Suomen hyvät PISA-tulokset eivät yllättäneet maailmalla 

		Ulkoasianministeriön katsaus perustuu Suomen ulkomaanedustustojen asemamaidensa tiedotusvälineiden Pisa-uutisoinnista tekemiin mediakatsauksiin. Myös edustustojen alkuperäiset mediakatsaukset ovat ulkoministeriön verkkosivuilla.

Pisa-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden sisältöalueilla. Tutkimuksen ensimmäisen osan, PISA 2000:n pääalueena oli lukutaito, toisen osan PISA 2003:n matematiikka ja tuoreimman PISA 2006 -tutkimuksen pääalueena luonnontiede.

Suomen kolmas perättäinen ykkössija Pisa-tutkimuksessa ei enää ollut maailmalla suuri yllätys eikä uutinen, ja se jäikin kansainvälisen median ensikommenteissa usein sivuhuomautukseksi. Suomen pätevät opettajat, yhtenäinen koulujärjestelmä ja kaikkinainen yhteiskunnan sitoutuminen koulutukseen nähtiin Pisa-menestyksen pääselityksinä. 

Käänteisesti omaa huonoa tulosta selitettiin Suomen vahvuuksien puuttumisella. Vauraissa OECD-maissa huomiota kiinnitettiin myös maahanmuuttajien määrän ja Pisa-tulosten yhteyksiin.

Eniten Suomen menestystä pohdittiin lähinaapureissa ja joissakin EU-maissa. Tällöinkin lähinnä peilattiin omia koulutuspoliittisia ja yhteiskunnallisia edellytyksiä Suomen tilanteeseen. Syvällisempiä Suomi-analyysejä ei yritettykään tarjoilla.

Opettajien arvostus Suomessa yksi selitys

Opettajien korkeakoulutasoinen koulutus, suhteellisen hyvä palkkataso, ammatin yleinen arvostus, opettajien omanarvontunto ja sen myötä oppilaiden kunnioitus olivat Suomen menestyvän koulun yleisimpiä selityksiä. Huomiota kiinnitettiin myös koulutusjärjestelmän tasa-arvoon, heikoimpien ja parhaimpien oppilaiden ja koulujen välisiin suhteellisen pieniin eroihin, tukiopetukseen, erityisopettajiin, kouluavustajiin ja koulupsykologeihin. Pienet ryhmät ja yksilöllinen tuki nähtiin monesti suomalaisena valttina. Yhtenäisen peruskoulujärjestelmän ja tasokurssien poiston merkitystä pohdittiin myös niissä maissa, joissa koulutusjärjestelmä eriyttää oppilaat jo varhain.

Pisa mittaa oppilaiden valmiutta soveltaa tietoa, ja tähän arjessa ja työelämässä tarvittavaan taitoon suomalaisen koulun todettiin valmentavan paremmin kuin ulkoa oppimiseen perustuvan opetuksen. "Kun venäläiset siirtävät matemaattisin keinoin vettä yhdestä altaasta toiseen, suomalaiset laskevat tavaran hinnan ensin 15 prosentin muutoksen jälkeen ja sitten 10 prosentin", kirjoitettiin Venäjällä. Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky nähtiin muuallakin suomalaisoppilaiden vahvuuksiksi. "Slovakialaisoppilaiden tietomäärä on jopa suurempi kuin suomalaisoppilaiden, mutta slovakialaislapsilla on heikommat valmiudet käyttää tietoa hyväkseen", päätteli Slovakian opetusministeri.

Pisa-menestys kytkettiin maan kilpailukykyyn

Luonnontieteiden opetuksen taso yhdistettiin suoraan maan kilpailukykyyn esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja tietotaloudeksi julistautuneessa Irlannissa. Muun muassa Isossa-Britanniassa Pisa-menestys kytkettiinkin Suomen pärjäämiseen myös kilpailukyky- ja korruptiovertailuissa. "Huonon opettajan työ näkyy vasta vuosikymmenien päästä ", varoitettiin Virossa.

Monessa maassa valiteltiin omien koulutusmäärärahojen leikkauksia, mutta samalla todettiin, ettei raha ole ainut Suomen menestyksen selitys. Suomessa koko yhteiskunta on sitoutunut koulutukseen, kirjoitettiin Espanjassa. Rahallakaan ei saa kaikkea, todettiin Norjassa pohdittaessa, miksi maailman kalleimpiin kuuluva koulu tuottaa niin huonoja tuloksia. Norjan tavoin oman maan virheeksi löydettiin useissa maissa aiemmat koulutuspoliittiset valinnat, jotka ovat vaikuttaneet opettajien asemaan ja mahdollisuuksiin tehdä työtään. Tanskassa verrattiin suomalaista, oppilaille tavoitteita asettavaa ja palautetta antavaa koulua tanskalaiseen kouluun, jonka "opettajat ovat liian kilttejä uskaltaakseen asettaa oppilaille tavoitteita".

Koulujen itsenäinen päätösvalta herätti huomiota

Suomalaiskoulujen suuri itsenäinen päätäntävalta nähtiin myös yhtenä selityksenä hyville tuloksille. Venäjällä hämmästeltiin tarkastusten vähäisyyttä. Puolassa vapauden kirjoitettiin tuovan muassaan ehkä vastuuntuntoa oppimistuloksista. Myös suomalainen kirjastolaitos ja lukutaidon perinteinen arvostus nostettiin esiin.

Jossain löydettiin omaperäisempiäkin selityksiä suomalaismenestykselle. Kroatiassa suomalaislasten kielellistä kehitystä selitettiin kännyköillä: tekstiviestien kerrottiin opettavan suomalaiset varhain ymmärtämään lukemastaan ydinsanoman.

Suomen vahvuudet muiden heikkouksia

Tuoreeltaan kansainvälisissä tiedotusvälineissä kommentoitiin ja eriteltiin lähinnä oman maan tulosta. "Järkyttävä mutta odotettu" oli monen alle keskitason jääneen maan median peruskommentti. Näyttäviä otsikoita oli helppo vetää: "Espanjan koululaitos vakiinnuttaa ala-arvoisen asemansa", "Maailma testasi oppilaita, slovakit jäivät luokalle", "Italialainen koululaitos romahtanut".

Pettymys omiin tuloksiin löi monessa maassa löylyä keskusteluun opetusjärjestelmän uudistamistarpeista ja uudistusten suunnasta. Ryöpytykseen joutuneet opetusministerit saivat selitellä omia ja edeltäjiensä koulutuspoliittisia linjauksia. Kasvatustieteilijät ja kentällä toimivat opettajat kaivettiin esiin kertomaan omat, usein kriittiset näkemyksensä.

Selityksiä oman maan huonoon menestykseen haettiin käänteisesti juuri niistä asioista, jotka toisaalla mainittiin Suomen vahvuuksina. Yhteiskunnan vähäinen panostus koulutusjärjestelmään näkyi median mukaan opettajien epäpätevyytenä, oppimateriaalien ja koulutilojen huonona tasona tai suoranaisena puutteena ja koulujen välisinä suurina eroina.

Pisa-tutkimusten mielekkyys puhutti

Maahanmuuttajalasten suuri osuus nostettiin yhdeksi pääselitykseksi vauraissa OECD-maissa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Luxemburgissa, Belgiassa ja Itävallassa. Sveitsissä todisteeksi jopa julkaistiin Pisan "varjotulokset", joista oli poistettu maahanmuuttajalasten osuus - tosin samalla todettiin, ettei maahanmuuttajien määrä ole ainoa Sveitsin sijoituksen selittäjä. Myös Saksassa keskusteltiin sosiaalisen syntyperän ja koulutustason yhteyksistä. Isossa-Britanniassa kirjoitettiin yksiselitteisen vertailun Suomen kaltaiseen homogeeniseen maahan olevan mahdotonta.

Pisa-mittausten mielekkyys nostettiin muutenkin esiin. Esimerkiksi Saksassa kyseenalaistettiin aiempaa enemmän Pisan tutkimusmenetelmät - kuten otanta - ja tulosten luotettavuus lähtökohdiltaan erilaisissa maissa. Eri vuosina mitataan eri taitoja, mukana ovat aina eri maat ja kulloinkin osallistuvat maat ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaisia.

Brasiliassa itse opetusministeri huomautti, kuinka epäoikeudenmukaista on vertailla rikasta yli satavuotisen koulutusjärjestelmän Suomea Brasilian kaltaisiin maihin. Niinikään krititikot ääneen päästäneen Itävallan mediassa huomautettiin kuitenkin myös, että painovoiman lait ovat kyllä samat Itämeren ja Tonavan rannoilla. Monessa maassa esille otettiin myös omat kansalliset mittarit tai muut kansainväliset "tilannetta paremmin kuvaavat" mittarit, kuten Pirls ja Timss, jos oma maa oli pärjännyt näissä Pisaa paremmin. Saksassa Suomea arvosteltiin lukihäiriöisten jättämisestä testin ulkopuolelle.

Lohtua löydettiin myös lähinaapureiden tai muiden verrokkimaiden vielä huonommasta tai korkeintaan samantasoisesta menestyksestä. Jos mahdollisuus oli, muistutettiin myös, ettei oma "sijoitus kuitenkaan laskenut".

Kielteiset näkökulmat harvassa

Kielteistä näkökulmaa suomalaiseen koulutusjärjestelmään ei ensikommentoinnissa juuri otettu yksittäisiä viittauksia tai lausumia lukuunottamatta. Ranskassa eräs matemaatikko epäili suomalaisten maksavan vielä kovan hinnan "koulun kunnianhimon laskemisesta" eli heikoimpienkin oppilaiden mukana pitämisestä.

Marraskuisia Jokelan kouluampumisia ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta enää käsitelty eikä surmia yhdistetty teemaan "maailman paras koulu". Saksassa otettiin esille suomalaiskoululaisten sosiaalisten taitojen oppiminen ja viimeaikainen koulupsykologien ja sosiaalityöntekijöiden vähentäminen.

Lähde: ulkoasiainministeriö

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta