Kansanedustajat kysyvät - valtioneuvosto vastaa

 

		Alkuperäiset kysymykset vastauksineen julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.

Laadun kehittäminen lääkkeenä koulutuksen keskeyttämiseen

Kansanedustaja Merikukka Forsiuksen (kok) kirjallinen kysymys liittyy tutkintojen läpäisyyn ja opintojen keskeyttämisen vähentämiseen.

Kysymykseen vastannut opetusministeri Sari Sarkomaa korostaa, että koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen ja läpäisyn parantaminen on välttämätöntä työvoiman saatavuudelle sekä syrjäytymisen ehkäisylle. Sarkomaan mukaan keskeyttämistä pystytään parhaiten vähentämään koulutuksen laatua parantamalla. Lisäksi on parannettava nivelvaiheiden toimivuutta ja tehostettava ohjaustoimia.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi koulutuksen laadun parantamisen kaikilla koulutusasteilla. Erityisenä painopisteenä ovat perusopetus ja korkeakoulutus. Hallitusohjelman mukaan perusopetuksen laatua kehitetään opetusryhmien kokoja pienentämällä. Myös ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat voimavarat kohdennetaan hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen laadun parantamiseen.

Opetusministeriö on myöntänyt perusopetuksen laadun kehittämiseen ja siinä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittämiseen hieman vajaat 12 miljoonaa euroa. Tavoitteena on mm. koulupudokkuuden ja syrjäytymisen ehkäisy.

Tehostetun ja erityisen tuen hankkeissa painopisteenä on oppilaalle annettava ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki. Kehittämistoimet kohdennetaan opetukseen, opetusmenetelmiin, kuntien hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaistamiseen ja yhteistyön tiivistämiseen. Oppilaanohjauksen kehittämisellä tehostetaan perusopetuksen oppilaanohjausta ja erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Erityistä huomiota oppilaanohjaukseen kiinnitetään koulutuksen nivelkohdissa ja sen ulottamista nykyistä varhempaan ajankohtaan. Osana perusopetuksen laadun kehittämistä opetusministeriö tarjoaa kunnille kehittämistyön tueksi mahdollisuuden pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen..

Perusopetuksesta jatko-opintoihin siirtymisen ja koulutuspaikkojen tehokkaan käytön parantamiseksi on uudistettu toisen asteen yhteishakujärjestelmä, jossa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku toteutettiin ensimmäistä kertaa nettihakuna tänä keväänä. Ammattistarttikokeilun laajentamiseen, laajennettuun työssä oppimiseen ja tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen siirrettiin vuoden 2008 talousarviossa neljä miljoonaa euroa. Kevään kehyspäätöksen mukaan tullaan edelleen kohdentamaan lisäresursseja mm. ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen määräaikaiseen lisäykseen ja maahanmuuttajille tarkoitettuun valmistavaan koulutukseen. Sarkomaan mukaan näillä toimilla pyritään monipuolistamaan ammatillisen koulutuksen muotoja, tukemaan koulutukseen sijoittumista ja tutkinnon suorittamista sekä ehkäisemään nuoren syrjäytymistä.

Korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen on korkeakoulu-uudistuksen yksi keskeinen tavoite. Opetusministeriö on asettanut yhdeksi uudistuksen kuluessa seurattavaksi tunnusluvuksi mm. korkeakoulujen opiskelija/opettajasuhteen. Kokopäiväisiä opiskelijoita (laskennallinen kokopäiväinen opiskelija) oli vuonna 2006 yhtä opettajaa kohti yliopistoissa 14,3 ja ammattikorkeakouluissa 17,8. Tavoitteena on, että luku olisi yliopistoissa 12,5 ja ammattikorkeakouluissa 16 vuonna 2020. Korkeakoulujen ohjausjärjestelmien uudistamisessa painotetaan opetuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Rahoituksen perusteena käytetään indikaattoreita, jotka kattavat kokonaisvaltaisesti korkeakoulujen toimintaa: laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

Kirjallinen kysymys 272/2008

Koulutuspaikkoja tarvitaan riittävästi ja tarpeeseen

Kansanedustaja Merikukka Forsius (kok) kysyy hallitukselta myös toisen asteen koulutuksen opiskelupaikoista ja niiden riittävyydestä.

Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan opiskelupaikan turvaaminen toisella asteella koko nuorisoikäluokalle edellyttää, että perusopetuksen päättäville on tarjolla riittävä ja oikein kohdennettu koulutustarjonta. Se koostuu paitsi lukiokoulutuksesta ja tutkintoon johtavasta ammatillista peruskoulutuksesta myös peruskouluissa ja kansanopistoissa järjestettävästä lisäopetuksesta sekä ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettävistä ns. valmistavista koulutuksista. Koulutuksen tarjonnan jakautuminen on pyrittävä turvaamaan alueellisesti sekä koulutusalakohtaisesti työvoiman tarpeita ja koulutuskysyntää mahdollisimman hyvin vastaavasti. Myös erityisopetuksen riittävyys ja monipuolisuus on turvattava.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen toisen asteen koulutukseen on kehittynyt positiivisesti koko 2000-luvun, mutta kääntyi laskuun vuonna 2006. Tuolloin Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksen päättäneistä 40,1 % sijoittui ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, 51,1 % lukiokoulutukseen ja 2,0 % peruskouluissa järjestettyyn lisäopetukseen. Tämän lisäksi 1,8 % sijoittui ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettäviin edellä kuvattuihin ns. valmistaviin koulutuksiin ja arviolta 0,5 % kansanopistoissa järjestettävään lisäopetukseen. Nämä eivät sisälly Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen. Näin ollen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa opintojen ulkopuolelle jäi siis noin 4,5 % perusopetuksen päättäneistä.

Valtioneuvoston vuosia 2009-2012 koskevista valtiontalouden kehyspäätöksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää lisätään ensi vuodesta lukien 2 000 vuosiopiskelijalla. Hallitusohjelman mukaan lisäys suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Edellinen opiskelijamäärälisäys tehtiin kesäkuussa 2007.

Parhaillaan toteutettavilla ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan lisäyksillä pyritään turvaamaan ammattikoulutetun osaavan työvoiman saatavuus ja varautumaan ikärakenteen muutoksesta johtuvaan työvoiman niukkuuteen sekä varmistamaan erityisesti nuorten koulutukseen pääsy ja koulutustakuutavoitteiden toteutuminen säilyttäen samalla myös aikuisväestölle riittävät koulutusmahdollisuudet.

Opetusministeriö on käynnistänyt ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun - ammattistarttikoulutuksen, johon opiskelijamäärälisäystä voidaan myös tarpeen mukaan kohdentaa. Ammattistarttikokeilua tehostetaan lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen suunnatun lisämäärärahan puitteissa.

Ammattiopistostrategialla tehostetaan toimia, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä. Päämääränä on varmistaa, että koulutukseen suunnattuja voimavaroja, kuten opiskelijamäärävolyymia käytetään tehokkaasti ja suunnataan joustavasti työvoimatarve ja koulutuskysyntä, erityisesti nuorten koulutukselliset tarpeet huomioon ottaen.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli tänä keväänä ensimmäistä kertaa mahdollista hakea netin kautta. Nettihaun suosio ylitti kaikki odotukset: 98,5 % hakemuksista jätettiin netissä. Jatkossa sähköistä hakeutumispalvelua on tarkoitus laajentaa myös muuhun kuin yhteishaussa mukana olevaan toisen asteen koulutukseen.

Ammatilliseen koulutuksen hakeutumisen aktivoimisen ohella tarvitaan myös muita toimia koulutuksen kehittämiseksi. Ammatillisen koulutuksen keskeyttää edelleen liian moni, vaikka opintojen keskeyttäminen onkin vähentynyt tasaisesti jo viiden vuoden ajan. Alle 60 % uusista opiskelijoista suorittaa perustutkinnon kolmen vuoden kuluessa koulutuksen aloittamisesta. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostumista on hidastanut viime vuosina tapahtunut erityisopiskelijoiden määrän voimakas kasvu. Koulutuksen järjestäjien tulee jatkossa entistä enemmän kiinnittää huomiota myös siihen, että osaamisen tunnustamiskäytänteet ja opiskelijoille tarjottavat tukitoimet ovat riittäviä nuorten motivoimiseksi opintojen loppuun suorittamiseen. Näin koulutuksen keskeyttämisen vähenemistrendi ei kohtuuttomasti kasvata kokonaisopiskelijamääriä ja heikennä siten uusien opiskelijoiden koulutukseen pääsyä.

Riittävä opintotuki on osa nuorten tasa-arvoisia kouluttautumismahdollisuuksia. Opintorahaa, samoin kuin opiskelijan omia tulorajoja korotetaan elokuusta alkaen. Opintuen mitoitusta tullaan tarkistamaan jatkossakin elinkustannusten kehityksen myötä. Samoin muita opiskelijoiden toimeentulon tukimuotoja selvitetään ja kehitetään tavoitteena turvata oikeudenmukaiset mahdollisuudet opiskella.

Kirjallinen kysymys 273/2008

Koulupäivässä tarvitaan tilaa luovuudelle, itseilmaisulle ja vuorovaikutukselle

Kansanedustaja Kirsi Ojansuu (vihr) tiedustelee hallitukselta miten hallitusohjelmassa sovittu perusopetuksen taito- ja taideaineiden aseman vahvistaminen etenee. Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään luovuutta, lahjakkuutta ja innovatiivisuutta varhaiskasvatuksesta alkaen.

Ojansuulle vastannut opetusministeri Sari Sarkomaa painottaa, että koulupäivässä pitää olla tilaa luovuudelle, itseilmaisulle ja vuorovaikutukselle, joita voidaan toteuttaa kaikissa oppiaineissa, mutta erityisen hyvin taiteen, käsin tekemisen ja liikunnan kautta. Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen.

Valtakunnallisessa tuntijaossa säädetään kaikille tarjottavan opetuksen vähimmäismäärästä. Asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta tuli voimaan yhdessä uusien opetussuunnitelman perusteiden kanssa kaikilla luokka-asteilla syksyllä 2006. Siinä taide- ja taitoaineiden määrä säilyi entisen suuruisena.

Opetussuunnitelman perusteita ja tuntijakoa on uudistettu noin kymmenen vuoden välein. Sarkomaa lupaa, että tuntimäärää tarkastellaan seuraavan uudistuksen yhteydessä. Aiemmissa vastauksissa kirjallisiin kysymyksiin on todettu, että liikuntatunnit muodostavat koululiikunnan kivijalan ja tässä mielessä niiden lisääminen seuraavan perusopetuksen tuntijaon yhteydessä on perusteltua. Valmistelussa tulee samalla tarkasteltavaksi koko taide- ja taitoaineiden aineryhmän kokonaisuus ja myös valinnaisaineiden vähimmäiskiintiö.

Sarkomaa kertoo seuraavaan tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistukseen valmistautumisen alkaneen. Ensisijaisena tavoitteena on selvittää opetussuunnitelmien toimivuutta ja taide- ja taitokasvatuksen tarjonnan tilaa eri kunnissa sekä kannustaa kuntia vahvistamaan lasten ja nuorten taide- ja taitokasvatusta, lisäämään taide- ja taitoaineiden opetustuntimääriä ja tarjoamaan taide- ja taitoaineita myös valinnaisaineina.

Taide- ja taitoaineiden aineryhmään luetaan musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. Taide- ja taitoaineiden opetusta tulee perusopetuksen aikana antaa vähintään 56 vuosiviikkotuntia. Vuosiluokilla 5 - 9 taide- ja taitoaineiden vähimmäistuntimäärä on 30 vuosiviikkotuntia, josta musiikkia tulee opettaa vähintään 3 vuosiviikkotuntia, kuvataidetta vähintään 4 vuosiviikkotuntia ja käsityötä vähintään 7 vuosiviikkotuntia sekä liikuntaa vähintään 10 vuosiviikkotuntia. Tavoitteena on, että taide- ja taitoaineita opetettaisiin kaikilla vuosiluokilla. Valinnaisaineille on määritelty aikaisemman enimmäistuntimäärän (20) sijasta vähimmäistuntimäärä (13).

Taide- ja taitoaineiden tarjonnan lisäksi on merkityksellistä, miten eri oppiaineissa ja koulun muussa toiminnassa huomioon otettavia aihekokonaisuuksia toteutetaan. Taide- ja taitoaineiden sisältöjä tukevia aihekokonaisuuksia ovat erityisesti ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä- ja mediataito.

Sarkomaa muistuttaa, että kunnan ja koulun päätöksistä riippuu, miten opetusta tosiasiassa tarjotaan, ja kuinka annettava opetus tukee lasten ja nuorten taide- ja taitokasvatusta ja kouluhyvinvointia. Kunta voi suunnata voimavaroja taide- ja taitoaineisiin lisäämällä opetustuntimäärää yli valtakunnallisen minimin ja tarjoamalla taide- ja taitoaineita myös valinnaisaineina. Kunta voi myös jättää kouluille liikkumavaraa koulukohtaisten painotusten toteuttamiseen. Taide- ja taitokasvatusta voidaan vahvistaa tekemällä yhteistyötä taide- ja kulttuurilaitosten, muiden oppilaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa niin opetuksessa kuin koulun yhteydessä järjestettävässä muussa toiminnassa.

Sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007 - 2012 että lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa vuosille 2007 - 2011 on asetettu tavoitteeksi, että vahvistetaan koulua lasten harrastusympäristönä kehittämällä aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan elvyttämiseen suunnataan vuonna 2008 noin kuusi miljoonaa euroa osana Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelmaa. Osana POP-ohjelmaa on käynnistetty myös perusopetuksen laatukriteerien valmistelu.

Kirjallinen kysymys 267/2008

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta