Kansanedustajat kysyvät 
- valtioneuvosto vastaa 

		Alkuperäiset kirjalliset kysymykset vastauksineen julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.

Opintotuen kehittämistä jatketaan

Vastauksessaan kansanedustaja Merja Kyllösen (vas) opintotukea koskevaan kysymykseen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin kertoo koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjaavan, että opintotuen mitoitusta tarkistetaan säännöllisesti elinkustannusten kehityksen perusteella, jotta tuen riittävyys voidaan taata. Tarkoitus on, että nuorten opintotukea selkeytetään ja että opintoraha olisi vähintään lapsilisän tasolla. Itsenäisesti asuvien opiskelijoiden toimeentulon kannalta pidetään tärkeänä erityisesti puolison tulojen huomioonottamisesta luopumista asumislisää myönnettäessä.

Hallituksen tarkoituksena on myös selvittää mahdollisuudet korottaa asumislisän vuokrarajaa sekä luopua vanhempien tulojen perusteella tapahtuvasta tarveharkinnasta silloin, kun täysi-ikäinen opiskelija asuu muualla kuin vanhempiensa luona. Parhaillaan valmisteltavassa opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa otetaan tarkemmin kantaa ehdotusten aikatauluihin. Wallin kuitenkin muistuttaa edellytyksenä olevan , että ehdotusten toteuttamiseen on valtiontaloudelliset edellytykset ja tarpeellisuudesta ollaan yksimielisiä.

Hallitusohjelman mukaisesti opintoraha nousee elokuusta 2008 lukien. Korotukset toteutuvat mahdollisimman tasapuolisesti eri-ikäisille, eri tavalla asuville ja eri koulutusasteilla opiskeleville. Perheettömällä, itsenäisesti asuvalla 17-vuotiailla, toisella asteella opiskelevalla opintoraha nousee 84,09 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Opintorahan ja asumislisän voi saada täysimääräisenä opiskelijan vanhempien yhteenlaskettujen veronalaisten tulojen ollessa enintään 31 400 euroa vuodessa. Jokaista tulorajan ylittävää 1 010 euroa kohden tuki pienenee viisi prosenttia. Tukea ei saa lainkaan, kun vanhempien yhteenlasketut veronalaiset tulot ovat vähintään 40 800 euroa vuodessa. Myös asumislisää myönnettäessä vanhempien tulot otetaan huomioon, kun opiskelija on alle 18-vuotias.

Vanhemman luona asuvan tai itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan opintorahaa voidaan lisäksi korottaa vanhempien pienituloisuuden perusteella. Itsenäisesti asuvalla 17-vuotiaalla korotuksen enimmäismäärä nousee 84,09 eurosta 100 euroon kuukaudessa 1.8.2008 lukien. Opintorahan korotus pienenee vanhempien yhteenlaskettujen veronalaisten tulojen jokaista 20 700 euroa ylittävää täyttä 2 070 euroa kohden 10 %. Kun tulot ylittävät 39 000 euroa, korotusta ei myönnetä.

Vanhempien tulorajoja korotettiin viimeksi marraskuun 2007 alusta lukien 30 prosentilla. Vanhempien tulorajojen korotusten perustella nousee arviolta noin 30 000 opiskelijan opintoraha. Näistä 28 000 on toisen asteen ja 2 000 korkeakouluopiskelijoita. Kokonaan uusia tuen piiriin tulijoita on arviolta noin 6 500.

Myös opiskelijan omat tulorajat nousevat 30 prosentilla vuoden 2008 alusta lukien. Tuellista kuukautta kohden tuloraja on tällöin 660 euroa ja tuetonta kuukautta kohden 1 970 euroa. Opiskelija voi nyt tyypillisessä tilanteessa nostaessaan tukea ja opiskellessaan päätoimisesti yhdeksänä kuukautena ansaita vuoden aikana 9 090 euroa. Tulorajojen korotusten jälkeen kyseinen vuosituloraja nousee 2 760 eurolla 11 850 euroon. Nykyisin opiskelija ei ole oikeutettu tukeen lainkaan jos vuositulo ylittää 17 170 euroa. Tämä raja nousee 5 160 eurolla 22 330 euroon. Ensimmäisen kerran uusia tulorajoja käytetään tuloseurannassa vuonna 2010 tehtäessä vuotta 2008 koskevaa tulovalvontaa.

Kirjallinen kysymys 522/2007

Lukioita kannustetaan verkkoon ja verkostoihin

Kansanedustaja Merja Kyllösen (vas) kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, mitä hallitus aikoo tehdä tasa-arvoisten mahdollisuuksien toisen asteen koulutukseen säilyttämiseksi. Opetusministeri Sari Sarkomaa viitaa vastauksessaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, jonka yhtenä painopisteenä on turvata tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen koko maassa.

Lukioverkkoa kehitettäessä otetaan huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja tarjonta. Koulutuksen alueellinen saavutettavuus pyritään turvaamaan tukemalla lukioiden keskinäistä verkostoitumista sekä ammatillisen koulutuksen ja lukioiden alueellista yhteistyötä. Hallituskaudella myös turvataan opetus-, oppilashuolto-, ja opinto-ohjauksen palveluiden korkea laatu ja ammattihenkilöstön saatavuus.

Pienten kuntien näkökulmasta rahoituksen turvaaminen on tärkeää myös jatkossa. Opetus- ja kulttuuritoimen asetusta koskeneella säännösmuutoksella on pienten kuntien saama lukiokoulutuksen yksikköhinnan korotus ulotettu koskemaan myös pienten kuntien yhdistymisiä ja lukiokoulutusta koskevia hallinnollisia järjestämislupamuutoksia.

Etäopetuksen painospiste on ollut tähän saakka aikuisopiskelijoissa. Nuorten lukiokoulutuksessa erilaisten etä- ja verkko-opiskelumuotojen käyttö on ollut vähäisempää. Nuorilla verkko-opiskelu soveltuu lähiopetuksen täydentäjäksi ja tukee opetustarjonnan järjestämistä ja siten edesauttaa lukiokoulutuksen saavutettavuutta. Hallituskaudella tavoitteena on hyödyntää entistä enemmän etä- ja verkko-opetusta opetuksen saavutettavuuden turvaamiseksi.

Toimivalta lukiokoulutuksen toteutuksesta on luvan omaavilla koulutuksen järjestäjillä. Heidän toimivallassaan on harkita, millaiselle opiskelijamäärälle ja millaisin opetuksellisin järjestelyin he lukiokoulutusta järjestävät tulevaisuudessa. Kainuussa toimivalta toisen asteen koulutustarjonnasta on koulutuskuntayhtymällä, joka päättä toisen asteen oppilaitosverkosta. Myös meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus mahdollistaa toisen asteen koulutuksen tarkastelemisen ja kehittämisen laajemmasta alueellisesta näkökulmasta.

Kirjallinen kysymys 521/2007

Nuorisotyötä myös netissä

Kansanedustaja Sari Palmin (kd) kirjallinen kysymys liittyy internetin käyttöön nuorisotyön kanavana. Kysymykseen vastannut kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin lupaa, että nuorisotyötä, joka tavoittaa nuoria myös internetin välityksellä kehitetään edelleen määrätietoisesti. Internet-pohjaiset palvelut ovatkin olleet yksi kehittämistoiminnan painopiste nuorisotyössä viime vuosina.

Internet-pohjaisten tieto- ja neuvontapalvelut ovat laajentuneet 2000-luvulla nopeasti ja palvelujen piirissä on yli 200 kuntaa. Opetusministeriö on mm. perustanut yhteistyössä Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa valtakunnallisen nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen. Alueellisen ja seutukunnallisen yhteistyön avulla myös pienet kunnat on saatu palvelujen piiriin. Luckan rf:ää on tuettu ruotsinkielisten palvelujen kehittämisessä.

Opetusministeriö tukee Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n yhteydessä toimivaa Valtikka.fi -sivustoa, joka on nuorisojärjestöjen, nuorisotyöntekijöiden sekä yksittäisten nuorten käytössä oleva monipuolinen palvelu. Tätä verkkodemokratiavälinettä on käytetty esimerkiksi nuorisovaalien järjestämisessä.

Opetusministeriö tukee myös pääkaupungin nuorisotyö verkossa -projektia, josta on kehittymässä valtakunnallinen verkkonuorisotalo. Hanke toteutuu tällä hetkellä Habbo - hotellin kautta. Toimintatapana on se, että kaupungit ja kunnat kouluttavat nuorisotyöntekijöitä päivystämään Habbo-hotellissa. Nuoret voivat keskustella heidän kanssaan joko julkisesti tai kahden kesken. Habbo -hotelli on toiminut ainakin tähän asti varsin eettisesti. Sen sivustoilla on mmm. mahdollisuus käydä huumebussissa, jossa annetaan ehkäisevää huumetietoa. Opetusministeriö tukee kaupunkeja ja kuntia menetelmän organisoinnissa ja siihen liittyvässä koulutuksessa.

Opetusministeriö tukee valtakunnallisen lasten parlamentin toimintaa, jossa lapset muodostivat edustuston, joka toimii vuoden ajan internet -pohjaisen kokous- ja yhteydenpitojärjestelmän kautta. Toimintaa on tarkoitus soveltaa myös nuorisovaltuustoihin, joita on noin 180 kunnassa. Opetusministeriö keskustelee parhaillaan Nuorisovaltuustojen Liiton edustajien kanssa verkkotyökalun soveltamisesta myös valtuustojen toimintaan.

Niin ikään opetusministeriö on tukenut Suomen Lasten Parlamenttiyhdistystä internet -pohjaisen lasten ja nuorten aloitekanavan kehittämisessä. Aloitekanava tarjoaa välineen, jonka avulla lapset ja nuoret, nuorisojärjestöt ja nuorisovaltuustot, lasten parlamentit sekä erilaiset muut nuorisoryhmät voivat tehdä aloitteita kunnalle. Järjestelmään kehitetään parhaillaan kuulemisosiota, jonka avulla kunnat voivat kuulla nuoria heitä koskevissa asioissa. Aloitekanavaan liittyy verkkopohjainen vaikuttamistaito-osio, jota on kehitetty yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston hypermedialaboratorion kanssa.

Opetusministeriö on tukenut vuosittain Helppimesta -toimintaa, joka vastaa nuorten eri elämänalueita ja ongelmia koskeviin kyselyihin. Sodankylän kuntaa on tuettu nuorten nettiriippuvuutta selvittävässä hankkeessa. Lisäksi vuosittain tuetaan nuorisojärjestöjä ja nuorisotyötä tekeviä yhteisöjä erilaisten internet-järjestelmien kehittämisessä. Uutena avauksena ollaan käynnistämässä Netti TV ja nuorten vaikuttaminen -hanketta.

Kirjallinen kysymys 490/2007

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta