Säätiöiden merkitys kulttuurin rahoittajina kasvanut

Taiteen keskustoimikunta on yli kahdenkymmenen vuoden ajan seurannut yksityisen sektorin säätiöiden ja yritysten, kulttuurille ja taiteelle osoittamaa rahoista. suomalaisten säätiöiden tukea on kartoitettu vuodesta 1987 alkaen. Tuolloin sävel-, kuva- ja näyttämötaide sekä kirjallisuus saivat lähes kolme neljäsosaa kaikesta säätiöiden jakamasta tuesta.

Tuoreimmassa selvityksessä on mukana 249 suomalaista kulttuuri- ja taidesäätiötä tai säätiömuotoista yhdistystä. Ne jakoivat vuonna 2001 avustuksia ja apurahoja taiteilijoille, työryhmille sekä taidejärjestöille ja -yhteisöille kaikkiaan noin 17 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 kulttuurille ja taiteelle myönnetty kokonaissumma oli noin 22 miljoonaa euroa. Summat eivät sisällä säätiöiden taidehankintoja ja niistä on vähennetty säätiöiden valtiolta ja kunnilta mahdollisesti saama julkinen tuki.

Vielä 1990-luvun lopulla eri selvitykset ja mittarit ennustivat elinkeinoelämän tuesta kulttuurille ja taiteelle merkittävää vaihtoehtoa julkisen rahoituksen rinnalle. Taiteen keskustoimikunnan selvitys vuodelta 2003 osoitti kuitenkin yritysten kokonaistuen kulttuurille ja taiteelle pudonneen alhaisimmilleen sitten selvitysten aloittamisen vuonna 1984. Sen sijaan kulttuuria ja taidetta tukevien yksityisten sijoitussäätiöiden ja säätiöluonteisten yhdistysten myöntämät apurahat, avustukset ja palkinnot ovat nousseet entistä merkittävämmäksi rahoituslähteeksi julkisen tuen rinnalle.

Eniten tukea kirjallisuudelle sekä kuva-, näyttämö- ja säveltaiteelle

Säätiöiden jakaman kokonaistuen kasvu näkyy lähes kaikilla taiteenaloilla, mutta tuen kohdistuminen on pysynyt ennallaan. Kirjallisuuden, kuva-, näyttämö- ja säveltaiteen yhteenlaskettu osuus oli 74 prosenttia säätiöiden kokonaistuesta taiteille. Näille taiteenaloille kohdistuivat myös huomattavimmat tuen lisäykset vuosien 1997 ja 2001 välillä. Elokuva-, valokuva- ja tanssitaiteen avustusten euromääräinen lisäys oli selvästi pienempi.

Säätiöiden annettujen apurahojen ja avustusten kokonaissumman kasvu oli tasaista vuoteen 2001 asti, mutta sen jälkeen taiteilijatuki lähes kaksinkertaistui. Vuonna 2001 tuki oli noin 6,6 miljoonaa euroa, ja vuonna 2005 se oli noussut lähes 11 miljoonaan euroon. Suurin osa taiteilijoiden ja työryhmien apurahoihin, stipendeihin ja palkintoihin käytetyistä varoista meni kuva- ja säveltaiteilijoille sekä kirjailijoille. Taiteenaloittainen tuen jakauma kuitenkin painottui hieman eri tavoin kuin säätiöiden kokonaistuki.

Kolmasosa säätiöiden tuesta taiteilijoille kohdistui kuvataiteeseen ja säveltaiteilijat saivat runsaan neljäsosan. Kirjailijoiden osuus oli 16 prosenttia kokonaissummasta ja joka kymmenes apuraha meni näyttämötaiteen edustajille, mutta vuonna 2005 taiteenalan osuus laski 8,4 prosenttiin. Taiteilijatuen kasvu kanavoitui kuva- ja säveltaiteilijoiden ohella myös elokuvataiteen ja taideteollisuuden apurahoina ja avustuksina. Ainoastaan tanssitaiteen taiteilijatuki väheni jonkin verran.

Muutama merkittävä säätiö kivijalkana

Kulttuurin ja taiteen tukeminen on ollut 2000-luvulla pääosin 5-6 yksityisen, 1900-luvun alkupuolella tai aiemmin perustetun sijoitussäätiön tai säätiöluonteisen yhdistyksen toiminnan varassa.. Niiden vakavaraisuudesta huolimatta kulttuurin ja taiteen yksityinen rahoitus on kapealla pohjalla ja kansantalouden suhdanteista riippuvainen.

Säätiöiden tuki on kohdistunut samoille taiteenaloille, jotka ovat perinteisesti saaneet pääosan myös elinkeinoelämän sekä valtion ja kuntien tuesta. Siltä osin säätiöiden tuki ei ole muodostunut julkista rahoitusta täydentäväksi, mutta se on tarjonnut tarpeellisen vaihtoehdon ja lisärahoituksen niin taiteilijoiden kuin yhteisöjen toiminnan ja hankkeiden toteutukseen.

Taiteen ja kulttuurin tukijat suhteellisen tuoreita tulokkaita säätiöinä

1800-luvun lopulta 1940-luvun alkuun asti kulttuuri- ja taidesäätiöiden lukumäärä kasvoi tasaisesti. Seuraavina vuosikymmeninä säätiöiden perustamistahti kiihtyi ja 1980-luvulla uusia kulttuuri- ja taidesäätiöitä rekisteröitiin poikkeuksellisen paljon. Seuraavalla vuosikymmenellä talouslama osaltaan tasoitti perustettavien säätiöiden määrän 1970-luvun tasolle.

2000-luvun ensimmäisinä vuosina uusia kulttuuri- ja taidesäätiöitä on perustettu yhtä paljon kuin vuosina 1885-1920. Yli puolet 1990-luvulla perustetuista säätiöistä oli kulttuuri- tai taidelaitosta ylläpitäviä laitossäätiöitä, eikä vuoden 2000 jälkeen rekisteröidyistä säätiöistä yksikään ollut apurahoja jakava sijoitussäätiö.

Suomalaiset kulttuuria ja taidetta edistävät säätiöt ovat suhteellisen uusia. Suurin osa tutkituista säätiöistä oli perustettu vuosina 1971-2000 ja joka kolmas säätiö oli aloittanut toimintansa 1980-luvulla. Sijoitussäätiöiden perustaminen sijoittui 1970- ja 1980-luvuille ja tutkituista laitossäätiöistä sekä sijoitus-/laitossäätiöistä puolestaan yli puolet oli perustettu vuonna 1981 tai sen jälkeen.

Selvityksessä mukana olleista kuva- ja säveltaidesäätiöistä, kirjallisuussäätiöistä, museoista ja yleisistä kulttuurisäätiöistä pääosa oli perustettu vuoden 1980 jälkeen. Samoin puolet näyttämötaidetta ja muita taiteenaloja tukevista säätiöistä. Sen sijaan useita taiteenaloja tukemaan tarkoitetuista ja taidelaitoksia ylläpitävistä säätiöistä useimmat olivat aloittaneet toimintansa ennen vuotta 1981.

- pe/ jl

Säätiöiden tuki taiteille 2001 ja 2005. Yhteenveto (pdf) 

Selvitystä voi tilata Taiteen keskustoimikunnasta: tkt-kirjasto@minedu.fi

Lähde: Taiteen keskustoimikunta

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta