Etusivu - opetusministeriön verkkolehti
symbolikuva Etussivu-verkkolehti
Julkaistu 7.2.2008 

Politiikkaohjelmat vastaavat hyvinvoinnin rakentamisen haasteeseen

Kouluikäiset liikkumaan pari tuntia päivässä

Liikuntaeuroilla saadaan paljon aikaan

Lahjakkuutta tuetaan Euroopan kouluissa monin tavoin

Teemana maailmanlaajuinen vastuu

Kansanedustajat kysyvät -valtioneuvosto vastaa

Työryhmiä ja toimeksiantoja

Nettifiksuutta edistämässä

Avoimet työpaikat

Resumé på svenska

< Etusivulle

Hallituksen politiikkaohjelmat vastaavat hyvinvoinnin rakentamisen haasteeseen

Laaja joukko maan poliittista johtoa, tutkimuksen, hallinnon ja järjestöjen edustajia kokoontui 30. tammikuuta pohtimaan keinoja suomalaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Perhe, työ ja terveys ovat hyvinvoinnin rakennuspuita. Työn, yrittämisen ja työelämän, terveyden edistämisen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmien laajat poikkihallinnolliset tehtävät kokonaisuutena edistävät hallituksen keskeistä tavoitetta ehkäistä syrjäytymistä.

Kuva: valtioneuvoston viestintäyksikkö / Päivi Paasikoski

Hallituksen politiikkaohjelmien seminaariin osallistui yli 200 päättäjää ja asiantuntijaa.

 

Politiikkaohjelmien yhteisseminaarissa näkemyksiään esittivät pääministeri Matti Vanhanen ja ohjelmien vastuuministerit elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, peruspalveluministeri Paula Risikko ja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin sekä työministeri Tarja Cronberg. Keskustelua viritettiin myös suomalaisen hyvinvoinnin tutkijoiden kommenttipuheenvuoroilla.

Tulevaisuus velvoittaa, tämä päivä ratkaisee

Hallitusohjelman tavoitteena on lapsi- ja nuorisoystävällisempi Suomi. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin korosti puheessaan tekojen merkitystä. 

- Tämän päivän teot lasten ja nuorten hyväksi näkyvät kaikissa kolmessa politiikkaohjelmassa. Lasten nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalla ja hallituksen vuoden 2007 lopulla hyväksymällä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalla on erityinen merkitys tavoitteiden toteuttamisessa.

Nuorten arjen hallintaa, kouluttautumista ja työllistymistä tuetaan varhaisessa vaiheessa. Nuorten työpajoihin haetaan mukaan niitä nuoria, jotka eivät oma-aloitteisesti löydä palveluja. Elämäntaitojen hallitseminen, harrastukset ja lapsia ja nuoria tukeva ympäristö kuuluvat politiikkaohjelman työkenttään.

Tutkimukset kertovat karua kieltään siitä, että yhä suurempi joukko lapsia ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Lasten väliset terveyserot ovat myös kasvaneet hälyttävästi, totesi ministeri Wallin. Liikuntakulttuurimme pohjautuu vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Liikuntatoiminnalla ja sen ympärille muodostuvalla yhteisöllä on suuri merkitys lapsen ja nuoren kasvun tukemisessa ja sosiaalisen pääoman kasvattamisessa. Liikunnassa on vetovoimaa. Se kiinnostaa kahdeksaa lasta ja nuorta kymmenestä.

Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmassa otetaan huomioon myös maahanmuuttajat ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen. Lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen tullaan suuntamaan kasvava osuus veikkausvoittovaroista. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan uusia malleja, totesi Wallin.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tehtävä on vahvistaa terveysnäkökohtien huomioon ottamista kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä, elinkeinoelämässä, työpaikoilla, järjestöissä ja yksilötasolla. Kunnianhimoisena tavoitteena on eheämpi ja turvallisempi lapsuus ja nuoruus, terve ja työkykyinen aikuisuus ja elämänmakuinen vanhuus. 

Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan paljon on tehty ja paljon tehdään terveyden edistämiseksi laajalla rintamalla lainsäädännöstä ohjelmiin ja laatusuosituksiin. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteissa korostetaan myös liikunnan ja kulttuurin merkitystä hyvinvoinnin edellytyksenä, esimerkkinä liikuntapalveluiden räätälöinti riskiryhmiin kuuluville henkilöille.

Silta koulusta työelämään

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman tavoitteena on hyvinvoinnin vaatimien voimavarojen turvaaminen. Työvoiman täysimääräinen käyttäminen ja työvoiman saatavuudesta huolehtiminen, yrittäjyyden edistäminen sekä työelämän laadun kehittäminen työn tuottavuuden parantamiseksi ovat ohjelman toimenpidekokonaisuuksia, joilla haasteisiin vastataan.

Suuri työvoimareservi on työttömissä. Heidän mukaan saamisensa työelämään voi vaatia uudenlaisia toimia niin palveluilta kuin työpaikoiltakin. Samoin työvoiman ulkopuolella olevien vajaakuntoisten työpanoksen mukaan saaminen edellyttää tukijärjestelmien kehittämistä ja muutoksia asennoitumiseen, sanoi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen puheessaan. Nuorten siirtyminen opinnoista hyvin koulutettuina työhön nykyistä joutuisammin lisää työvoimaa. Sillan rakentaminen koulusta työelämään ehkäisee syrjäytymistä.

- Osaamisen tason tulee säilyä mahdollisimman korkeana läpi koko työuran. Nuorisoikäluokkien pienentyessä on luontevaa siirtää painopistettä aikuisväestön osaamisesta huolehtimiseen. Osaamistason korottamisella parannetaan työn tuottavuutta, talouskasvun ja hyvinvoinnin rahoitusperustan kivijalkaa.

Pääministeri Matti Vanhanen kiinnitti myös huomiota nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja koulutuksen, erityisesti ammatillisen koulutuksen merkitykseen. Eriarvoisuuden juuriin puuttuminen edellyttää lapsuuden, terveyden ja työn samanaikaista tarkastelua. Syrjäytymiskehitys on vakava huolenaihe ja tämä on osaltaan saanut liikkeelle hallituksen politiikkaohjelmat. Työministeri Cronberg mainitsi seminaarin päätössanoissa politiikkaohjelmien yhteisen kokonaisuuden olevan vastaus hyvinvoinnin haasteeseen. Solmukohtina ovat hänen mukaansa nuoret ja työ, työelämän laatu sekä terveyden ja talouden vaikutukset toisiinsa.

mm 

Kaikki mukaan! Syrjäytymisestä hyvinvointiin - perhe, työ ja terveys rakennuspuina -seminaarin puheet ovat luettavissa hallituksen politiikkaohjelma -sivuilla.
 

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007-2011
 

Sivun alkuun Sivun alkuun
Lähetä juttu Lähetä juttu
Tulosta Tulosta

Etusivu ilmestyy
joka toinen torstai.
http://www.minedu.fi/etusivu
Tilaa Etusivu
ISSN 1458-8056
Päätoimittaja:
jaana.luostarinen@minedu.fi
Toimitussihteeri:
katarina.koch@minedu.fi
Opetusministeriö
Viestintäyksikkö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Copyright 
Opetusministeriö

webmaster@minedu.fi