Hallituksen politiikkaohjelmat vastaavat hyvinvoinnin rakentamisen
haasteeseen
Laaja joukko maan poliittista johtoa, tutkimuksen, hallinnon ja
järjestöjen edustajia kokoontui 30. tammikuuta pohtimaan keinoja
suomalaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja syrjäytymisen
ehkäisemiseen. Perhe, työ ja terveys ovat hyvinvoinnin rakennuspuita.
Työn, yrittämisen ja työelämän, terveyden edistämisen sekä
lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmien laajat
poikkihallinnolliset tehtävät kokonaisuutena edistävät hallituksen
keskeistä tavoitetta ehkäistä syrjäytymistä.
Politiikkaohjelmien yhteisseminaarissa näkemyksiään esittivät
pääministeri Matti Vanhanen ja ohjelmien vastuuministerit
elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, peruspalveluministeri Paula
Risikko ja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin sekä
työministeri Tarja Cronberg. Keskustelua viritettiin myös
suomalaisen hyvinvoinnin tutkijoiden kommenttipuheenvuoroilla.
Tulevaisuus velvoittaa, tämä päivä ratkaisee
Hallitusohjelman tavoitteena on lapsi- ja nuorisoystävällisempi
Suomi. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin korosti puheessaan
tekojen merkitystä.
- Tämän päivän teot lasten ja nuorten hyväksi
näkyvät kaikissa kolmessa politiikkaohjelmassa. Lasten nuorten ja
perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalla ja hallituksen vuoden 2007
lopulla hyväksymällä lapsi- ja nuorisopolitiikan
kehittämisohjelmalla on erityinen merkitys tavoitteiden
toteuttamisessa.
Nuorten arjen hallintaa, kouluttautumista ja työllistymistä tuetaan
varhaisessa vaiheessa. Nuorten työpajoihin haetaan mukaan niitä
nuoria, jotka eivät oma-aloitteisesti löydä palveluja.
Elämäntaitojen hallitseminen, harrastukset ja lapsia ja nuoria tukeva
ympäristö kuuluvat politiikkaohjelman työkenttään.
Tutkimukset kertovat karua kieltään siitä, että yhä suurempi
joukko lapsia ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Lasten
väliset terveyserot ovat myös kasvaneet hälyttävästi, totesi
ministeri Wallin. Liikuntakulttuurimme pohjautuu vapaaehtoiseen
kansalaistoimintaan. Liikuntatoiminnalla ja sen ympärille
muodostuvalla yhteisöllä on suuri merkitys lapsen ja nuoren kasvun
tukemisessa ja sosiaalisen pääoman kasvattamisessa. Liikunnassa on
vetovoimaa. Se kiinnostaa kahdeksaa lasta ja nuorta kymmenestä.
Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmassa otetaan huomioon
myös maahanmuuttajat ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen. Lasten ja
nuorten liikunnan edistämiseen tullaan suuntamaan kasvava osuus
veikkausvoittovaroista. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan uusia
malleja, totesi Wallin.
Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tehtävä on vahvistaa
terveysnäkökohtien huomioon ottamista kaikessa yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä, elinkeinoelämässä,
työpaikoilla, järjestöissä ja yksilötasolla. Kunnianhimoisena
tavoitteena on eheämpi ja turvallisempi lapsuus ja nuoruus, terve ja
työkykyinen aikuisuus ja elämänmakuinen vanhuus.
Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan paljon on tehty ja paljon
tehdään terveyden edistämiseksi laajalla rintamalla
lainsäädännöstä ohjelmiin ja laatusuosituksiin. Terveyden
edistämisen politiikkaohjelman tavoitteissa korostetaan myös liikunnan
ja kulttuurin merkitystä hyvinvoinnin edellytyksenä, esimerkkinä
liikuntapalveluiden räätälöinti riskiryhmiin kuuluville
henkilöille.
Silta koulusta työelämään
Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman tavoitteena on
hyvinvoinnin vaatimien voimavarojen turvaaminen. Työvoiman
täysimääräinen käyttäminen ja työvoiman saatavuudesta
huolehtiminen, yrittäjyyden edistäminen sekä työelämän laadun
kehittäminen työn tuottavuuden parantamiseksi ovat ohjelman
toimenpidekokonaisuuksia, joilla haasteisiin vastataan.
Suuri työvoimareservi on työttömissä. Heidän mukaan saamisensa
työelämään voi vaatia uudenlaisia toimia niin palveluilta kuin
työpaikoiltakin. Samoin työvoiman ulkopuolella olevien vajaakuntoisten
työpanoksen mukaan saaminen edellyttää tukijärjestelmien
kehittämistä ja muutoksia asennoitumiseen, sanoi elinkeinoministeri
Mauri Pekkarinen puheessaan. Nuorten siirtyminen opinnoista hyvin
koulutettuina työhön nykyistä joutuisammin lisää työvoimaa. Sillan
rakentaminen koulusta työelämään ehkäisee syrjäytymistä.
- Osaamisen tason tulee säilyä mahdollisimman korkeana läpi koko
työuran. Nuorisoikäluokkien pienentyessä on luontevaa siirtää
painopistettä aikuisväestön osaamisesta huolehtimiseen. Osaamistason
korottamisella parannetaan työn tuottavuutta, talouskasvun ja
hyvinvoinnin rahoitusperustan kivijalkaa.
Pääministeri Matti Vanhanen kiinnitti myös huomiota nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseen ja koulutuksen, erityisesti ammatillisen
koulutuksen merkitykseen. Eriarvoisuuden juuriin puuttuminen
edellyttää lapsuuden, terveyden ja työn samanaikaista tarkastelua.
Syrjäytymiskehitys on vakava huolenaihe ja tämä on osaltaan saanut
liikkeelle hallituksen politiikkaohjelmat. Työministeri Cronberg
mainitsi seminaarin päätössanoissa politiikkaohjelmien yhteisen
kokonaisuuden olevan vastaus hyvinvoinnin haasteeseen. Solmukohtina ovat
hänen mukaansa nuoret ja työ, työelämän laatu sekä terveyden ja
talouden vaikutukset toisiinsa.
mm
Kaikki mukaan! Syrjäytymisestä hyvinvointiin - perhe, työ ja
terveys rakennuspuina -seminaarin puheet ovat luettavissa hallituksen
politiikkaohjelma -sivuilla.
Lapsi-
ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007-2011
|