Teemana maailmanlaajuinen vastuu
Nuorisotyö ja kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen
Artikkelin kirjoittaja Emma Kuusi
työskentelee ylitarkastajana opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston
nuorisoyksikössä. Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen projektissa hän on ohjausryhmän
asiantuntija nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa koskevissa kysymyksissä.
|
Suomalainen nuorisotyö perustuu yhteisöllisyyteen ja kohdistuu nuorten omalla ajalla tapahtuvaan
toimintaan. Sen puitteissa tapahtuu sekä omaehtoista että ohjattua oppimista, joka täydentää kodin
ja koulun kasvatustyötä. Merkittäviä toimijoita nuorisotyössä ovat kunnat ja
kansalaisjärjestöt.
Nuorisotyön valtion rahoitus on 1970-luvulta saakka turvattu erillisellä lainsäädännöllä, jota
on säännöllisin väliajoin päivitetty vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Viimeisin päivitys
tehtiin vuonna 2006, jolloin uusi nuorisolaki astui voimaan.
|
Nuorisolain arvolähtökohtina ovat "yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo,
monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän
kunnioittaminen". Lain tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää heidän
aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa heidän elinoloja. Aktiivinen
kansalaisuus määritellään nuorten tavoitteelliseksi toiminnaksi kansalaisyhteiskunnassa.
Kansalaisuus on tässä merkityksessä yhden tai useamman yhteisön jäsenyyttä, ei pelkästään
muodollista Suomen ja EU:n kansalaisuutta, ja laajimmillaan maailmankansalaisuutta. Sosiaalinen
vahvistaminen on yhteisöllisyyttä tukevaa kohdennettua toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään nuoren
syrjäytyminen.
Nuorisotyö on nuorisolain mukaan "nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen
kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja
itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta". Kysymys maailmanlaajuisesta
vastuusta ei ole sille vieras. Nuorisojärjestöt ja erilaiset nuorisoryhmät ja -liikkeet ovat
muovanneet nuorten maailmankuvaa, lisänneet tietoisuutta niin globaaleista kuin lokaaleista
haasteista ja mobilisoineet heitä toimimaan mm. ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen hyväksi.
Nuorisolaissa säädetty valtion rahoitus luo osaltaan tälle toiminnalle edellytyksiä. Nuorten
kansalaistoiminta, oli se sitten muodoltaan järjestäytynyttä tai järjestäytymätöntä, nähdään
nuorisotyön hallinnossa voimavarana. Yhteistyö hallinnon ja nuorisojärjestöjen välillä on tiivistä
ja jatkuvaa. Eräänä haasteena on tunnistaa ja tunnustaa globalisaation ja kehittyvän
informaatioteknologian myötä syntyneet kansalaistoiminnan uudet muodot ja toimintatavat.
Hallinnon ja nuorisojärjestöjen yhteistyössä on mukana myös nuorisotutkimus. Opetusministeriö
resurssoi Nuorisotutkimusseuran verkostoa, joka tuottaa olennaista tietoa, mm. kansalaistoiminnan
uusista muodoista, tarvittaessa hyvinkin joustavasti ja nopeasti. Yhteistyössä Nuorisoasiain
neuvottelukunnan ja Stakesin kanssa se julkaisee Nuorten elinolot-vuosikirjaa, joka kokoaa yhteen
nuoria koskevan tilastoaineiston ja tutkimustiedon. Se voi tarjota myös "Kasvaminen
maailmanlaajuiseen vastuuseen"-projektin kannalta kiinnostavaa tietoa. Esimerkiksi vuoden 2008
vuosikirjassa "Polarisoituva nuoruus" selvitettiin nuorten asenteita vapaaehtoistoimintaan ja kävi
ilmi, että nuoremmat vastaajat pitivät oikeudenmukaisuutta ja avuliaisuutta vähemmän tärkeinä kuin
vanhemmat ikäryhmät.
Nuorisolakiuudistus nosti nuorisotyön rinnalle nuorisopolitiikan, jolla tarkoitetaan nuorten
elinolojen parantamista. Valtioneuvoston tulee joka neljäs vuosi hyväksyä erillinen
nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa hallinnonalojen rajat
ylittävää koordinaatiota ja yhteistyötä nuorten elinolojen parantamisessa.
Nykyisen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma on lajissaan ensimmäinen
ja hyväksyttiin 13.12.2007. Sen tavoitteisiin sisältyy moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden
edistäminen ja syrjinnän torjuminen; luovuuden kehittäminen, ml. kestävän elämäntavan oppiminen,
sekä laaja osallistuminen ja yhteisöllisyys.
Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimenpiteet koskevat useita
hallinnonaloja, erikseen ja yhdessä. Koulutuksen toimialalta mainittakoon mm.
yhdenvertaisuuskysymysten huomioon ottaminen opettajien koulutuksessa sekä kansainvälisyys-,
suvaitsevaisuus- ja ympäristökasvatuksen vahvistaminen esi- ja kouluopetuksessa. Nämä seikat tulee
huomioida myös nuorisotyöntekijöiden koulutuksessa ja nuorisotyössä. Lisäksi nuorisotoimialalla
vahvistetaan monikulttuurista nuorisotyötä ja tuetaan vähemmistökulttuureihin kuuluvien nuorten
omaa järjestäytymistä ja omankielistä toimintaa. Kulttuurillista nuorisotyötä, ml. nuorten omaa
luovaa harrastustoimintaa, tuetaan myös.
Nuorisolaki velvoittaa kuntia järjestämään nuorille mahdollisuuden osallistua nuorisotyötä ja
-politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn sekä kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa.
Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa tuetaan kuntia luomaan ja kehittämään
nuorisolain edellyttämiä vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä. Ne voivat olla nuorisovaltuustoja
tai vastaavia vaikuttajaryhmiä, peruskouluihin rakentuvia demokratiakasvatus- ja
vaikuttamisjärjestelmiä tai verkkopohjaisia järjestelmiä.
Kehittyvän informaatioteknologian myötä verkosta on tullut nuorille sosiaalisen
kanssakäymisen foorumi ja samalla myös tavoitteellisen toiminnan väline. Esimerkiksi
IRC-Galleria-virtuaaliyhteisössä käy päivittäin yli 60% 13-17-vuotiaista nuorista.
Virtuaaliyhteisöjä ylläpitävät kaupalliset toimijat ovat suurten kävijämäärien vuoksi joutuneet
entistä enemmän kiinnittämään huomiota turvallisuus- ja suojelunäkökohtiin sekä hyvän käytöksen
edistämiseen.
Nuorisotyössä on perinteisesti menty sinne missä nuoret ovat, olivatpa he sitten kaduilla tai
verkossa ja eräät kunnat ja kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä nuorten suosimien
verkkoyhteisöjen ylläpitäjien kanssa. Niissä on mahdollista kohdata nuorisotyöntekijöitä sekä saada
mm. huume- ja turvataitovalistusta. Selvitysten mukaan nuoret pitävät verkkonuorisotyötä tärkeänä.
Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää
verkkonuorisotyötä siten, että vuoden 2009 loppuun mennessä olisi toiminnassa valtakunnallinen
moniammatillinen verkkonuorisotalo, jossa nuoret voisivat saada ohjausta ja tukea heille tärkeissä
kysymyksissä.
Teemasta aiemmin kirjoitettua
|
