Teemana maailmanlaajuinen vastuu:  

Käsitekartat ilmiöiden ja oppimisprosessien jäsentäjinä

Taina Kaivola

		Taina Kaivola on kasvatustieteen dosentti, joka työskentelee Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetuksen tukiyksikössä. Hän vastaa tiedekunnassa annettavasta yliopistopedagogisesta henkilöstökoulutuksesta ja osallistuu opetuksen kehittämistyöhön. Kaivola on opetusministeriön Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen -projektin varapuheenjohtaja.

Useimmille meistä on yhtäkkiä vaikeaa hahmottaa, mitä maailmanlaajuinen vastuu tarkoittaa, vaikka sanat sinänsä ovat tuttuja. Myös globaalikasvatus ja vaikkapa kulttuurinen lukutaito kasvatus- ja koulutusalan käsitteinä vaativat avaamista. Kun tällaiset uudet tai uusilta kuulostavat termit pulpahtelevat keskustelussa esiin, ei niiden merkitystä läheskään aina tule pohdittua kovin tarkasti. Siksi keskustelu saattaa jatkua pitkään ennen kuin yhteinen ymmärrys siitä, mitä tässä nimenomaisessa tilanteessa kyseisillä ilmaisuilla tarkoitetaan alkaa jäsentyä. Yhä moni- ja poikkitieteisemmässä tiede- ja tutkimusmaailmassa ja tutkimukseen perustuvassa korkeakouluopetuksessa yhteisten käsitteiden merkitysten jäsentäminen kaikille osapuolille ymmärrettävään muotoon on tullut entistäkin tärkeämmäksi.

Yhteisen käsiteperustan muodostaminen varsinkin kulttuurien välistä vuoropuhelua harrastettaessa on erityisen haasteellista (ks. Rauni Räsäsen kirjoitus tällä teemapalstalla). Opiskelussa vuorovaikutus on oleellista, mutta puhuttua viestintää on tärkeä tukea myös muilla tavoilla. Apua tarjoavat monenlaiset visualisoinnit, graafiset menetelmät ja informaatioteknologian työkalut.

Tarkastelen seuraavassa käsitekarttoja tiedon rakentamista ja ymmärryksen lisääntymistä tukevana jäsentäjinä. Käytän Kasvaminen globaaliin vastuuseen -projektimme viitekehystä esimerkkinä.

Mitä käsitekartoilla tarkoitetaan?

Käsitekartta on käsin tai tietokoneen avulla piirrettävä graafinen tiedon esittämisen menetelmä. Käsitekarttojen avulla monimutkaisia kokonaisuuksia voidaan esittää selkeästi ja täsmällisesti. Käsitekarttojen käytöstä kertyneiden tutkimustietojen perusteella on selkeää näyttöä siitä, että niistä on hyötyä oppimisen ja ajattelun edistämisessä. Niitä sopivat hyvin myös oppimistulosten arvioinnin välineiksi. Myös ennakkokäsitysten hahmottamisessa käsitekartat ovat mainio apu sekä opettajalle että opiskelijoille. Tutkivassa ja ongelmalähtöisessä opiskelussa ryhmän työskentelyn etenemistä ja yhteisen tiedon rakentamista jäsennetään käsitekarttojen avulla.

Käsitekartat kehitettiin nykyiseen muotoonsa 1980-luvun alussa Cornellin yliopistossa USA:ssa professori Joseph D. Novakin tutkimusryhmässä. Suomessa varsinkin Helsingin yliopiston professori Mauri Åhlberg tutkimusryhmineen on kehittänyt käsitekarttoja ja edistänyt niiden käyttöä mm. opettajankoulutuksessa.  

Käsitekartan piirtäminen aloitetaan tarkasteltavan aiheen pääteemoista ja niiden välisten yhteyksien hahmottamisesta. Käsite sijoitetaan laatikkoon ja siihen liittyvät väittämät osoitetaan nuolilla, jotka on varustettu yhteyttä kuvaavalla verbillä. Näin käsitekartasta tulee ymmärrettävä ja sitä voi lukea kuin tavallista tekstiä etenemällä käsitteestä toiseen nuolen suunnassa. Tosin suomen kielen taivutusmuodot jätetään yleensä merkitsemättä.

Kaikki ajatukset, joita voidaan ilmaista puheena ja kirjoituksena, voidaan muuntaa käsitekartoiksi. Huolella laadittu käsitekartta voidaan puolestaan muuntaa takaisin kirjoitukseksi ja puheeksi ilman, että mitään olennaista alkuperäisen viestin asiasisällöstä katoaa. Pikemminkin viestit tulevat yleensä alkuperäistä ymmärrettävämpään muotoon.

Globaalikasvatus käsitekarttana

Käsitekartan piirtäminen ja lukeminen aloitetaan yleensä vasemmasta yläreunasta, jonne lähtökohtana oleva teema usein sijoitetaan. Myös keskeltä aloittaminen on tavallista. Silloin keskeisen käsitteen ympärille syntyy hämähäkin verkkoa muistuttava haarautuva kuvio.

Oheinen esimerkkikartta (kuvio 1) muodostuu kahdesta kokonaisuudesta: yläosa kertoo globaalikasvatuksen taustasta ja alaosa kuvaa yleispiirteissään aihepiiriin liittyviä keskeisiä sisältöjä ja toimijoita.

Kuvio 1. Globaalikasvatuksen viitekehys.

Käsitekartan yläosa luetaan esim. seuraavasti: Maastrichtissa vuonna 2002 tehdyn sopimuksen mukaisesti kansalaiskasvatukseen sisältyy kansainvälisiä ulottuvuuksia, jotka luokitellaan viiteen teemaan: kehityskasvatus, ihmisoikeuskasvatus, monikulttuurisuuskasvatus, kasvatus rauhaan ja konfliktien ehkäisyyn sekä kasvatus kestävään kehitykseen. Yhdessä nämä teemat muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan globaalikasvatukseksi.

Käsitekartan alaosa jäsentää globaalikasvatusta Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen -projektin piirissä käytyä keskustelua tiivistäen. Elinikäinen oppiminen on keskeinen teema, johon globaalikasvatus kiinnittyy. Tämän voi käsitekartassa havaita siitä, että ko. käsitteestä lähtee ja siihen tulee lukuisia nuolia. Elinikäiseen oppimiseen liittyvät väittämät yhdistävät globaalikasvatukseen kaksi muuta keskeistä aihepiiriä: mediakasvatuksen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen. Tässä kartassa olen havainnollistanut vähemmälle huomiolle jääneitä käsitteitä käyttämällä pieniä alkukirjaimia. Se muistuttaa minua jatkotyöskentelyssä mm. siitä, että näitä asioita on vielä selvitettävä tarkemmin.

Kuvion 1 käsitekartan vasemmassa yläkulmassa sijaitsevaan laatikkoon "Maastrichtin sopimus 2002" on liitetty kaksi ikonia. Ne osoittavat, että tätä käsitettä taustoittavaa informaatiota on tallennettu ko. kohtaan. Ensimmäinen ikoni sisältää linkin alkuperäiseen sopimuksen dokumenttiin. Toinen avaa uuden käsitekartan, jossa on alustavasti hahmoteltu globaalikasvatuksen toteutumisen arviointiin liittyviä näkökohtia. Tämä kartta kuviossa 2 kertoo myös siitä, kuinka käsitekarttaa voi käyttää alustavien ajatusten ja ideoiden hahmotteluun ja muistiin merkitsemiseen.

Kuvio 2. CMapTools-ohjelmalla piirrettyyn käsitekarttaan voi liittää dokumentteja, linkkejä ja yksittäisiä käsitteitä taustoittavia käsitekarttoja.

Käsitekartat verkkoympäristössä

Vaikka käsitekarttoja voi piirtää mainiosti käsin, on internetissä tarjolla myös tähän soveltuvia ohjelmistoja. Näistä käyttökelpoisin on CMapTools, jonka voi ladata omaan tietokoneeseen ilmaiseksi. CMapToolsin työkaluilla tehdyt käsitekartat voi tallentaa oman tietokoneen lisäksi yhteiselle Floridassa sijaitsevalle avoimelle palvelimelle. Myös Suomessa on omia palvelimia, mm. Opetushallituksessa ja Helsingin yliopistossa.

Digitaalisessa ympäristössä laadittuihin käsitekarttoihin voi liittää monenlaisia resursseja verkkosivujen osoitteista omiin muistiinpanoihin ja valokuviin. Kartat voi myös jakaa haluamiensa henkilöiden tai työryhmien kanssa tai julkaista kotisivuna internetissä.

Teemasta aiemmin kirjoitettua:

• Erja-Outi Heino: Globaalia ymmärrystä etsimässä (7.2.2008)
• Paula Lindroos: Globaalikasvatus tähtäimenään kestävä kehitys (24.1.2008)
• Rauni Räsänen: Kasvaminen kulttuurien väliseen vuoropuheluun ja globaaliin vastuuseen (10.1.2008)
• Martin Scheinin: Teemana maailmalaajuinen vastuu (13.12.2007)
• Lars Rydén: Maailmanlaajuista vastuuta ja globaalia kompetenssia edistävää koulutusta (22.11.2007)
• Monica Melén-Paaso: Opetusministeriö edistämässä kasvamista maailmanlaajuiseen vastuuseen (25.10.2007)

Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen / Fostran till globalt ansvar - projekti avaa keskustelun opetusministeriön Etusivu-verkkolehdessä projektin aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Mikäli lukijoilla on näkökohtia aiheeseen, joita haluaisitte käsiteltävän, voitte lähettää siitä palautetta osoitteella opmkirjaamo@minedu.fi  otsikolla "globaalivastuu". Toivomme kirjoitusten olevan lyhyitä ja ytimekkäitä.

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta