Koulun johtajuus uusien haasteiden edessä

Tutkimustulokset osoittavat, että koulun johtajuudella on merkitystä niin oppimistuloksiin, koulun työympäristöön kuin koulun ja muun yhteiskunnan välisessä yhteistyössäkin. Tulevina vuosina koulun johtajuus kohtaa uusia haasteita: monet rehtorit lähestyvät eläkeikää ja ikäluokat pienentyvät.

 

		Lisää OECD:n tutkimuksesta sekä maakohtaiset raportit voi lukea osoitteessa: www.oecd.org/edu/ schoolleadership

OECD:n vastikään valmistunut tutkimus koulun johtajuuden kehittämisestä antaa näkökulmaa tulevien vuosien muutoksista. Mukana tutkimuksessa oli 19 maata Koreasta Australiaan, Suomi mukaan lukien. Rehtorien ja kouluhallinnon edustajille tuloksia esitteli 6. toukokuuta Helsingissä poliittinen analyytikko Deborah Nusche OECD:stä sekä opetusneuvos Aki Tornberg opetusministeriöstä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää muun muassa sitä, millaiset koulun johtajuuden toimintatavat tuottavat parhaita lopputuloksia ja miten voidaan varmistaa nykyisten ja tulevien johtajien taidot johtaa kouluaan tehokkaasti.

Nuschen mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana toteutettu tutkimus on erityisen ajankohtainen, koska koulun johtajuus on muuttunut dramaattisesti viime vuosina muun muassa rehtorien hallinnollisten tehtävien lisääntyessä ja oppilasjoukon muuttuessa entistä kirjavammaksi. Koulun johtajuus on monissa maissa nostettu muutosten myötä poliittiselle agendalle.

Puutetta pätevistä johtajista

Yksi tulevien vuosien haasteista on rehtorien eläköityminen. Nuschen mukaan opetusalan ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneet avautuvista johtajien paikoista, on kovin vähän.
"Tutkimuksessa mukana olleista maista 15 koki, että heillä ei ole ollut riittävästi laadukkaita hakijoita avoimiin koulun johtajien tehtäviin", Nusche kertoo.

Toisaalta Nusche ei ihmettele hakijoiden puutetta: monissa kouluissa työolosuhteet ovat huonot, työn ja vapaa-ajan suhde ei ole tyydyttävä ja palkka on huono suhteessa työmäärään ja vastuuseen.
"Joissain kouluissa rehtorin palkka voi olla jopa alhaisempi kuin opettajalla", analyytikko toteaa.
Työn houkuttelevuutta ei lisää se, että rehtorien tehtävät saattavat olla epämääräisiä ja laajoja ja monesti yksi henkilö hoitaa koko kokonaisuutta. Myös rehtorien mahdollisuudet siirtyä koulun johtajan tehtävästä eteenpäin ovat monesti kehnot, koska urarakenteet ovat joustamattomia ja hierarkisia.

Lisäksi harjoittelu ja perehdytys johtajuutta varten on Nuschen mukaan riittämätöntä, jotta hyviä johtajia riittäisi tulevaisuudessakin.
"Monet rehtoreista ovat entisiä opettajia, mutta se ei tarkoita, että henkilö välttämättä omaisi taidot johtaa koulua", Nusche sanoo.

Millä keinoin uusia johtajia?

Tutkimustulosten perusteella OECD on laatinut suosituksia, joilla koulun johtajuuden laatua voitaisiin parantaa.

Erityisen tärkeää olisi määritellä rehtorin rooli ja vastuut niin, että rehtorilla olisi aikaa ja mahdollisuus keskittyä ydintehtävään eli pedagogiseen johtamiseen, johon kuuluu muun muassa oppimisen johtaminen.

Rehtorien lisääntyneet tehtävät ovat synnyttäneet tarpeen jaetulle johtajuudelle sekä kouluissa että koulujen kesken.
"Auktoriteettia johtaa ei pitäisi rajoittaa vain yhdelle henkilölle vaan jakaa eri rooleissa toimiville ihmisille."
Tähän liittyen johtamisharjoittelua pitäisi laajentaa koulujen keskijohtoon sekä perustaa johtajuustiimejä.
"Jaettu johtajuus pitäisi myös tunnistaa, koska nykyisin jaetun johtajuuden käytännöt ovat usein epäselviä."

OECD:n mukaan nyt olisi aika tehdä työtä myös sen eteen, että koulun johtajuus olisi jälleen vetovoimainen ammatti. Rekrytointien kriteerien pitäisi olla läpinäkyviä ja johdonmukaisia. Lisäksi kouluissa tarvittaisiin jatkuvaa suunnittelua, jotta tunnistettaisiin tulevaisuutta ajatellen potentiaaliset tulevat johtajat joukosta. Myös palkkojen tasoa olisi OECD:n mukaan syytä tarkistaa ja kehittää koulun johtajuuden ammatillisuutta esimerkiksi tarjoamalla rehtoreille foorumi keskustelua ja hyvien käytäntöjen jakamista varten.

Tutkimustulokset vietävä käytäntöihin

Tutkimuksen toteuttamisessa mukana ollut Nusche toivoo, että maat siirtäisivät OECD:n suositukset koulutuspolitiikan sisältöihin ja sitä kautta käytäntöihin.
"Koulun johtajuutta tulisi kehittää oman alueen ja OECD:n tulosten yhdistelmänä. Toiveena on, että maat veisivät tuloksia ja viestiä eteenpäin ja soveltaisivat tuloksia oman maansa erityispiirteiden mukaan."
Yleisö halusi kuulla OECD:n analyytikolta erityisesti siitä, mitkä asiat Nusche näkee Suomen tuloksissa erityisen haasteellisina.
"Johtajuuden oppimisessa Suomella on kehitettävää. Maassa ei ole vahvaa perinnettä eikä yhtenäistä strategiaa koulun johtajuuskoulutuksen järjestämiseen vaan teillä on paljon eri koulutuksen tuottajia. Suomessa pitäisi kiinnittää huomiota myös koulutuksen jatkumoon, jotta rehtorit voisivat täydentää omaa osaamistaan uransa eri vaiheissa."

Johtajuutta myös yli koulurajojen

Tutkimuksen osana tehtiin tapaustutkimus neljään maahan, joissa on hyödynnetty pelkän oman koulun johtamisen sijaan laajemmin koulujärjestelmää koskevaa johtajuutta. OECD:ssä omaa koulua laajempaa alueellista johtajuusyhteistyötä pidetään tärkeänä työkaluna tulevina vuosina. Tarkoituksena on, että alueella olisi yksi niin sanottu päärehtori, joka kouluttaisi ja tukisi muita. Päärehtoriksi valitaan rehtori, joka on hoitanut menestyksekkäästi tehtävänsä omassa koulussaan ja jolla on sitä kautta annettavaa muille.

Verkostoituvan johtamisen etuina ovat muun muassa asiantuntijuuden jakaminen, innovaatioihin ja luovuuteen kannustaminen sekä johtajuuden kehittäminen ja käytäntöjen levittäminen.
Suomessa verkostomaista johtamistapaa on kokeiltu jossain määrin mm. Tampereen seudulla.

Suomessa moni asia jo kunnossa

Opetusneuvos Tornberg esitteli rehtoreille OECD:n tutkimuksen tuloksia erityisesti Suomen näkökulmasta. OECD:n raportin mukaan suomalaisesta koulun johtamisen kulttuurista löytyi paljon vahvoja puolia, mutta myös tiettyjä haasteita. Kehuja sai kansalliseen opetussuunnitelmaan pohjautuva ohjausjärjestelmä, luottamus opetusalan ammattilaisiin, päätöksenteon hajauttaminen aluetasolle sekä opetushenkilöstön korkea koulutus. OECD:n tutkijat katsoivat, että Suomessa toteutuu myös vastuun jakaminen keskeisissä toiminnoissa useammalle henkilölle.
Tulevina vuosina Suomen pitäisi OECD:n mukaan kiinnittää entistä parempaa huomiota niin ikäluokkien pienentymiseen ja huoltosuhteen heikentymiseen kuin rehtorien eläköitymiseen ja uusien johtajien rekrytoimiseen.

"Suomen rehtoreista vuonna 2005 yli 50-vuotiaita oli perusasteella 56 prosenttia, lukioissa 68 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 67 prosenttia", Tornberg kertoo.
Johtajuustaitojen siirtämisessä tuleville sukupolville riittää siis haastetta seuraavan kymmenen vuoden aikana. OECD:n tutkijat näkivät suomalaisten koulujen johtamisessa haasteena myös johtajuutta tukevien koulutusohjelmien ja johtajuuden arvioinnin kehittämisen.

-hm

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta