Palveluja kehitettävä kuntalaisten parhaaksi

 

		Paras-seminaariin kokoontui 800 kuntien luottamushenkilöä keskustelemaan hallituksen kuntapolitiikasta. Kysymyksiin vastasivat mm. opetusministeri Sari Sarkomaa ja hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Uudistuksen suuntaviivat määrittää viime hallituskaudella voimaan tullut puitelaki.

Tavoitteena on, että kuntien tekemät ratkaisut parantavat mm. koulutuksen järjestämismahdollisuuksia ja koulutuksen laatua. Edelleen tavoitteena on tukea opetuksen laadun parantamista, opetussuunnitelmatyötä, oppilashuoltopalvelujen ja erityisopetuksen järjestämistä sekä tehostaa voimavarojen käyttöä. Samoin tavoitteena on edistää opetushenkilöstön työpaikkojen pysyvyyttä, lisätä opettajien uralla etenemisen ja kehittymisen mahdollisuuksia.

Kirjasto- ja tietopalvelujen osalta tavoitteena on tuottaa kirjastopalvelut kuntalaisten lähipalveluina, jotka perustuvat nykyiseen kirjastoverkkoon, pientaajamia ja haja-asutusalueita palveleviin kirjastoautoihin ja kirjastojen yhteisiin verkkopalveluihin.

Kunnat toimittivat viime syksynä valtioneuvostolle puitelain tavoitteiden toteutumisselvityksensä ja toimeenpanosuunnitelmansa, jossa ne selvittivät omalta osaltaan laissa esitettyjen väestöpohjatavoitteiden täyttymisen. Opetusministeriön toimialaan liittyvissä asioissa puitelaissa määriteltiin ainoastaan ammatillisen koulutuksen väestöpohjatavoite. Muun opetus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen osalta puitelaki ei sisällä väestöpohjatavoitteita, joten ministeriö ei ole voinut edellyttää kunnilta esimerkiksi koulutusastekohtaista tarkastelua selvityksissä. Kaikki kuntien vastaukset kuitenkin analysoitiin opetusministeriössä.

Puitelain tavoitteiden toteutumista koskevien selvitysten lisäksi kuntien piti laatia kaupunkiseutusuunnitelmat. Niissä kuntien piti selvittää maankäytön, asumisen ja liikenteen lisäksi siitä, miten seudulla edistetään kuntarajat ylittävää palvelujen saatavuutta. Opetusministeriön toimialan asioihin kaupunkiseutusuunnitelmissa ei juuri otettu kantaa. On kuitenkin ennakoitavissa, että jatkossa kaupunkisuunnitelmissa huomiota kiinnitetään myös kuntarajat ylittävään palvelujen käyttöön.

Hankkeesta tehdyn väliarvioinnin mukaan kuntien yhdistymisissä ja yhteistoiminta-alueiden perustamisessa on edetty yli odotusten. Varsinainen haaste - palvelujen järjestämis- ja tuottamistapojen uudistaminen - on kuitenkin vasta edessä.

Paras-hanke ja ammattiopistostrategia samoilla linjoilla

Ammatillisen koulutuksen kannalta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja opetusministeriön jo aiemmin käynnistämän järjestäjäverkon kokoamishankkeen tärkein tavoite on tehostaa toimia, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä. Ministeriö suosittaa järjestäjäverkon kokoamista vuoteen 2012 mennessä. Aikataulun lisäksi myös tavoitteet ovat samansuuntaiset kuin Paras-hankkeessa. Opetusministeriön suositukset koskevat myös yksityisiä koulutuksen järjestäjiä.

Puitelaissa asetetaan ammatilliselle peruskoulutuksen järjestämiselle 50 000 väestöpohjatavoite. Kuntien selvitysten perusteella suurin osa järjestäjistä täytti vaatimuksen. Niistäkin järjestäjistä, jotka eivät vielä syksyllä täyttäneet väestöpohjavaatimusta, suurin osa täyttää sen myöhemmin pääasiassa muodostamalla laajempipohjaisen koulutuksen järjestäjäorganisaation.

Ministeriön suositukset järjestäjäverkon kehittämiseksi ovat Paras-hanketta pidemmälle meneviä. Ministeriö katsoo, että kaikki tällä hetkellä 50 000 väestöpohjan täyttävät järjestäjät eivät täytä ammatillisen koulutuksen järjestämiselle pidemmällä aikavälillä asetettavia vaatimuksia. 50 000 on vähimmäisvaatimus.

"Lähtökohtana on, että koulutuksen järjestäjät tekevät päätökset ratkaisuista, joilla palvelukykyä vahvistetaan, totesi opetusministeri Sari Sarkomaa kuntapäättäjille huhtikuisessa Paras-seminaarissa Helsingissä." Opetusministeriön ehdottamien mallien ohella kysymykseen voi tulla muita ratkaisuja. Kehotamme koulutuksen järjestäjiä valmistelemaan järjestäjäverkon kokoamista tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien ja muiden omistajatahojen kanssa. "

Sarkomaa lupasi, että ministeriön ja koulutuksen järjestäjien vuoropuhelu jatkuu, kun järjestäjien edistyneemmät suunnitelmat saadaan ministeriöön. Useita jo vuoden 2009 alustakin tapahtuvia fuusioita valmistellaan eri puolilla maata. Fuusioita tuetaan niistä aiheutuvien alkuvaiheen kustannusten perusteella harkinnanvaraisella yksikköhinnan korotuksella - vuonna 2008 korotukset olivat yhteensä noin 8 miljoonaa euroa.

Osana rakenteellista kehittämistä selvitetään myös valtion ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ja työnjakoa. Tarkoituksena on siirtää valtion ammatilliset erityisoppilaitokset osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä vuodesta 2009 lähtien.

Palveluja kehitettävä käyttäjiä kuunnellen

Sarkomaan mukaan erityisen tärkeää yhteistyökäytäntöjen luominen on perusopetuksessa, jossa on vielä kuntarajat ylittävien palvelujen käytön ongelmia. Esimerkiksi koulumatkat saattavat muodostua kohtuuttoman pitkiksi, jos koulua ei voi käydä toisen kunnan puolella.

"Lapsen oikeus päästä lähimpään kouluun ei saa kaatua siihen, että naapurikunnat eivät pääse sopimukseen kustannusten korvaamisesta. Meidän pitäisi aikaisempaa useammin tarkastella asioita kuntalaisten näkökulmasta."

Myös kielten opetuksessa kuntien pitäisi entistä enemmän tehdä kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Näin voidaan Sarkomaan mukaan turvata harvinaisempien kielten tarjonta.

Hyvänä uutisena Sarkomaa pitää sitä, että lääninhallitukset ovat todenneet hankkeen lisänneen kuntien yhteistä kouluverkkosuunnittelua. "Tähän kannustan kuntia entisestään. Hyvä uutinen oli myös pääkaupunkiseudulla saatu sopu lukionkäynnin kustannusten korvaamisesta. Pohja palveluiden yhteiselle kehittämiselle on siis luotu", Sarkomaa totesi.

Opetuksen laadun parantaminen palveluiden kehittämisessä on opetusministeriön kärkihankkeita. Opetusministeriö myönsi helmikuussa perusopetuksen laadun kehittämiseen ja siinä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittämiseen yhteensä vajaa 12 miljoonaa euroa.

Sarkomaa totesi ilahtuneena, että huomattavassa osassa hakemuksista oli selkeästi seutukunnallinen kehittämisnäkökulma. Kehittämishankkeista suuri osa ennakoi kuntien yhdistymistä ja yhdenmukaisten käytänteiden syntymistä. Useiden seutukuntien hakemuksista nousi selvästi esiin tarve hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen ja yhteisten toimintaverkostojen luomiseen.

"Osana perusopetuksen laadun kehittämistyötä kunnissa ja seutukunnissa, opetusministeriö tarjoaa kunnille kehittämistyön tueksi mahdollisuuden pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen vuosien 2008-2009 aikana. Täydennyskoulutus järjestetään viidellä tai kuudella paikkakunnalla, jolloin koulutus voidaan rakentaa alusta alkaen siten, että se ottaa huomioon alueiden erityistarpeet ja tukee kuntien yhteistyötä. "

Tarpeita erityisopetuksessa, oppilashuollossa ja tukipalveluissa

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen konkreettisia vaikutuksia opetuspalveluihin on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Joitain johtopäätöksiä voidaan kuitenkin tehdä kuntien viime syksynä toimittamien toimeenpano- ja kaupunkiseutusuunnitelmien perusteella. Yli 300 kuntaa käsitteli yleissivistävää koulutusta toimeenpanosuunnitelmissaan.

Selvityksissään kunnat arvioivat palvelutarpeen kasvavan tulevaisuudessa erityisopetuksessa, oppilashuollossa ja tukipalveluissa. Lisäksi kunnat ennakoivat vieraskielisten oppilaiden koulutustarpeiden kasvua.

Suurin osa kunnista tuottaa omana palvelutuotantona esi- ja perusopetuspalvelut sekä lukiokoulutuksen. Esi- ja perusopetuksessa kunnilla on kuntarajat ylittävää yhteistyötä erityisopetuksen, oppilashuollon ja muiden tuki- ja erityispalveluiden tuottamisessa. Myös alueellisia opetus- ja sivistystoimen hallinto- ja kehittämispalveluiden tuottamista koskevia hankkeita on vireillä.

Lukiokoulutus ei ole samalla tavalla lähipalvelu kuin perusopetus, eikä kunnilla ole lakisääteistä velvoitetta järjestää lukio-opetusta. Ikäluokkien pienentyessä joudutaan alueittain miettimään lukiokoulutuksen erilaisia tarjoamis- ja järjestämisvaihtoehtoja. Lukioverkkoa kehitettäessä tulisi huomioida laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta.

Sarkomaa kertoi että ministeriössä ollaan asettamassa laajaa hanketta, jossa katsotaan millä tavoin laadukas lukiokoulutus koko maassa voidaan turvata.
"Etä- ja verkko-opiskelu ovat keinoja parantaa lukiokoulutuksen saavutettavuutta ja opintojen monipuolisuutta. Ne tukevat myös lähiopetusta ja opetustarjonnan järjestämistä esimerkiksi harvinaisemmissa kielissä.", Sarkomaa totesi.

"Lukiokoulutuksen laadun turvaaminen onnistuu usein olemassa olevin rakenteinkin, kun yhteistyötä tiivistetään. Viime vuonna turvattiin asetusmuutoksella eräissä tilanteissa hallinnollisena esteenä ollut pienten kuntien lukiokoulutuksen yksikköhinnan korotus. Rahoitus koskee tilanteita, jossa kunnat yhdistyvät tai lukio siirtyy järjestämisluvan muutoksella toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. "

Paras-hanke näyttää vauhdittaneen myös kansalaisopistoverkon kokoamista alue- tai seutuopistoiksi. Kansalais- ja työväenopistoja käsitteli selvityksessään noin neljännes kunnista. Järjestämistapaa koskevat vastaukset liittyivät joko nykytilan säilyttämiseen kunnan omassa tai alue- tai seutuopistossa tai uusien seudullisten opistohankkeiden käynnistymiseen tai kuntaliitosten myötä tapahtuviin yhdistymisiin. Neljännes vastaajista arvioi kansalais- ja työväenopistojen palvelutarpeen säilyvän nykyisellään ja viidennes arvioi opistojen palvelutarpeen lisääntyvän. Lisäystarpeen vastaajat näkivät johtuvan alueen väestömäärän lisääntymisestä tai ikääntyvän väestön määrän kasvusta.

Sarkomaa totesi, että organisoituminen suuremmiksi yksiköiksi antaa mahdollisuuksia päätoimisen henkilökunnan palkkaamiselle, koulutustarjonnan laajentamiselle ja toiminnan kehittämiselle, mutta muistutti myös, ettei pelkkä yhdistyminen vielä takaa palvelujen laadun ja saavutettavuuden parantumista.
"Samanaikaisesti on huolehdittava, että toiminnan suunnittelussa otetaan riittävässä määrin huomioon toiminnan säilyminen myös käytännössä kuntalaisten saavutettavissa."

Kulttuuri- liikunta- ja nuorisotoimen parhaaksi

Viimesyksyisissä kuntien selvityksissä ja toimeenpanosuunnitelmissa sivuttiin jonkin verran kulttuuri- ja liikuntapalveluita, vaikka varsinaisia väestöpohjatavoitteita näille palveluille ei ole asetettu. Tästä syystä kunnat raportoivat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen asioista vaihtelevasti eikä selvitysten perusteella voi opetusministeriön mukaan tehdä kattavia johtopäätöksiä.

Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa alueellaan. Kunnat sopivat yhteistoiminta-alueella tai omassa kunnassaan tarjottavista palveluista, palveluverkosta ja palvelujen tuottamisesta. Kulttuuritoiminta on tulevaisuudessa yhä läheisempi osa muita palveluja. Monipuolisen yhteistyön kautta kulttuurialan yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen ja nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa lisääntyy. Tällä tavalla hyödynnetään kulttuurin antamat työvälineet ja mahdollisuudet ehkäistä ongelmia.

Palvelujen käyttö yli kuntarajojen toteutuu nykyisin varsinkin taidelaitoksissa. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden palveluja käyttää niiden sijaintikuntaa huomattavasti laajempi väestöpohja. Taidelaitosten keskeinen sijainti ja hyvä saavutettavuus ovat oleellisia. Kulttuurilaitosten kohdennettu toiminta, kuten taidekasvatus tai yhteistyö esim. koulujen kanssa rajoittuu tavallisimmin omaan kuntaan. Alueellisen toiminnan lisäämistä tulisikin eri keinoin tukea. Taiteen perusopetuksen palveluja tulisi voida joustavasti käyttää yli kuntarajojen.

Kunnista yli 300 huomioi kulttuuritoimen selvityksissään. Noin viidennes kunnista ennustaa, että kulttuuripalveluiden tarve tulee säilymään ennallaan. Noin 38 % ennustaa, että palveluiden tarve tulee kasvamaan. Kulttuuripalveluiden tarve muuttuu sisällöllisesti ikäluokkien vanhetessa, ja oikein suunnatut aktiviteetit mm. tukevat ja helpottavat vanhustyötä. Kunnat suunnittelevat yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Erityisesti nousee esiin palveluiden ostaminen kolmannelta sektorilta sekä tilaaja-tuottaja-mallin käyttö. Näyttää siltä, että kulttuuri-, liikunta-, nuorisotyö- ja vapaa-ajan palveluiden järjestämisen suunta on ulkoistaminen.

Seutukirjastoyhteistyötä suunnitteilla

Paras-hanke vauhdittaa kirjastojen nykyistä vapaamuotoista, verkostomaista yhteistyötä kohti vahvempia hallinto- ja palvelurakenteita. Toistaiseksi lähes kaikki kunnat vastaavat itse kirjasto- ja tietopalveluidensa tuottamisesta, vaikka yhteistyö muutoin on laajaa. Kuntien yhteisiä kirjastolaitoksia ja laajempia seutukirjastoja on vielä vain muutama.

Yhteistyön tiivistäminen kuntien kesken kirjasto- ja tietopalvelujen tuottamisessa lähipalveluina on edelleen välttämätöntä tiedon ja kulttuurin saatavuuden turvaamiseksi. Monipuolisten verkkopalvelujen kehittämisessä tarvitaan lisäksi laajaa yhteistyötä koko kirjastoverkon kesken.

Kuntien selvityksissä kirjastopalvelujen järjestämiseksi esittämä malli on seutukirjastoyhteistyö. Varsinaisten seutukirjastojen perustamiseksi tarvitaan myös hallinnollisia ratkaisuja. Kirjastolain mukaan kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisvastuu on kunnalla, mutta se voi järjestää palvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Sopimuksen nojalla kunnat voivat esimerkiksi antaa tehtävän yhdelle kunnalle hoidettavaksi useamman kunnan puolesta. Kunnat aikovat edelleen parantaa kirjasto- ja tietopalvelujen käyttöä yli kuntarajojen laajentamalla yhteistyötä kirjastojärjestelmissä, aineistologistiikassa ja kirjastoautopalveluissa.

Yhteistyön merkitys entistä tärkeämpää

Liikuntasektorin palvelurakenteita ja -tarpeita oli tarkastellut selvityksissään 127 kuntaa. Liikuntapalvelujen tarpeen kasvua ennakoi 56 kuntaa, eli 44 % liikuntatoimen vastauksessaan ilmituoneista kunnista. Vain kolmen kunnan mukaan liikunnan merkitys ja palvelutarve tulee vähenemään. 17 kuntaa ilmoitti, että palvelutarpeet ja -rakenteet säilyvät todennäköisesti ennallaan. 51 kunnan vastauksesta ei voinut päätellä palvelutarpeiden kehittymisen suuntaa.

Palvelutarpeissa on odotettavissa muutoksia, jotka vaativat palvelurakenteen uudelleenjärjestämistä. 37 % kunnista ennakoi, että ikääntyvä väestö tulee muuttamaan kunnallisia palvelurakenteita ja kasvattamaan liikuntapalvelujen tarvetta. Ikääntyvien liikunta ja erityisryhmien liikunta korostuvat tulevaisuuden kunnallisessa palvelutarjonnassa.

Yhteistyön merkitys palvelutarjonnan turvaamiseksi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Kuntien välistä sopimusperustaista tai vapaamuotoisempaa yhteistyötä kunnat aikovat kasvattaa. Palveluverkon säilyttämiseksi kunnat tulevat etsimään yhteistyökumppaneita niin muista kunnista, kolmannen sektorin toimijoista kuin yrityksistäkin. Muita yhteistyömalleja ovat maakunnallisen toimielimen perustaminen, isäntäkuntamalli, kuntien yhteiset liikunta- tai vapaa-aikatoimen lautakunnat ja yhteinen viranhaltija, yhteisen liikelaitoksen tai yhtiön perustaminen.

Monet kunnat ja muutamat kuntaryhmät mainitsivat nuorisotyön vain lyhyesti tai ylimalkaisesti selvityksissään. Nuorisotyötä koskevat linjaukset painottavat sen säilymistä ja yleisesti tunnustettua roolia, eikä palveluiden sopeuttamista kuvata nuorisotyön kannalta kielteisesti.

Huomattavan monen kunnan vastauksissa todetaan, että nuorisotyö on lähipalvelu tai tulee säilyttää tai tullaan säilyttämään sellaisena. Haaste nuorisotoimien edustajille on olla tietoinen ja seurata rakennekehitystä sekä olla tarvittaessa aktiivinen siinä, tarvittaessa hyvien verkostoyhteyksien tuella.

Vaihtoehtoiset yhteistyötavat ovat useimmin kunta- ja seutuyhteistyö, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä osittaisen ulkoistamisen lisääminen.

- hm/jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta