Koulutuksen keskeyttäjiä kuusi prosenttia

Opintojen keskeyttämisen vähentäminen on ollut koulutuspoliittisena tavoitteena koko 2000-luvun ajan. Käytännössä kaikki suomalaiset nuoret suorittavat perusopetuksen loppuun, ja myös lukiokoulutuksen keskeyttäminen on muihin sektoreihin verrattuna vähäistä. Haastava ikärakenne, kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja menestyminen työelämässä asettavat kuitenkin paineita vähentää keskeyttämistä entisestään.

Lähivuosien koulutuspolitiikkaa linjaavassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetetaan, että koulutuksen läpäisyaste tulee saada nostetuksi nykyisestä keskimäärin noin 70 prosentista vähintään 80 prosenttiin. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää tehokkaita toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi. Myös epätarkoituksenmukaista, pitkäkestoista moninkertaista koulutusta tulee kehittämissuunnitelman mukaan vähentää.

Keinoina keskeyttämisen vähentämiseksi kehittämissuunnitelmassa tarjotaan opinto-ohjauksen, koulutusta koskevan tiedotuksen ja neuvonnan, opiskelijavalintojen, opintotuen kehittämistä. Niin ikään opiskelua tulee henkilökohtaistaa ja kehittää opintojen seurannan järjestelmiä, kodin ja koulun yhteistyötä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. Joustava perusopetuksen toiminta sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus vakiinnutetaan. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen rahoituksessa lisätään läpäisyn painoarvoa.

Keskeyttäminen lisääntyi hieman edellisvuodesta

Tilastokeskuksen tuoreimmat tilastot lukuvuodesta 2005-2006 kertovat, että nuorille suunnatun lukiokoulutuksen keskeytti neljä prosenttia ja ammatillisen koulutuksen 10,5 prosenttia opiskelijoista. Ammattikorkeakoulukoulutuksessa keskeyttäneitä oli yhdeksän prosenttia ja yliopistokoulutuksessa kuusi prosenttia.

Edellisvuoteen verrattuna keskeyttäminen lisääntyi hieman kaikilla muilla koulutussektoreilla paitsi ammatillisessa koulutuksessa, jossa keskeyttäminen pysyi ennallaan. Viime vuosina keskeyttäminen on lisääntynyt eniten ammattikorkeakoulukoulutuksessa.

Osa keskeyttäneistä jatkoi toisella koulutussektorilla, esimerkiksi lukio-opiskelija ammatillisessa koulutuksessa. Kun koulutussektoria vaihtaneet otetaan huomioon, keskeyttämisprosentit pienenevät. Näin kävi varsinkin lukio- ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa.

Miehet keskeyttivät koulutuksen naisia useammin. Suurin sukupuolten välinen ero keskeyttämisessä oli ammattikorkeakoulukoulutuksessa, jossa miesten keskeyttämisprosentti oli yli 11 ja naisten 7,5. Nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa keskeytettiin eniten luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä luonnontieteiden alalla, ammattikorkeakoulukoulutuksessa luonnontieteiden sekä tekniikan ja liikenteen alalla ja yliopistokoulutuksessa niin ikään luonnontieteiden alalla.

Yli 19-vuotiaat keskeyttivät selvästi useammin kuin tätä nuoremmat nuorille suunnatussa lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa. Yliopistokoulutuksessa yli 28-vuotiaiden ikäryhmissä keskeytettiin keskimääräistä enemmän. Ammattikorkeakoulukoulutuksessa iällä ei näyttänyt olevan aivan yhtä suoraviivaista yhteyttä keskeyttämiseen.

Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen keskeyttivät keskimääräistä useammin erityisopiskelijat, joista 18 prosenttia keskeytti opintonsa lukuvuonna 2005-2006. Ilman erityisopiskelijoita ammatillisen koulutuksen keskeyttämisprosentti oli 10. Erityisopiskelijoita oli kaikkiaan noin 11 prosenttia nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Tilastokeskus julkaisee vuosittain koulutuksen keskeyttämistietoja Oppilaitostilastot-julkaisussa. Keskeyttämistilastoja perusasteen jälkeisestä koulutuksesta opiskelija- ja tutkintoaineistojen perusteella Tilastokeskus on laatinut lukuvuodesta 2000-2001 alkaen. Tilaston keskeisin tarkastelukohde on koulutussektori, joskin tietoja on tuotettu myös esimerkiksi oppilaitoksen, koulutusalan ja maakunnan mukaan.

- jl

Lähde: Tilastokeskus/ Koulutuksen keskeyttäminen 

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta