lappeenrannassa. Myös kaupunginhallitus saattoi joissain kaupungeissa jakaa suuria kulttuuriavustuksia ja olla merkittävä kulttuuripoliittinen vaikuttaja.

Kaupunkien kulttuuripalveluja ovat selvittäneet Kuntaliitto ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Selvityksessä ovat mukana Espoo, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Taiteen ja kulttuurin palvelurakenteita ja kustannuksia selvittäneen hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa kaupunkien kulttuurin kokonaiskustannuksia.

Hankkeessa kerätyt taloustiedot koskevat kulttuuritoimintaa, joka tapahtuu taide- ja kulttuurilaitoksissa, kulttuuritaloissa ja -keskuksissa, taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa, yleisessä kulttuuritoimessa ja muissa hallintokunnissa. Selvityksessä käytetyt taloustiedot perustuvat kuntien vuoden 2006 tilinpäätöstietoihin. Kustannuksia selvitettiin pääsääntöisesti ilman kirjastoja.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta