Koulukuljetusten kestoa ja turvallisuutta syytä arvioida suunnitelmissaPerusopetuslain mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Jos kunta ei voi osoittaa lapselle koulupaikkaa riittävän lyhyen ja turvallisen matkan päästä, voi lapsella olla oikeus koulumatkaetuuteen. Koulukuljetusten turvallisuuden valvominen on tärkeää ja se on kuljetuksista vastaavan opetuksen järjestäjän tehtävä. Kuljetussuunnitelmaa laatiessaan kuntien on syytä huolehtia koulumatkojen pituuksien lisäksi kuljetusten turvallisesta järjestämisestä, kysymykseen vastannut opetusministeri Sari Sarkomaa muistuttaa. Esi-, perus- tai lisäopetuksen oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen viittä kilometriä pitemmällä matkalla, ja sitä lyhyemmällä matkalla, jos se on oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Moni kunta myöntää omalla päätöksellään esiopetuksen ja perusopetuksen alkuluokkien oppilaille maksuttoman kuljetuksen laissa säädettyä lyhyemmille matkoille. Näissä tilanteissa opetuksen järjestäjä päättää maksuttomaan kuljetukseen oikeuttavasta kilometrirajasta. Koulumatkan vaikeuden, rasittavuuden tai vaarallisuuden arvioinnin opetuksen järjestäjä tekee yksittäistapauksittain. Koulumatkaetuutta koskevaan päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Oppilaan suojaamiseksi liian pitkiltä koulupäiviltä perusopetuslaissa on säädetty, että oppilaalle lakisääteisesti kuuluva kuljetus on järjestettävä siten, että koulumatkan kesto ei ylitä laissa säädettyä enimmäisrajaa. Lain mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta tai jos kyseessä on erityisopetuksessa opiskeleva oppilas, koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. Laissa säädetty enimmäisaika sisältää varsinaisen matkan lisäksi mahdollisen odotusajan. Jos perusopetusta, lisäopetusta tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatkaa ei voida järjestää säädetyn aikarajan mukaisesti, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon. Koulumatkojen pituuteen vaikuttavat osaltaan kuntien kouluverkkoa koskevat päätökset. Kouluverkon harventaminen johtaa yleensä koulumatkojen pidentymiseen, minkä vuoksi kuntien on tarpeen määritellä kuljetustarpeet ja suunnitella kuljetukset siten, että koulumatkoihin käytettävä aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Kunnat opetuksen järjestäjinä saavat päättää kuljetuksen järjestämistavasta ja kuljetusreiteistä. Kuljetusvelvollisuudestaan opetuksen järjestäjät voivat huolehtia esimerkiksi käyttämällä joukkoliikennettä tai erilliskuljetuksia. Silloin kun yhdellä kertaa kuljetetaan useampi oppilas, reitti on yleensä sellainen, että se ei mene suorinta tietä oppilaan kodin ja koulun välillä ja oppilaalle saattaa jäädä myös itse kuljettava osuus. Menettely on lain mukainen, jos kuljetus toteutetaan laissa säädetyssä aikarajassa ja itse kuljettava osuus on oppilaalle turvallinen. Lakisääteisten koulukuljetusten toteutumista on arvioitu lääninhallitusten suorittaman peruspalvelujen arviointien yhteydessä, viimeksi vuonna 2006. Arvioinnin mukaan kuljetusetuuden piirissä oli tuolloin reilut viidennes kaikista perusopetuksen oppilaista, eikä muutosta arviointivuotta edeltäneisiin neljään vuoteen ollut tapahtunut. Kuntakohtaiset erot kuljetusoppilaiden osuudessa olivat kaikissa lääneissä melko suuria. Vuoden 2006 arviointiraportin mukaan kuljetusoppilaiden koulumatkaan käyttämä aika ylitti säädetyn enimmäisajan joka kymmenennessä kunnassa sekä kyseisenä arviointivuonna että sitä edeltävänä vuonna. Laissa säädetyn aikarajan ylittäviä koulumatka-aikoja vähintään kerran viikossa oli kaikissa lääneissä. Enimmäisaikojen ylityksiä oli perusteltu pitkien etäisyyksien lisäksi muun muassa kuljetuksiin liittyvillä odotuksilla, linja-auton tai taksin aikataululla sekä matkalla kotoa linjaliikenteen reitille. Osa ilmoitetuista koulumatkojen ylityksistä johtui vanhempien tekemistä koulu- tai kuljetusvalinnoista. Koulutuspoliittisen selonteon hyväksymisen yhteydessä Eduskunta
edellytti lausumassaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
koulumatkan enimmäiskestoaikaa koskevien säännösten muuttamiseksi
siten, että pienten koululaisten kuljetusajat lyhenevät nykyisestä.
Eduskunta edellytti lisäksi, että selvitykseen tulee sisällyttää
myös erityisoppilaitosten oppilaista aiheutuvat viikonloppumatkojen
järjestelyt ja kustannukset. Koulumatkojen pituutta ja niihin
käytettävää aikaa selvitetään parhaillaan osana käynnissä olevaa
vuoden 2007 peruspalvelujen arviointia. Saatujen tulosten perusteella
arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet. Kirjallinen kysymys 619/2007
|
|||||||||