Koulun johtajuus uusien haasteiden edessä
Tutkimustulokset osoittavat, että koulun johtajuudella on
merkitystä niin oppimistuloksiin, koulun työympäristöön kuin koulun
ja muun yhteiskunnan välisessä yhteistyössäkin. Tulevina vuosina
koulun johtajuus kohtaa uusia haasteita: monet rehtorit lähestyvät
eläkeikää ja ikäluokat pienentyvät.
OECD:n vastikään valmistunut tutkimus koulun johtajuuden
kehittämisestä antaa näkökulmaa tulevien vuosien muutoksista. Mukana
tutkimuksessa oli 19 maata Koreasta Australiaan, Suomi mukaan lukien.
Rehtorien ja kouluhallinnon edustajille tuloksia esitteli 6. toukokuuta
Helsingissä poliittinen analyytikko Deborah Nusche OECD:stä
sekä opetusneuvos Aki Tornberg opetusministeriöstä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää muun muassa sitä, millaiset
koulun johtajuuden toimintatavat tuottavat parhaita lopputuloksia ja
miten voidaan varmistaa nykyisten ja tulevien johtajien taidot johtaa
kouluaan tehokkaasti.
Nuschen mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana toteutettu tutkimus on
erityisen ajankohtainen, koska koulun johtajuus on muuttunut
dramaattisesti viime vuosina muun muassa rehtorien hallinnollisten
tehtävien lisääntyessä ja oppilasjoukon muuttuessa entistä
kirjavammaksi. Koulun johtajuus on monissa maissa nostettu muutosten
myötä poliittiselle agendalle.
Puutetta pätevistä johtajista
Yksi tulevien vuosien haasteista on rehtorien eläköityminen.
Nuschen mukaan opetusalan ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneet
avautuvista johtajien paikoista, on kovin vähän.
"Tutkimuksessa mukana olleista maista 15 koki, että heillä ei ole
ollut riittävästi laadukkaita hakijoita avoimiin koulun johtajien
tehtäviin", Nusche kertoo.
Toisaalta Nusche ei ihmettele hakijoiden puutetta: monissa kouluissa
työolosuhteet ovat huonot, työn ja vapaa-ajan suhde ei ole
tyydyttävä ja palkka on huono suhteessa työmäärään ja vastuuseen.
"Joissain kouluissa rehtorin palkka voi olla jopa alhaisempi kuin
opettajalla", analyytikko toteaa.
Työn houkuttelevuutta ei lisää se, että rehtorien tehtävät
saattavat olla epämääräisiä ja laajoja ja monesti yksi henkilö
hoitaa koko kokonaisuutta. Myös rehtorien mahdollisuudet siirtyä
koulun johtajan tehtävästä eteenpäin ovat monesti kehnot, koska
urarakenteet ovat joustamattomia ja hierarkisia.
Lisäksi harjoittelu ja perehdytys johtajuutta varten on Nuschen
mukaan riittämätöntä, jotta hyviä johtajia riittäisi
tulevaisuudessakin.
"Monet rehtoreista ovat entisiä opettajia, mutta se ei tarkoita,
että henkilö välttämättä omaisi taidot johtaa koulua", Nusche
sanoo.
Millä keinoin uusia johtajia?
Tutkimustulosten perusteella OECD on laatinut suosituksia, joilla
koulun johtajuuden laatua voitaisiin parantaa.
Erityisen tärkeää olisi määritellä rehtorin rooli ja vastuut
niin, että rehtorilla olisi aikaa ja mahdollisuus keskittyä
ydintehtävään eli pedagogiseen johtamiseen, johon kuuluu muun muassa
oppimisen johtaminen.
Rehtorien lisääntyneet tehtävät ovat synnyttäneet tarpeen
jaetulle johtajuudelle sekä kouluissa että koulujen kesken.
"Auktoriteettia johtaa ei pitäisi rajoittaa vain yhdelle
henkilölle vaan jakaa eri rooleissa toimiville ihmisille."
Tähän liittyen johtamisharjoittelua pitäisi laajentaa koulujen
keskijohtoon sekä perustaa johtajuustiimejä.
"Jaettu johtajuus pitäisi myös tunnistaa, koska nykyisin jaetun
johtajuuden käytännöt ovat usein epäselviä."
OECD:n mukaan nyt olisi aika tehdä työtä myös sen eteen, että
koulun johtajuus olisi jälleen vetovoimainen ammatti. Rekrytointien
kriteerien pitäisi olla läpinäkyviä ja johdonmukaisia. Lisäksi
kouluissa tarvittaisiin jatkuvaa suunnittelua, jotta tunnistettaisiin
tulevaisuutta ajatellen potentiaaliset tulevat johtajat joukosta. Myös
palkkojen tasoa olisi OECD:n mukaan syytä tarkistaa ja kehittää
koulun johtajuuden ammatillisuutta esimerkiksi tarjoamalla rehtoreille
foorumi keskustelua ja hyvien käytäntöjen jakamista varten.
Tutkimustulokset vietävä käytäntöihin
Tutkimuksen toteuttamisessa mukana ollut Nusche toivoo, että maat
siirtäisivät OECD:n suositukset koulutuspolitiikan sisältöihin ja
sitä kautta käytäntöihin.
"Koulun johtajuutta tulisi kehittää oman alueen ja OECD:n
tulosten yhdistelmänä. Toiveena on, että maat veisivät tuloksia ja
viestiä eteenpäin ja soveltaisivat tuloksia oman maansa
erityispiirteiden mukaan."
Yleisö halusi kuulla OECD:n analyytikolta erityisesti siitä, mitkä
asiat Nusche näkee Suomen tuloksissa erityisen haasteellisina.
"Johtajuuden oppimisessa Suomella on kehitettävää. Maassa ei ole
vahvaa perinnettä eikä yhtenäistä strategiaa koulun
johtajuuskoulutuksen järjestämiseen vaan teillä on paljon eri
koulutuksen tuottajia. Suomessa pitäisi kiinnittää huomiota myös
koulutuksen jatkumoon, jotta rehtorit voisivat täydentää omaa
osaamistaan uransa eri vaiheissa."
Johtajuutta myös yli koulurajojen
Tutkimuksen osana tehtiin tapaustutkimus neljään maahan, joissa on
hyödynnetty pelkän oman koulun johtamisen sijaan laajemmin
koulujärjestelmää koskevaa johtajuutta. OECD:ssä omaa koulua
laajempaa alueellista johtajuusyhteistyötä pidetään tärkeänä
työkaluna tulevina vuosina. Tarkoituksena on, että alueella olisi yksi
niin sanottu päärehtori, joka kouluttaisi ja tukisi muita.
Päärehtoriksi valitaan rehtori, joka on hoitanut menestyksekkäästi
tehtävänsä omassa koulussaan ja jolla on sitä kautta annettavaa
muille.
Verkostoituvan johtamisen etuina ovat muun muassa asiantuntijuuden
jakaminen, innovaatioihin ja luovuuteen kannustaminen sekä johtajuuden
kehittäminen ja käytäntöjen levittäminen.
Suomessa verkostomaista johtamistapaa on kokeiltu jossain määrin mm.
Tampereen seudulla.
Suomessa moni asia jo kunnossa
Opetusneuvos Tornberg esitteli rehtoreille OECD:n tutkimuksen
tuloksia erityisesti Suomen näkökulmasta. OECD:n raportin mukaan
suomalaisesta koulun johtamisen kulttuurista löytyi paljon vahvoja
puolia, mutta myös tiettyjä haasteita. Kehuja sai kansalliseen
opetussuunnitelmaan pohjautuva ohjausjärjestelmä, luottamus opetusalan
ammattilaisiin, päätöksenteon hajauttaminen aluetasolle sekä
opetushenkilöstön korkea koulutus. OECD:n tutkijat katsoivat, että
Suomessa toteutuu myös vastuun jakaminen keskeisissä toiminnoissa
useammalle henkilölle.
Tulevina vuosina Suomen pitäisi OECD:n mukaan kiinnittää entistä
parempaa huomiota niin ikäluokkien pienentymiseen ja huoltosuhteen
heikentymiseen kuin rehtorien eläköitymiseen ja uusien johtajien
rekrytoimiseen.
"Suomen rehtoreista vuonna 2005 yli 50-vuotiaita oli
perusasteella 56 prosenttia, lukioissa 68 prosenttia ja ammatillisissa
oppilaitoksissa 67 prosenttia", Tornberg kertoo.
Johtajuustaitojen siirtämisessä tuleville sukupolville riittää siis
haastetta seuraavan kymmenen vuoden aikana. OECD:n tutkijat näkivät
suomalaisten koulujen johtamisessa haasteena myös johtajuutta tukevien
koulutusohjelmien ja johtajuuden arvioinnin kehittämisen.
-hm
|