Isot opetusryhmät kuormittavat oppilaita ja opettajia

		Tavoitteista vuorovaikutukseen. Perusopetuksen pedagogiikan arviointi. Päivi Atjonen, Irmeli Halinen, Seppo Hämäläinen, Esko Korkeakoski, Gunnel Knubb-Manninen, Pekka Kupari, Jouko Mehtäläinen, Anna-Maija Risku, Marjatta Salonen ja Tom Wikman ISBN 978-951-39-3136-0 (nid.) ISBN 978-951-39-3137-7 (pdf)

Koulutuksen arviointineuvoston tällä viikolla julkaiseman arvioinnin mukaan opettajien ammattitaito on hyvä, eikä opetuksen taso juurikaan vaihtele alueellisesti, opetuskielen tai kouluasteen mukaan.

Arviointiryhmän mukaan opettajien ammattitaito ja professionaalinen asenne on kokonaisuutena hyvä ja varsin tasalaatuinen. Merkittäviä opetuksen tasa-arvoa vaarantavia tekijöitä ei ilmene, jos verrataan opettajaryhmien eroja ala- ja yläkoulun, kunnan taajama-asteen, maan eri alueiden tai opetuskielten välillä.

Koulujen taloudellisissa toimintaedellytyksissä on kuitenkin eroja. Opettajien osaamisen eroja saattaa syntyä erilaisten täydennyskoulutuksen resurssien tai erilaisen oman osaamisen kehittämishalun perusteella.

Suuret ryhmät hankaloittavat opetusta

Liian suuret ja epätasaiset opetusryhmät ovat opettajien mukaan ylivoimaisesti suurin este hyvän opetuksen toteuttamiselle, käy ilmi tuoreesta perusopetuksen arvioinnista. Kuten raportissa todetaan, opetuksen onnistumista vaikeuttaa yleisimmin opetusryhmän liian suuri koko ja sen heterogeenisuus. Työssään haasteellisina asioina opettajat pitävät oppilaiden häiritsevää käyttäytymistä, motivoinnin ongelmia ja monentyyppisiä oppimisvaikeuksia. Useat näistä pulmista liittyvät opetuksen eriyttämisen tarpeisiin.

Myös opetukseen liittymättömien tehtävien kasvava määrä ja kiire vaikeuttavat usein opetuksen onnistumista. Opetussuunnitelmien kehittämiskohteina mainittiin mm. oppisisältöjen ylimitoitus, tuntijaon pulmat, kouluarvosanalle kahdeksan asetetut liialliset vaatimukset ja arviointiohjeiden selkiytys.

Arviointiraportin mukaan perusopetuksessa tarvitaan lisää oppilaskeskeistä pedagogista otetta ja näkemystä oppimisesta yhteisöllisenä tiedon rakentamisena. Tarvitaan myös koululuokan ulkopuolelle laajenevia ja harkitusti teknologiavälitteisiä opiskeluympäristöjä.

Arvioinnissa suositetaan, että päättäjien tulisi vahvistaa tekijöitä, jotka lisäävät opettajien ammatin vetovoimaisuutta ja työhön sitoutumista. Näitä asioita ovat esimerkiksi erityispedagogisella ja psykologisella osaamisella vahvennettu opettajien peruskoulutus, oppimista tukevien itsearviointitaitojen edistäminen tai opettajien tarpeet huomioon ottava täydennyskoulutus.

Oppilaiden erilaisuus ei ole pedagoginen ongelma, mutta 25 oppilasta suuremmat opetusryhmät ovat sitä, arvioijat korostavat. Vaikka opetusryhmät eivät ole Suomessa kansainvälisesti vertaillen erityisen suuria, niistä aiheutuu vaatimuksiin yhdistyneenä opettajille kohtuuton tilanne, arvioinnissa todetaan.

Oikeudenmukaisuus on tärkeää opettajille

Valtaosa opettajista arvostaa oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta tärkeimpinä pedagogisina periaatteinaan. Opettajat liittävät onnistuneeseen opetukseen tavallisesti hyvän työrauhan, selkeät tavoitteet, sisältöjen motivoivuuden, oppilaiden aktiviteettien hyödyntämisen sekä opetusmenetelmien ja työtapojen monipuolisuuden.

Opetussuunnitelma, oppiaineen ominaisluonne ja oppikirjat ovat käytännössä opetuksen sisällöllisen suunnittelun perusta. Opetus on ulkonaisesti järjestetty tavallisesti opettajakeskeisen opetuksen tapaan, mutta opettajat tavoittelevat opetuksessaan myös vaihtelua ja monipuolisuutta.

Opettajat pyrkivät tekemään oppilaan hyväksi voitavansa. He haluavat ottaa huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja kyvyt. Opetus on aiempiin tutkimus- ja arviointitietoihin nähden oppilaskeskeisempää. Opetus on kannustavaa, oppilasta arvostavaa ja yhdenvertaista. Oppilas otetaan huomioon myös menetelmällisin keinoin.

Taustaa arvioinnille

Koulutuksen arviointineuvoston opetusministeriölle tekemässä perusopetuksen pedagogiikan arviointiraportissa keskitytään suomalaisten perusopetuksen koulujen opetuksen tason ja onnistumisen arviointiin. Raporttia varten haastateltiin 410 rehtoria ja 2 310 opettajaa. Lisäksi apuna käytettiin muuta tutkimusmateriaalia.

Arvioinnin toimeenpanosta vastasi koulutuksen arviointineuvoston asettama arviointiryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana, professori Päivi Atjonen Joensuun yliopistosta, professori (emeritus) Seppo Hämäläinen, erikoistutkija Pekka Kupari Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta, opetusneuvos Irmeli Halinen Opetushallituksesta, rehtori Marjatta Salonen Helsingin kaupungin koululaitoksesta, opettaja Anna-Maija Risku Jyväskylän kaupungin koululaitoksesta, universitetslektor Tom Wikman Åbo Akademista sekä pääsuunnittelijat Esko Korkeakoski (hankkeen operatiivinen johtaja), Jouko Mehtäläinen ja Gunnel Knubb-Manninen Koulutuksen arviointisihteeristöstä.

Hankkeen tarkoitus on ollut koulutuksen arvioinnista annetun asetuksen tavoitteiden pohjalta tuottaa tietoa perusopetuspedagogiikan tilasta. Keskeisiä sisältöalueita ovat olleet opettajien pedagogisten periaatteiden luonne, opettajan tavoitetietoisuus, opetusmenetelmällinen monipuolisuus, oppilaan ominaislaadun huomioiminen, opiskeluympäristötekijöiden toimivuus ja opetus-, opiskelu- ja oppimisprosessien tasa-arvo.

Julkaisun saatesanoissa perusopetuspedagogiikan suunnittelu- ja arviointiryhmä toivoo, että raportti saa eri tahoilla aikaan vilkasta keskustelua ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka voisivat kehittää opetusta entistä laadukkaammaksi. Näin pidetään perusopetuksen taso kansainvälisestikin katsoen hyvänä. Hyvin koulutettujen, ammattitaitoisten ja uravalintaansa tyytyväisten opettajien ansiosta siihen on kaikki mahdollisuudet. Perusopetuksen hyvinvointi on koko kansan hyvinvoinnin asia.

- jl

Lähde: Koulutuksen arviointineuvosto

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta