Liikuntaeuroilla saadaan paljon aikaan

Opetusministeriö jakaa vuosittain tukea mm. urheilujärjestöille, liikunnan koulutukseen ja tutkimukseen, liikuntapaikkojen rakentamiseen, urheilijoiden apurahoihin, kuntien liikuntatoimintaan, kansainväliseen yhteistyöhön ja muihin liikunnan toimintoihin. Miten urheilueurot jakaantuivat ja mitä niillä saatiin aikaan? Tuesta ja toiminnasta kerrotaan opetusministeriön kokoamassa liikunnan tilastokatsauksessa.

		Liikuntatoimi tilastojen valossa - Perustilastot vuodelta 2006 Opetusministeriön julkaisuja 2008:2 978-952-485-474-0 (nid.) 978-952-485-475-7 (PDF)

Valtion liikuntaan budjetoidut määrärahat viime vuonna olivat 101 550 000 euroa. Edellisvuoteen verrattuna liikuntabudjetti kasvoi 2,5 miljoonalla eurolla. Suurimman kokonaisuuden liikunnan budjettimäärärahoista muodostaa kansalaistoiminta 33 ,5 miljoonalla eurollaan, jotka on tarkoitettu mm. liikuntajärjestöjen avustuksiin. Liikuntapaikkarakentamiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen varattiin 17,2 miljoonaa euroa.

Kuntien liikuntatoimelle budjetissa osoitettiin 16,9 miljoonan euron määräraha, joka sisältää kuntien valtionosuudet sekä 100 000 euron määrärahan kuntien tunnustuspalkintoon sukupuolten tasa-arvotoiminnasta tai monikulttuurisuuden edistämisestä liikunnassa. Liikunnan koulutuskeskusten rakentamisavustuksiin budjetoitiin 2,4 miljoonaa euroa ja kehittämisavustuksiin 715 000 euroa. Erikseen budjettivaroista myönnetään määräraha valtionosuutena liikunnan koulutuskeskuksille, joka oli noin 1,3 miljoonaa euroa.

Huippu-urheilun kehittämisen määräraha, 1,9 miljoonaa euroa, suunnattiin urheilijoiden apurahoihin ja valmentajien tukiin, arvokilpailumatkoihin, Eurocupkilpailumatkoihin ja tappiontakuisiin, joukkuepalloiluprojektiin sekä Urheilijoiden ammatinedistämissäätiölle.

Lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen varattiin viime vuodelle 3,1 miljoonan euroa. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen kuuluvat Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, johon on budjetoitu 1 450 000 euroa sekä Terveysliikunnan ohjelma, jolle on budjetoitu 450 000 euroa.

Kunnallista kunnonkohotusta

Kunnille maksettiin valtionosuutta vuonna 2005 yhteensä 16,7 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Vuodesta 1996 vuoteen 2005 kuntien valtionosuudet ovat indeksikorjattuna tarkastellen kuitenkin laskeneet yli neljä miljoonaa euroa. Valtionosuuksien lisäksi kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia erilaiseen kehittämistoimintaan ja hanketukiin.

Kuntien liikuntatoimen menot muodostuvat henkilöstömenoista, vuokrista, ostopalveluista, avustuksista, materiaalikustannuksista sekä muista käyttömenoista. Menoeristä suurin on henkilöstömenot, joka vuonna 2005 oli 144,7 miljoonaa euroa. Kuntien liikuntatoimessa työskentelee yhteensä noin 6000 työntekijää. Vuonna 2005 suurin tulonlähde olivat maksut, joita kertyi yhteensä 31,7 miljoonaa euroa. Summa koostuu mm. uimahallien, liikuntahallien ja muiden liikuntapaikkojen käyttömaksuista.

Suomen noin 30 000 liikuntapaikasta arviolta 75 % on kuntien omistamia. Opetusministeriö tukee liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjausta myöntämällä harkinnanvaraisia avustuksia. Liikuntapaikkarakentamista tuettiin vuonna 2006 yli 16 miljoonalla eurolla. Opetusministeriö myöntää avustuksia liikuntapaikkarakentamisen perustamishankkeisiin, joiden kustannusarvio on yli 700 000 euroa. Pienemmissä hankkeissa valtionapuviranomaisina toimivat lääninhallitukset.

Kustannusarvioltaan suuria hankkeita kuten liikunta-, jää- ja uimahallien peruskorjausta ja rakentamista tuettiin yli 10 miljoonalla eurolla. Läänien jakamien avustusten osuus oli hieman yli 5 miljoonaa euroa ja niitä käytettiin mm. lähiliikuntapaikkojen, kenttien yms. rakentamiseen ja peruskorjaukseen.

Lääneiltä avustusta hakeneista hankkeista se myönnettiin keskimäärin 65 prosentille ja opetusministeriöltä hakeneista keskimäärin 61 prosentille. Etusijalla olivat laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntapaikat sekä lähiliikuntapaikat. Myös rakennusten kunnossapito ja nykyaikaistaminen painottuivat.

Vuonna 2006 liikuntapaikkojen rakentamiseen, ylläpitoon tai käyttöön kohdistuvaan kehittämis- tai tutkimustyöhön myönnettiin 700 000 euroa. Painopiste on ollut erilaisten liikuntapaikkojen rakentamisoppaissa, liikuntapaikkojen vaativien rakennusosien rakentamisohjeissa sekä liikuntapaikkarakentamisen yleistä tietoperustaa vahvistavissa hankkeissa.

Liikkeessä yli puolimiljoonaa suomalaista

Liikuntakulttuuri perustuu suurelta osin kansalaistoimintaan ja maassamme on noin 7 800 urheiluseuraa, joissa toimii yli 500 000 vapaaehtoista. Liikunta onkin selvästi suurin kansalaistoiminnan muoto Suomessa.

Opetusministeriö rahoittaa osan valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toimintamenoista harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla. Avustuksia myöntäessään opetusministeriö ottaa huomioon liikunnan edistämisen, kilpa- ja huippu-urheilun sekä niihin liittyvän kansalaistoiminnan, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisen liikunnan avulla. Lisäksi harkitaan, miten järjestö edistää liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukee kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.

Toimintaansa valtionavustusta saavan liikuntajärjestön tulee olla valtakunnallinen tai alueellinen rekisteröity yhdistys, jonka sääntöjen mukaisena pääasiallisena tarkoituksena on liikunnan järjestäminen tai muu liikunnan edistäminen. Uudelle järjestölle ei myönnetä valtionavustusta ilman erityistä syytä ennen kuin se on toiminut ainakin vuoden pituisen tilikauden. Vuodelle 2006 valtionavustusta haki 135 järjestöä. Hakijoista neljä oli sellaista järjestöä, joita opetusministeriö ei hyväksynyt valtionavustukseen oikeutetuiksi valtakunnallisiksi liikuntajärjestöiksi.

Määrärahat liikuntajärjestöjen toiminta-avustuksiin kasvoivat vuodesta 2005 vuoteen 2006 noin kahdella miljoonalla eurolla. Järjestöryhmien keskinäinen jakosuhde pysyi likimain samana. Lajiliittojen avustukset kattavat noin puolet liikuntajärjestöille myönnetyistä valtionavustuksista. Toiseksi suurin avustusten saajaryhmä ovat valtakunnalliset liikunnan palvelujärjestöt.

Liikuntajärjestön saamaan julkiseen tukeen voi kuulua valtion toiminta-avustuksen lisäksi myös valtion erityisavustuksia, Suomen Olympiakomitean valtionavustuksia sekä muita julkisia avustuksia ja tukia.

Tukea huipulle

Opetusministeriö edistää osaltaan eettisesti kestävää kilpa- ja huippu-urheilua ja luo sille edellytyksiä. Huippu-urheilun kehittämiskeinoja ovat mm. valmennuksen tehostaminen, valmentajakoulutus, urheilijoiden henkilökohtaiset tuet, antidopingtoiminta sekä huippu-urheilun koordinaatio. Valtio ei tue taloudellista voittoa tavoittelevaa ammattilaisurheilua.

Suomen Olympiakomitea vastaa monista huippu-urheilun asiantuntija-, koordinaatio- ja edunvalvontatehtävistä. Vammaishuippu-urheilun osalta tehtävistä vastaa Suomen Paralympiakomitea. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU vastaa kilpa- ja huippu-urheilun soveltavasta tutkimus- ja kehitystyöstä sekä tutkimustiedon välityksestä. Suomen Antidopingtoimikunta koordinoi toimintaa ja vastaa testien toteuttamisesta.

Vuonna 2006 huippu-urheilua tuettiin veikkausvoittovaroista yhteensä 7,8 miljoonalla eurolla. Joukkuepalloiluprojektin määrärahoista jaettiin viidelle liitolle yhteensä 300 000 euroa. Projektin tavoitteena on luoda edellytyksiä palloilulajien kansainväliselle menestymiselle arvokisoissa.

Opetusministeriö voi myöntää hakemuksesta Suomessa järjestettäville kansainvälisille arvokilpailuille ns. tappiontakuuta. Samoin Suomesta lähteville edustusjoukkueille voidaan myöntää avustusta. Näihin tarkoituksiin myönnettiin vuonna 2006 557 000 euroa. Lisäksi huippu-urheilun tukeen voi katsoa kuuluvan myös Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön valtionavustus 130 000 euroa sekä Pro Urheilu-tunnustuspalkinnot 200 000 euroa.

Opetusministeriö on jakanut apurahoja urheilijoille ja valmentajille vuodesta 1996 lähtien. Apuraha pohjautuu valtioneuvoston periaatepäätökseen tukijärjestelmän luomisesta huippu-urheilijoille ja heidän henkilökohtaisille valmentajilleen. Alun perin Atlantan ja Naganon olympialaisiin tähdännyt järjestelmä muutettiin nykyiseen muotoonsa opetusministeriön päätöksellä vuonna 1999.

Vuonna 2006 urheilija-apurahoja jaettiin yhteensä 672 000 euroa. 15 000 euron suuruiset valmennus- ja harjoitteluapurahat on tarkoitettu kansainvälisellä huipulla oleville yksilölajien urheilijoille ja 6 000 euron suuruiset valmennus- ja harjoitteluapurahat pääsääntöisesti lahjakkaille yksilölajien nuorille urheilijoille.

Apurahan saaneita urheilijoita oli 58, joista kesäolympialajien edustajia 23, talviolympialajien 18, ei-olympialajien urheilijoita 5 ja paralympiaurheilijoita 12. Naisia urheilija-apurahan saaneista oli 45 % ja miehiä 55 %. Valmentaja-apurahoista olympia- ja ei-olympialajien urheilijoiden valmentajat saivat yhteensä 80 500 euroa ja paralympiaurheilijoiden valmentajat yhteensä 17 500 euroa.

Antidopingtyötä on tuettu valtionavustuksin 1980-luvulta lähtien, jolloin siitä vastaamaan perustettiin Kansallinen Dopingtoimikunta. Vuonna 1990 antidopingtoiminta siirtyi Liikuntalääketieteen ja testaustoimikunnan (LIITE ry) yhteyteen perustetulle Suomen Antidopingtoimikunnalle. Omaksi yhdistyksekseen Antidopingtoimikunta eriytettiin vuonna 2001.

Dopingin vastaisen työn selkiyttämiseen tähdännyt organisaatiomuutos perustui Lahden hiihdon MM-kilpailujen dopingtapauksia tutkineen työryhmän ehdotukseen, jonka pohjalta myös kasvattamalla valtionapua. Antidopingtyön määrärahat ovat kasvaneet vuosina1997-2006 lähes miljoonalla eurolla. Vuonna 2006 Antidopingtoimikunta ADT ry:n toiminta-avustus oli 1 35 0 000 euroa. Lisäksi sille myönnettiin erityisavustusta massaspektomerin hankkimiseen.

Kaikki liikkumaan

Terveyttä edistävän liikunnan määrärahat liikuntabudjetissa ovat nousseet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2006 TELI-ohjelman määräraha oli 2 miljoonaa euroa.

Valtakunnallinen Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma on opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama terveysliikuntahanke. Ohjelman kolmannella viisivuotiskaudella 2005-2009 tavoitteena on auttaa yli 40-vuotiaita liikuntaharrastuksen alkuun sekä luoda pysyviä liikuntapalveluja aikuisten lähipiiriin. Paikallista toimintaa järjestävät mm. kuntien liikunta- ja terveystoimet, työterveyshuolto, työpaikat sekä liikuntaseurat ja muut yhdistykset. Vuonna 2006 KKI -hankkeille myönnettiin yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi tuettiin terveyttä edistäviä hankkeita ja projekteja yhteensä 400 000 eurolla.

Lasten ja nuorten liikuntaohjelma sai alkunsa vuonna 1999. Sillä kannustetaan lapsia ja nuoria päivittäisen liikunnan harrastamiseen heille tarkoitettua liikuntaa tukemalla ja kehittämällä. Vuonna 2006 ohjelmaan osoitettu määräraha oli yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Lääninhallitusten kautta myönnettävä määräraha käytetään avustusten jakamiseksi paikallisille hankkeille, jotka järjestävät lasten ja nuorten iltapäivätoimintaa. Ohjelmalla tuetaan mm. koululaisten iltapäivätoiminnan 3.-9.-luokkalaisten liikuntakerhoja. Vuonna 2006 lääninhallituksille ohjattiin tarkoitukseen 645 000 euroa.

Opetusministeriö myöntää Nuori Suomi ry:lle valtionavustusta liikunnan seuraohjelman, lajiliittojen eettisten kehittämishankkeiden sekä liikuntaohjelman toteuttamiseen ja kehittämiseen. Vuonna 2006 määräraha oli 2 691 000 euroa. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman paikallisen toiminnan tukemisen ja kehittämistyön määrärahan osuus tästä oli 941 000 euroa.

Nuori Suomi ry toimii liikunnan seuraohjelman sekä lajiliittojen eettisten kehittämishankkeiden koordinoijana. Käytännössä ohjelmaa toteuttavat sekä valtakunnalliset liikuntajärjestöt että paikalliset urheiluseurat. Määrärahasta 350 000 euroa suunnattiin liikunnan lajiliittojen eettiset kehityshankkeet -projektiin, jonka tarkoituksena on arvioida kilpailujärjestelmiä ja lajiliittojen toimintaa lasten ja nuorten kannalta.

Seuratoiminnan paikallistukihankkeille jaettava määräraha nousi vuodesta 2005 miljoonalla eurolla. Vuonna 2006 paikallisille hankkeille jaettiin Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen lausuntojen perusteella avustuksia yhteensä 1 400 000 euroa. Määrärahan kasvun myötä myös tukea hakeneiden ja tuettujen hankkeiden määrä miltei kolminkertaistui edellisvuosiin verrattuna.

Erityistarpeita ohjauksessa on noin miljoonalla suomalaisella, joista suuri osa on eri tavoin vammaisia tai pitkäaikaissairaita ihmisiä taikka ikäihmisiä. Nykyisin ohjatussa erityisliikuntatoiminnassa on arvion mukaan mukana lähes 250 000 henkilöä.

Erityisliikunnan keskeisiä toimijoita ovat kuntien liikuntatoimi, erityisryhmien liikuntajärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset sekä koulutoimi, joiden kanssa myös lajiliitot ja urheiluseurat tekevät yhteistyötä. Erityisliikuntaan suuntautui määrärahoja mm. kuntien liikuntatoimen valtionosuuksien, terveyttä edistävän liikunnan kehittämisrahojen, lasten ja nuorten liikuntaohjelman sekä valtakunnallisten liikuntajärjestöjen, liikuntatieteellisen tutkimuksen ja liikunnan koulutuskeskusten avustusten kautta. Monet alan järjestöt ja kunnat ovat saaneet hankerahoitusta erityisliikunnan kehityshankkeisiin.

Erityisliikunnan määrärahat liikuntabudjetissa ovat kasvaneet järjestöavustusten määrärahojen nousun myötä. Valtakunnalliset erityisliikuntajärjestöt saivat yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Erityisliikunnan tutkimushankkeisiin osoitettiin 550 000 euroa ja muihin kohteisiin 450 000 euroa.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta