Nuorten kuva tulevaisuudesta on yllättävänkin perinteinen
Suomalaisten nuorten tulevaisuuden unelmat ja hyvän elämän
eväät löytyvät läheltä - ystävistä ja perheestä. Maailman
muuttamiseen nuorilla ei ole kovaa poltetta. Arvoina tärkeitä ovat
luotettavuus ja ahkeruus. Identiteettiä luonnehtii ylpeys suomalaisista
juurista sekä avarakatseisuus maailmanmatkaajana. Kansainvälisyys on
itsestään selvä osa elämää. Suomi on monen nuoren mielessä
"mukava mutta vähän tylsä".
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu ajatus vastuullisesta,
välittävästä ja kannustavasta Suomesta. Hallituksen mukaan väestön
ikääntyminen, työelämän murros ja globalisaatio asettavat uusia
haasteita suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja työelämälle.
Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa oman vastuun, yhteisen vastuun ja
yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta halutaan selkiyttää.
Mutta mitä mieltä ovat nuoret, sukupolvi joka saa haasteekseen
vastuun suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta?. Asiaa
osaltaan selvittäneelle Nuorten tulevaisuuskuvat -tutkimukselle
asetettiinkin tavoitteeksi tarkastella nuorten käsityksiä
tulevaisuudesta ja omasta elämästään siinä. Tutkimus pyrkii myös
peilaamaan miten yhteiskunnan muutokset heijastuvat nuorten
vastauksissa. Minkälaista on tulevaisuuden arkielämä ja mitä arvoja
siihen kuuluu?
Sitran ja Tekesin rahoittama ja tällä viikolla julkistama Nuorten
tulevaisuuskuvat -tutkimus toteutettiin syksyllä 2007 ja sen tekemiseen
osallistui yli neljäsataa 15-24 -vuotiasta nuorta. Kutsu tutkimukseen
välitettiin opinto-ohjaajien kautta oppilaitoksiin. Kohteina olivat
peruskoulujen yläluokat, lukio, ammatilliset oppilaitokset sekä
yliopisto.
"Minun maailmani vuonna 2020"
Fountain Park Oy:n toteuttamassa kaksivaiheisessa tutkimuksessa
nuorilta kerättiin ensin verkon kautta tarinoita teemalla "Minun
maailmani vuonna 2020". Toisessa vaiheessa nuoret jatkoivat
ensimmäisestä vaiheesta syntyneitä perustarinoita.
Nuoret kirjoittivat tarinan verkossa avautuvaan kirjaan ja
tallensivat sen haluamallaan nimimerkillä. Ensimmäinen vaihe tuotti
184 tarinaa. Tarinankerrontaa ohjattiin kysymyksin ja tilannekuvauksin.
Lähtötilanteena oli syyskuun alku vuonna 2020. Heräät aamulla ja
mietit tänään mitä tekisit. Minkälainen päivä on tulossa?
Työtä, opintoja vai jotain ihan muuta? Kerro lisää. Missä asut ja
miten? Kerro kodistasi, perheestäsi ja myös vanhemmistasi. Mietit
aikaa 13 vuotta sitten ja aikaa nyt 2020. Mikä on erilaista? Mikä
tekee sinut onnelliseksi? Istahdat illalla vielä sohvalle. Mieleesi
tulee asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja jotka haluat
säilyttää. Kerro niistä. Entä, mistä olet valmis luopumaan? Aina
on tilaa unelmille. Minkä unelman haluaisit toteuttaa ja miksi?
Toisessa vaiheessa nuoret kutsuttiin jatkamaan kolmea ensimmäisen
vaiheen aineistosta koostettua perustarinaa. Tähän vaiheeseen
osallistui 251 nuorta. He kirjoittivat yhteensä 611 tarinanjatkoa sekä
vastasivat roolikysymyksiin, jossa heitä pyydettiin kuvittelemaan
itsenä tarinassa kuvatuksi henkilöksi, joka saat postista kirjeen.
Mikään ei ole kuin ennen. Kerro, mikä viesti kirjeessä on, mitä
tapahtuu ja kuinka siitä selviät.
Suomalainen nuoriso yllättää sovinnaisuudellaan
Tutkimuksen mukaan nuorten tulevaisuuskuva on yllättävän
sovinnainen. Nuorten vastauksissa kuvastuu vahvana kiinteiden
sosiaalisten suhteiden ja sitoutumisen kaipuu.
Elämä on hallinnassa; perhe perustettu ja parisuhde vakiintunut.
Näin valtaosa tutkimukseen osallistuneista näkee oman tulevaisuutensa
13 vuoden päästä. Nuorten tulevaisuuskuvat ovat hyvin perinteisiä;
perhe-elämä on tärkeällä sijalla ja sukupuoliroolit elävät
vahvoina. Ikäryhmissä ei ole suuria eroja.
Raha ja maine ei vastaajia tee onnellisiksi, vaan onni löytyy
läheisistä ihmissuhteista. Siteet omiin vanhempiin ja omaan perheeseen
koetaan yllättävänkin kiinteiksi. Piirre näkyi sekä omissa
tarinoissa että jatkotarinoissa ja oman roolin määrityksessä.
Nuorten vastauksissa kuvastuu vahvana kiinteiden sosiaalisten suhteiden
ja sitoutumisen kaipuu. Liekö puhe siitä, mistä puute?,
tutkimusraportissa kysytään. Yhteiskunta on lyhytjänteinen ja
epävarma. Mihinkään ei ennätetä sitoutua kunnolla, kun parempaa on
jo tarjolla kulman takana.
Sukupuoliroolit näkyvät nuorten vastauksissa selkeästi. Mies on
yleensä se, joka saa houkuttelevan työtarjouksen ulkomailta, ei vaimo.
Myös mielikuvat työelämästä ovat perinteisiä, jopa vanhanaikaisia.
Työnantaja voi irtisanoa tai alentaa palkkaa yksipuolisesti.
Työntekijänä nuoret näkivät itsensä ahkerina ja lojaaleina.
Ammattijakauma oli kahtalainen. Itse kirjoitetuissa tarinoissa
parturi-kampaajan ammatti oli yleisin. Jatkotarinoissa median vaikutus
näkyi, ja ammattikuvissa oli median ja mainonnan tekijöitä. "Taviksesta
tähdeksi" -ajattelu nousi esiin varsinkin teini-ikäisillä:
tuntemattomasta teinistä tulee isona luovan ammatin harjoittaja ja
kuuluisakin. Yrittäminen on harvalle vaihtoehto.
Nuoret mieltävät Suomen turvalliseksi lintukodoksi, joka tarjoaa
mahdollisuuden hyvään ja onnelliseen elämään. Ura ja menestys
kiinnostaa tarinoissa harvoja, mutta jos, niin menestys luodaan
ulkomailla, useimmiten Yhdysvalloissa. Uusissa työtarjouksissa pohdinta
uran ja perheen oli yleistä. Näiden kahden yhteensovittaminen koetaan
erittäin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi.
Kaupunki-maaseutu-vastakkainasettelu on vahva. Maalla asuvat
kaipaavat tarinoissaan takaisin maalle, sillä maaseutu tarjoaa rauhan.
Työhön liittyvät muutokset tulevat useammin esille kaupungeissa
asuvien nuorten vastauksista. Jos kaupunkien nuoret puhuvat
muuttamisesta, he yleensä muuttavat ulkomaille.
Elämänsä rooleissa vuonna 2020 nuoret haluavat olla ystävinä
luotettavia, perheenjäseninä rakastettuja ja rakastavia, sukulaisina
yhteydenpitäjiä, työntekijöinä ahkeria, suomalaisina kotimaastaan
ylpeitä ja maailmankansalaisina avaria maailmanmatkaajia.
Suuria muutoksia nuoret eivät ole halukkaita tekemään. Jos
elämään tulee yllättävä muutos, sen aiheuttaa ulkopuolinen syy.
Suurimmiksi uhiksi nuoret kokevat työpaikan menetyksen tai vakavan
sairauden.
Nuorilla ei ole kovaa poltetta maailman muuttamiseen. Suuria
muutoksia ei haluta tehdä itse ja jos elämään tulee yllättävä
muutos, sen aiheuttaa ulkopuolinen syy. Suurimmiksi uhiksi nuoret
kokevat työpaikan menetyksen tai vakavan sairauden. Sodan, erityisesti
Venäjän uhka, näkyy poikien vastauksissa. Terrorismia ei sen sijaan
pelätä.
-jl
Minun
maailmani vuonna 2020?
Lisää nuorten kirjoittamia tarinoita on Nuorten
tulevaisuuskuvat -tutkimusraporttissa (PDF), joka on saatavilla
Sitran verkkosivuilta
| Tänään minulla on vapaata. Minun pitää
viedä lapseni päiväkotiin. Sitten tulen kotiin ja siivoan.
Laitan ruokaa ja menen käymään perheeni luona. Autan
sisaruksiani siivoamaan heidän kotia. Sitten haen lapseni
päiväkodista.
Seuraavana päivänä minulla onkin työ. Vien lapseni
päiväkotiin ja käyn töissä. Olen töissä sairaalassa ja
autan ihmisiä siellä. Oikeastaan teen työni.
Asun perheeni kanssa kerrostalossa. Asun kolmio tyyppisessä
huoneistossa. Olen mennyt naimisiin ja minulla on yksi lapsi.
Isäni on ulkomailla ja äitini on kuollut ehkä. Sisarukseni
asuvat aivan lähellä minua, joka on tietysti tosi hyvä asia.
Saan heiltä tukea ja he minulta.
13 vuotta sitten asuin äidin luona. Silloin oli todella
rankkaa. Äitini oli todella pahassa kunnossa. Hän oli
kuolemaisillaan. Nyt olen unohtanut vähän surujani. Yritän
keskittyä nykyiseen elämääni. Kuitenkin vällillä äitini
muistuu mieleen.
Olisin halunnut auttaa äitiäni parantumaan, mutta taisin
olla myöhässä. Siihen aikaan piti lukea kolme vuotta, jotta
saa jonkun ammatin.
Toivon tai unelmoin omakotitalosta, jossa olisi oma puutarha.
Haluan kasvattaa puutarhassa kukkia ja erilaisia kasveja.
E.I
|
| Olen jo opintoni opiskellut ja olen suuren
kosmetiikka firman pääjohtaja mutta en tarkota sitä sillä
että en tekisi yhtään mitään. Kyllä minulla alaisia on
mutta eivät he ole mitään orjia.
Olen kahden lapsen äiti. Vanhin lapseni Alexsandro on kuin
isänsä ja pari vuotta nuorempi tyttäreni Honey on vasta niin
vauva että en osaa sanoa kumman näköinen hän on enemmän.
Päivästä on tulossa hyvä minun on pakko mennä töihin joten
jätän Honeyn äitini hoiviin pariksi tunniksi.
Asumme noin 7 km päästä New Yorkista. Isäni kuoli noin 6
vuotta sitten suuree stressiin ja 7 vuotta vanhempi veljeni
hoitaa isän firmaa kun omaa poikaansa. Veljeni ei ole
naimisissa eikä hänellä ole lapsia. Hän tulee joka joulu
meille syömään jouluaterian koska äiti on niin vanha jo
että ei jaksa tehdä mitään.
Haluaisin hienon auton jolla ajella sit lujaa
agture
|
| Työtä, työtä ja työtä. Kaikki päivät ovat
samanlaisia. Mutta se ei haittaa. Olen Nokian toimitusjohtaja.
Tällä hetkellä lähinnä käskytän muita.
Asun suuressa, mutta tyhjässä talossa. Asun yksin.
Pasis
|
| Herään auringonvaloon ja mietin, että kohta
täytyy lähteä töihin. Väsyttää vähän mutta nautin
työstäni asianajajana. Päivästä on tulossa pitkä, taas
kerran. Illalla ajattelin käydä kuntosalilla.
Asun omakotitalossa Helsingissä yhdessä avomieheni kanssa.
Kotini on iso ja valoisa. Rakastan sitä. Perheeseeni kuuluu
avomies. Lapsia ei vielä ole, koska haluan keskittyä uraani.
Hankimme niitä, kun olemme valmiita. Äitini asuu vielä
Kuusamossa ja käyn hänen luonaan melkein joka loma. Isäni on
muuttanut perheensä kanssa Ouluun ja heitä näen harvemmin.
Aamulla tapaan ensimmäisenä avomieheni keittiössä. Hän on
herännyt minua aikaisemmin ja käynyt jo lenkillä. Sanon
hänelle "huomenta". Hän omistaa kuntosalin.
Elämä tuntuu nyt paljon paremmalta. Nuorempana olin
epävarma, mutta en enää. Työni on tyydyttävää ja
vapaa-ajat vietän mieheni kanssa. Mieheni ja työni ovat
minulle tärkeimpiä asioita elämässäni. Myös ystävillä on
suuri osa elämässäni. Kunpa kaikki säilyisi tällä tavalla.
En ole vielä valmis luopumaan mistään.
Haluaisin toteuttaa maailmanympärimatkan. Olen miettinyt
sitä paljon ja joskus vielä teen sen! Olisi kivaa tutustua eri
maihin ja vain nauttia siitä, missä on.
heart
|
|
