Suomalainen koulu näkyi kansainvälisissä otsikoissa - hyvässä ja pahassa

		Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2007 Julkaisija: ulkoasiainministeriö (2008) (PDF, 4071 Kt) Suomen ulkomaanedustustojen katsaukset mediavuoteen 2007 Ulkoasiainministeriö 2008 (PDF, 599 Kt)

Pisa-testeissä jälleen kerran pärjännyttä Suomea kutsuttiin mediassa koulutuksen supervallaksi, ja toimittajat pohtivat, miten heidän maissaan voitaisiin yltää Suomen tasolle opetuksessa

Ulkoasiainministeriön yhteenvedon mukaan Suomea koskevassa keskustelussa oli myös kielteisiä sävyjä. Suomen taloudellinen menestystarina joutui kritiikin kohteeksi, kun arvostetun Financial Times -lehden teema-artikkeli ennusti maamme olevan matkalla kohti kriisiä. Vuoden loppua sävytti Jokelan ampumistragedian mukanaan tuoma kielteinen julkisuus.

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston tiedotusyksikkö on työstänyt Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä -julkaisun suurlähetystöjen mediakatsausten pohjalta. Julkaisu, jota tässä jutussa referoidaan, on koostettu teemoittain. Maakohtaiset edustustojen tekemät raportit löytyvät internetistä.

Satoja uutisia Pisa-tuloksista

Katsauksen mukaan ulkomaiset toimittajat kirjoittivat Pisa-tutkimuksen tuloksista satoja artikkeleita, joissa pohdittiin omaan maan sijoittumista ja verrattiin sen järjestelmää Suomeen. Suomen menestyksen syitä löydettiin yhtä hyvin pitkistä koulupäivistä kuin suomalaisten lasten lehtien luvusta ja kännyköiden käytöstä. Opettajien koulutus nostettiin esiin monissa maissa.

Useat lehdet tekivät reportaasimatkoja Suomeen "etsimään viisastenkiveä" oman koulutuksensa parantamiseksi. Esimerkiksi venäläisessä Nezavisimaja gazetassa kiiteltiin opetuksen käytännönläheisyyttä. Lehdessä sanottiin, että kun venäläiset oppilaat siirtävät matemaattisin keinoin vettä yhdestä altaasta toiseen, suomalaiset laskevat tavaran hinnan ensin 15 prosentin muutoksen jälkeen ja sitten kymmenen prosentin - tällaisella lähestymistavalla lapset oppivat kulutustietoisiksi.

Kroatiassa Jutarnji list arveli suomalaislasten olevan kehittyneitä kieleltään, koska niin moni 15-vuotias omistaa kännykän ja on tekstiviestien kautta oppinut lukemaan nopeasti sekä ymmärtämään helposti tärkeät viestisisällöt.

Erityisesti Suomen koulujärjestelmän tasa-arvoisuus nähtiin myönteisenä asiana. Esimerkiksi Belgiassa esiin nostettiin se, miten Suomessa lapset menevät kotiaan lähimpään kouluun eivätkä vanhemmat pääse valitsemaan tiettyä kouluja tai rehtorit tiettyjä oppilaita.

Luokan heikoimpien oppilaiden saama erityishuomio pistettiin merkille. Portugalissa Públicio arvioi maan huonon menestyksen yhdeksi taustasyyksi sen, että oppilaita jätetään helposti luokalle. Sen sijaan Suomessa lehden mukaan oppimisvaikeudet tunnistetaan nopeasti ja tarjolla on toimiva tukiverkosto. Tanskassa sanomalehti Information kiitteli sitä, miten koululaitos huolehtii oppilaiden terveydestä, tarjoaa korkealuokkaiset opetusmateriaalit ja antaa oppilaille työstä myös palautetta.

Espanjan ABC puhui siitä, miten lähes kaikki koulut Suomessa ovat valtion kouluja, joihin kaikilla on yhtäläiset mahdollisuuden päästä. Australiassa taas tasa-arvokeskustelussa otettiin esiin kiiteltyinä asioina ilmainen kouluruoka ja koulukyydit, Venezuelassa taasen koulujen mahdollisuus hahmotella itse opetussuunnitelmaansa. Japanissa ihmeteltiin sitä, miten Suomessa kukaan ei käy preppauskouluissa.

Syitä ja selityksiä

Kaikki Suomen julkisuus ei kuitenkaan ollut positiivista ja myös Suomen edustajat pohtivat jutuissa koulutusjärjestelmämme heikkouksia. Samalla kun opetuksen tasa-arvo ja heikoimpien huomioiminen on todellakin merkittävä tekijä menestyksessä, äärimmilleen vietynä se on ongelma. Virolaisessa Postimees-lehdessä opetusministeri Sari Sarkomaa totesi olevan tärkeää, että järjestelmäämme kehitettäisiin myös vastaamaan paremmin lahjakkaiden lasten tarpeita. Sama asia tuotiin esille Ranskassa, jossa Le Mondessa haastateltu matemaatikko Jean-Pierre Bourguignon arveli Suomen koulujen maksavan vielä korkean hinnan siitä, että yhtään oppilasta ei päästetä putoamaan muiden joukosta.

Muutamissa maissa kiinnitettiin huomiota suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriseen yhtenäisyyteen ja arveltiin sen tuovan niin suuria etuja, että tulos on tavallaan vääristynyt. Yhdysvalloissa skeptisimmät kommentoijat totesivat, että kolmensadanmiljoonan ihmisen monikulttuurisen Yhdysvaltain vertaaminen viisimiljoonaiseen Suomeen on hyödytöntä. Los Angeles Times meni asteen pitemmälle ottamalla sarkastisen kannan ja pohdiskeli pääkirjoituksessa, että tietämättömyys on autuasta. Lehti muistutti "Nelonen fysiikasta, kymppi itsetunnosta" -otsikon alla, että yhdysvaltalaislapset eivät pärjää oppimistesteissä yhtä hyvin kuin vaikka suomalaiset, mutta siitä huolimatta he uskovat pärjäävänsä muita paremmin - omanarvontunteessa amerikkalaisnuoria ei siis päihitä kukaan, lehti tuumi.

Saksassa Frankfurter Allgemeine Zeitung näki paljonkin heikkouksia tutkimuksessa: tutkittujen oppilaiden ikärajaa oli nostettu Puolan koulureformin takia, vaihtelua oli myös pistokoemenetelmien soveltamisessa, osallistujien määrässä ja kehitysvammaisten osallistumisessa. Suomea arvostellaan lehden mukaan lukihäiriöisten jättämisestä ulkopuolelle.

Myös maahanmuuttajien määrä tuotiin esille. Toisaalta jossain maissa esiintyi jo kritiikin kritiikkiä: esimerkiksi Ranskan Liberation varoitti laittamasta tuloksia ranskalaisia huonommin pärjäävien maahanmuuttajalasten piikkiin, vaikka tätä "selitystä usein käytetäänkin perustelemaan maahanmuuttajia vähän vastaanottavan Suomen hyvää sijoitusta".

Tavallisinta ulkomaiden mediassa tuntuukin olevan Suomen järjestelmän esittäminen tavoitteena, jota kohti kannattaa pyrkiä, vaikka vielä oltaisiin, kuten esimerkiksi Chilen mediassa sanottiin, "valovuosien päässä".

Jokelan tapahtumat vahvistivat Suomen kuvaa synkkänä maana

Suomalainen koulu nousi esiin myös murheellisemmissa merkeissä. Yhdeksän ihmisen hengen vaatinut ammuskelu Tuusulassa Jokelan koulussa ylitti uutiskynnyksen kaikkialla maailmassa. Tapahtumauutisointi muuttui pian länsimaisen yhteiskunnan arvojen pohtimiseksi ja alkoi syiden etsintä: miten on mahdollista, että tällaista voi tapahtua rauhallisessa Pohjolassa?

Surmatyön vaikutusta Suomen maineelle huippukoulutuksen maana pohdittiin erityisesti Saksassa. Pontta antoi kaksi päivää ennen ampumisia julkaistu nuorisobarometri, jonka mukaan Suomen koululaiset voivat hyvin ja uskovat tulevaisuuteen. Nyt Saksassa vedettiin esiin tutkimus, jonka mukaan Suomen nuoriso on Skandinavian masentuneinta.

Ruotsissa annettiin suomalaisen päätoimittajan kertoa, että Suomessa on painotettu enemmän koululaisten oppimista kuin henkistä hyvinvointia. Norjassa muistutettiin, että Pisa-menestys ei ole kaikki kaikessa. "Vaikka Norja sijoittuu koulumenestyksen kansainvälisissä tutkimuksissa vain keskitasolle, pitää muistaa myös muita arvoja, kuten toisista huolehtiminen ja välittäminen." Kroatiassa kyseenalaistettiin suomalainen lukiojärjestelmä, joka perustuu vapaavalintaisuuteen ja sellaiseen vastuuseen, johon 16-vuotiaat nuoret eivät välttämättä vielä ole valmiita. "Oliko tragedian syynä maailman parhaimpana markkinoitu suomalainen koulujärjestelmä", kysyttiin Ranskassa, tosin päätymättä selkeään vastaukseen.

Euroopan ulkopuolella Suomen koulujärjestelmään ja Pisa-menestykseen kiinnitettiin huomiota ainakin Suomen mallista kiinnostuneessa Latinalaisessa Amerikassa, Brasiliassa ja Chilessä. Johtopäätöksiä ei sielläkään syvennytty miettimään. Loppujen lopuksi monessa maassa miellettiin, että kouluampumiset on maailmanlaajuinen ilmiö, joka tällä kertaa sattui tapahtumaan Suomessa. "Edes maailman paras koulu ei ole suoja hulluja vastaan", tiivistettiin Saksassa. Useampia kouluampumisia jo kokeneessa Kanadassa todettiin voipuneesti, että ennen varauduttiin suojautumaan ydinräjähdykseltä, nyt toisilta lapsilta.

Synkkä maa ja sen kansa

Marraskuisen sumun ja pimeyden keskellä Jokelan koulukeskuksesta maailmalle välitetyt kuvat vahvistivat käsitystä Suomesta synkkänä kaukaisena maana. Suomalaisten eristyneisyys ja hiljaisuus nousivat surmaselitysten joukkoon kuin itsestään. Brasiliassa asti ymmärrettiin, että "kadut ovat Suomessa talvella tyhjät, eikä nuorisolla ole mitään tekemistä".

Pisimmälle tapahtunutta psykologisoi brittitoimittaja Roger Boyes, joka jopa nimitti Jokelan ampumasurmia "tyypillisesti suomalaisiksi". Teknologian huippumaassa ihmiskontaktit ovat korvautuneet virtuaalisuhteilla, Kalevalan ja Tuonelan mahti YouTubella, Boyes kuvaili. Surmien syyt löytyvät Suomen harvasta asutuksesta, pimeydestä, masennuksesta, eristäytyneisyydestä ja aseiden helposta saatavuudesta. Suomeen lennettyään toimittaja vielä syvensi lohdutonta diagnoosiaan ja kirjoitti "Tuusulan kaltaisen esikaupungin kadotetuista lapsista". Suomalaiseen palautevyöryyn Boyes vastasi vielä kysymällä: "Eikö suomalaisten tulisi nyt kysyä itseltään, miksi Jokelan kaltainen rikos tapahtui Suomessa?"

Suomalaisten vaikenemista pyöriteltiin myös muualla. "Kritiikki on Suomessa tukahdutettu", kirjoitti belgialainen lehti ja kysyi, patoavatko hiljaiset Pohjolan asukkaat ongelmansa sisälleen, koska vaikeneminen on Suomessa sallittua. Itävallassa epäiltiin, että Suomessa on kärsitty kollektiivisesta torjuntamekanismista, mutta että ehkä nyt silmät avautuvat yhteiskuntakritiikille. Sveitsissä Jokelan tapahtumien syitä lähdettiin hakemaan jopa sisällissodan "käsittelemättömistä traumoista" ja toisesta maailmansodasta. Mutta ehkä vaikenemisen tabu nyt alkaa murtua, kirjoittaja ennakoi.

Olisiko tapahtuma voitu estää, kysyttiin monissa eurooppalaisissa tiedotusvälineissä eri alojen asiantuntijoilta. Vastauksissa viitattiin usein Suomen koulujen heikentyneisiin sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin ja niiden tason vaihteluun eri kunnissa. Monessa maassa lainattiin opetushallituksen silloisen pääjohtajan Kirsi Lindroosin lausuntoa, että tapaus oli odotettavissa ja että kouluilla sekä nuorisopsykiatrialla on riittämättömät resurssit ehkäistä koulukiusaamista ja väkivaltaa.

Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista edettiin etenkin lähinaapureissa laajempiin yhteyksiin, kuten oman maan tilanteeseen. Jokelasta haluttiin ottaa ennalta ehkäisevää oppia ja vahvistaa maan omia turvaverkostoja.

Internetistä ja sen virtuaalitodellisuudesta ja fantasiamaailmasta alakulttuureineen haettiin myös surmien selityksiä. Suomalaiset psykologit ja nuorisotyöntekijät pohtivat hiljaisten - varmaan siis suomalaisten - ihmisten eristymistä verkon maailmoihin ja peräänkuuluttivat verkkokasvatusta. Aihe laajeni eri mantereilla keskusteluksi sensuroimattoman verkon vaaroista.

Verkon voimat ja heikkoudet valjastettiin - ironista kyllä - saman tien myös itse ampumisuutisoinnin käyttöön. Ampujan verkkoon jättämät videot ja tekstit olivat sellaisenaan medialle valmista dramaattista kuvitusta. Jokelan tapahtumat näkyivät heti myös sosiaalisessa mediassa. Lehtien verkkosivujen ja verkkoportaalien keskusteluissa puitiin omia tuntoja ja etsittiin tapahtumien syitä. Pian joukkoon ilmestyi myös ampujaa ihannoivia kirjoituksia.

- jl

Lähde: ulkoasiainministeriö

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta