Suomen hyvät PISA-tulokset eivät yllättäneet maailmalla
Suomen kolmas perättäinen ykkössija Pisa-tutkimuksessa ei noussut
enää suureksi uutiseksi kansainvälisissä tiedotusvälineissä, vaan
niissä keskityttiin tuoreeltaan maan oman tuloksen selittämiseen.
Maailman mediaa tarkastellaan ulkoasiainministeriön koosteessa Suomen
ulkomaanedustustojen katsauksista eri maiden Pisa-uutisointiin.
Pisa-tutkimusohjelma
selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista
lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden sisältöalueilla.
Tutkimuksen ensimmäisen osan, PISA 2000:n pääalueena oli lukutaito,
toisen osan PISA 2003:n matematiikka ja tuoreimman PISA 2006
-tutkimuksen pääalueena luonnontiede.
Suomen kolmas perättäinen ykkössija Pisa-tutkimuksessa ei enää
ollut maailmalla suuri yllätys eikä uutinen, ja se jäikin
kansainvälisen median ensikommenteissa usein sivuhuomautukseksi. Suomen
pätevät opettajat, yhtenäinen koulujärjestelmä ja kaikkinainen
yhteiskunnan sitoutuminen koulutukseen nähtiin Pisa-menestyksen
pääselityksinä.
Käänteisesti omaa huonoa tulosta selitettiin Suomen vahvuuksien
puuttumisella. Vauraissa OECD-maissa huomiota kiinnitettiin myös
maahanmuuttajien määrän ja Pisa-tulosten yhteyksiin.
Eniten Suomen menestystä pohdittiin lähinaapureissa ja joissakin
EU-maissa. Tällöinkin lähinnä peilattiin omia koulutuspoliittisia ja
yhteiskunnallisia edellytyksiä Suomen tilanteeseen. Syvällisempiä
Suomi-analyysejä ei yritettykään tarjoilla.
Opettajien arvostus Suomessa yksi selitys
Opettajien korkeakoulutasoinen koulutus, suhteellisen hyvä
palkkataso, ammatin yleinen arvostus, opettajien omanarvontunto ja sen
myötä oppilaiden kunnioitus olivat Suomen menestyvän koulun
yleisimpiä selityksiä. Huomiota kiinnitettiin myös
koulutusjärjestelmän tasa-arvoon, heikoimpien ja parhaimpien
oppilaiden ja koulujen välisiin suhteellisen pieniin eroihin,
tukiopetukseen, erityisopettajiin, kouluavustajiin ja
koulupsykologeihin. Pienet ryhmät ja yksilöllinen tuki nähtiin
monesti suomalaisena valttina. Yhtenäisen peruskoulujärjestelmän ja
tasokurssien poiston merkitystä pohdittiin myös niissä maissa, joissa
koulutusjärjestelmä eriyttää oppilaat jo varhain.
Pisa mittaa oppilaiden valmiutta soveltaa tietoa, ja tähän arjessa
ja työelämässä tarvittavaan taitoon suomalaisen koulun todettiin
valmentavan paremmin kuin ulkoa oppimiseen perustuvan opetuksen.
"Kun venäläiset siirtävät matemaattisin keinoin vettä yhdestä
altaasta toiseen, suomalaiset laskevat tavaran hinnan ensin 15 prosentin
muutoksen jälkeen ja sitten 10 prosentin", kirjoitettiin
Venäjällä. Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky nähtiin
muuallakin suomalaisoppilaiden vahvuuksiksi.
"Slovakialaisoppilaiden tietomäärä on jopa suurempi kuin
suomalaisoppilaiden, mutta slovakialaislapsilla on heikommat valmiudet
käyttää tietoa hyväkseen", päätteli Slovakian
opetusministeri.
Pisa-menestys kytkettiin maan kilpailukykyyn
Luonnontieteiden opetuksen taso yhdistettiin suoraan maan
kilpailukykyyn esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja tietotaloudeksi
julistautuneessa Irlannissa. Muun muassa Isossa-Britanniassa
Pisa-menestys kytkettiinkin Suomen pärjäämiseen myös kilpailukyky-
ja korruptiovertailuissa. "Huonon opettajan työ näkyy vasta
vuosikymmenien päästä ", varoitettiin Virossa.
Monessa maassa valiteltiin omien koulutusmäärärahojen leikkauksia,
mutta samalla todettiin, ettei raha ole ainut Suomen menestyksen
selitys. Suomessa koko yhteiskunta on sitoutunut koulutukseen,
kirjoitettiin Espanjassa. Rahallakaan ei saa kaikkea, todettiin Norjassa
pohdittaessa, miksi maailman kalleimpiin kuuluva koulu tuottaa niin
huonoja tuloksia. Norjan tavoin oman maan virheeksi löydettiin useissa
maissa aiemmat koulutuspoliittiset valinnat, jotka ovat vaikuttaneet
opettajien asemaan ja mahdollisuuksiin tehdä työtään. Tanskassa
verrattiin suomalaista, oppilaille tavoitteita asettavaa ja palautetta
antavaa koulua tanskalaiseen kouluun, jonka "opettajat ovat liian
kilttejä uskaltaakseen asettaa oppilaille tavoitteita".
Koulujen itsenäinen päätösvalta herätti huomiota
Suomalaiskoulujen suuri itsenäinen päätäntävalta nähtiin myös
yhtenä selityksenä hyville tuloksille. Venäjällä hämmästeltiin
tarkastusten vähäisyyttä. Puolassa vapauden kirjoitettiin tuovan
muassaan ehkä vastuuntuntoa oppimistuloksista. Myös suomalainen
kirjastolaitos ja lukutaidon perinteinen arvostus nostettiin esiin.
Jossain löydettiin omaperäisempiäkin selityksiä
suomalaismenestykselle. Kroatiassa suomalaislasten kielellistä
kehitystä selitettiin kännyköillä: tekstiviestien kerrottiin
opettavan suomalaiset varhain ymmärtämään lukemastaan ydinsanoman.
Suomen vahvuudet muiden heikkouksia
Tuoreeltaan kansainvälisissä tiedotusvälineissä kommentoitiin ja
eriteltiin lähinnä oman maan tulosta. "Järkyttävä mutta
odotettu" oli monen alle keskitason jääneen maan median
peruskommentti. Näyttäviä otsikoita oli helppo vetää:
"Espanjan koululaitos vakiinnuttaa ala-arvoisen asemansa",
"Maailma testasi oppilaita, slovakit jäivät luokalle",
"Italialainen koululaitos romahtanut".
Pettymys omiin tuloksiin löi monessa maassa löylyä keskusteluun
opetusjärjestelmän uudistamistarpeista ja uudistusten suunnasta.
Ryöpytykseen joutuneet opetusministerit saivat selitellä omia ja
edeltäjiensä koulutuspoliittisia linjauksia. Kasvatustieteilijät ja
kentällä toimivat opettajat kaivettiin esiin kertomaan omat, usein
kriittiset näkemyksensä.
Selityksiä oman maan huonoon menestykseen haettiin käänteisesti
juuri niistä asioista, jotka toisaalla mainittiin Suomen vahvuuksina.
Yhteiskunnan vähäinen panostus koulutusjärjestelmään näkyi median
mukaan opettajien epäpätevyytenä, oppimateriaalien ja koulutilojen
huonona tasona tai suoranaisena puutteena ja koulujen välisinä suurina
eroina.
Pisa-tutkimusten mielekkyys puhutti
Maahanmuuttajalasten suuri osuus nostettiin yhdeksi pääselitykseksi
vauraissa OECD-maissa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Luxemburgissa,
Belgiassa ja Itävallassa. Sveitsissä todisteeksi jopa julkaistiin
Pisan "varjotulokset", joista oli poistettu
maahanmuuttajalasten osuus - tosin samalla todettiin, ettei
maahanmuuttajien määrä ole ainoa Sveitsin sijoituksen selittäjä.
Myös Saksassa keskusteltiin sosiaalisen syntyperän ja koulutustason
yhteyksistä. Isossa-Britanniassa kirjoitettiin yksiselitteisen
vertailun Suomen kaltaiseen homogeeniseen maahan olevan mahdotonta.
Pisa-mittausten mielekkyys nostettiin muutenkin esiin. Esimerkiksi
Saksassa kyseenalaistettiin aiempaa enemmän Pisan tutkimusmenetelmät -
kuten otanta - ja tulosten luotettavuus lähtökohdiltaan erilaisissa
maissa. Eri vuosina mitataan eri taitoja, mukana ovat aina eri maat ja
kulloinkin osallistuvat maat ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaisia.
Brasiliassa itse opetusministeri huomautti, kuinka
epäoikeudenmukaista on vertailla rikasta yli satavuotisen
koulutusjärjestelmän Suomea Brasilian kaltaisiin maihin. Niinikään
krititikot ääneen päästäneen Itävallan mediassa huomautettiin
kuitenkin myös, että painovoiman lait ovat kyllä samat Itämeren ja
Tonavan rannoilla. Monessa maassa esille otettiin myös omat kansalliset
mittarit tai muut kansainväliset "tilannetta paremmin
kuvaavat" mittarit, kuten Pirls ja Timss, jos oma maa oli
pärjännyt näissä Pisaa paremmin. Saksassa Suomea arvosteltiin
lukihäiriöisten jättämisestä testin ulkopuolelle.
Lohtua löydettiin myös lähinaapureiden tai muiden verrokkimaiden
vielä huonommasta tai korkeintaan samantasoisesta menestyksestä. Jos
mahdollisuus oli, muistutettiin myös, ettei oma "sijoitus
kuitenkaan laskenut".
Kielteiset näkökulmat harvassa
Kielteistä näkökulmaa suomalaiseen koulutusjärjestelmään ei
ensikommentoinnissa juuri otettu yksittäisiä viittauksia tai lausumia
lukuunottamatta. Ranskassa eräs matemaatikko epäili suomalaisten
maksavan vielä kovan hinnan "koulun kunnianhimon
laskemisesta" eli heikoimpienkin oppilaiden mukana pitämisestä.
Marraskuisia Jokelan kouluampumisia ei muutamaa poikkeusta
lukuunottamatta enää käsitelty eikä surmia yhdistetty teemaan
"maailman paras koulu". Saksassa otettiin esille
suomalaiskoululaisten sosiaalisten taitojen oppiminen ja viimeaikainen
koulupsykologien ja sosiaalityöntekijöiden vähentäminen.
Lähde: ulkoasiainministeriö
- jl
|