Lahjakkuutta tuetaan Euroopan kouluissa monin tavoin 

		Eurydice-yksikön kokoama raportti Lahjakkuuden eri muotojen edistämiseen tähtäävät erityiset koulutustoimet Euroopassa on saatavilla pdf-tiedostona verkoston www-sivuilta.

Vaikka kaikissa Euroopan maissa ollaankin samaa mieltä siitä, että koulutusjärjestelmän tulee antaa kaikille lapsille - myös poikkeuksellisen lupaaville yksilöille - mahdollisuus kehittää luontaisia taipumuksiaan ja kasvaa tasapainoisiksi yksilöiksi, keinot ja näkemykset tavasta vastata tarpeisiin eroavat.

Euroopan neuvoston vuonna 1994 antamassa suosituksessa korostetaan poikkeuksellisen lupaavien lasten erityisiä koulutustarpeita ja heille tarjottavan avun ja tuen merkitystä. Vaikka suosituksessa ei erikseen mainita lahjakkaiden lasten asettamista erikoisasemaan, siitä käy ilmi, että myös erityislahjakkaat tarvitsevat koulutusta, jonka avulla heidän kykynsä voivat kehittyä huippuunsa.

Suosituksen mukaan "Vaikka koulutusjärjestelmät on käytännön syistä rakennettava siten, että ne tarjoavat asianmukaista koulutusta valtaosalle lapsista, heidän joukossaan on aina myös lapsia, joilla on erityistarpeita ja joita varten on toteutettava erityisjärjestelyjä. Näihin ryhmiin lukeutuvat myös huippulahjakkaat."

Myös Suomessa tavoitteena on, että perusopetus vastaa entistä paremmin erilaisten lasten tarpeisiin. On tärkeää tukea erilaisia lahjakkuuksia ja edistää yksilöllistä oppimista, sillä jokaisella lapsella on oikeus onnistumisen elämyksiin.

Suomalaista koulutuspolitiikkaa linjaavassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohdaksi asetetaan "sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan". Yhtälailla tavoitteeksi asetetaan luovuuden, erilaisen lahjakkuuden ja innovatiivisuuden edistäminen.

Lahjakkuuden lajeja ja lähestymistapoja

Eurydice-verkon vertailussa on mukana 30 jäsenvaltiota, joiden arvioiden ja kriteereiden mukaan oppilaista 3-10 prosenttia on lahjakkaita yksilöitä. Raportin mukaan valtaosassa maista lahjakkuuden katsotaan tarkoittavan älykkyyttä. Käsitteellä voidaan viitata henkisiin, taiteellisiin ja psykomotorisiinkin kykyihin, joita kaikkia pidetään samanarvoisina. Joissakin määrittelyissä lahjakkuus voi kattaa myös sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen.

Myös lahjakkaat lapset ja nuoret tarvitsevat mahdollisuuden yksilölliseen tukeen ja ohjaukseen oppimisessa. Tutkimusten mukaan osalla lahjakkaista oppilaista voi esimerkiksi olla vaikeuksia ja tarve saada järjestelmällistä sosiaalista tukea vaikkapa heikon koulumenestyksen tai opintojen keskeytymisen vuoksi.

Raportin mukaan lahjakkuuden lähestymistavoissa toisessa ääripäässä on yleisopetukseen perustuva malli ja toisessa huomattavasti erottelevampi lähestymistapa.

Lahjakkaita yksilöitä "integroivassa" mallissa heistä ei virallisesti käytetä mitään erityistermiä, eikä heidän tunnistamiseksi ole kriteereitä. Lahjakkaiden oppilaiden tarpeet - kuten kaikkien muidenkin - huomioidaan yleisessä koulutuspolitiikassa, joka perustuu eriytettyyn toimintamalliin ja yksilöiden huomioimiseen yleisopetuksen luokissa. Raportin mukaan lähimpänä mallia on Norja, joskaan Suomi, Ruotsi, Islanti tai Malta eivät ole kaukana siitä.

Valikoivassa mallissa lahjakkaista lapsista ja nuorista käytetään virallista kollektiivista termiä. Lahjakkaiden yksilöiden tunnistamiseen on määritetty kriteerit, jotka perustuvat tavallisesti menestykseen ja osaamiseen sekä joissain tapauksissa myös soveltuvuustestien tuloksiin. Mallissa on kehitetty lukuisia lakisääteisiä erityistoimia, ja lahjakkaat yksilöt sijoitetaan yleensä samantasoisiin ryhmiin. Malli liittyykin eri aloille erikoistuneiden koulujen olemassaoloon. Yksikään Euroopan maa ei ole omaksunut mallia sellaisenaan. Tšekin tasavalta, Latvia ja Puola, näyttävät raportin mukaan olevan muita lähempänä tätä ääripäätä, sillä maissa on mm. järjestetty erityistoimia erillisryhmille ja perustettu kykyjen kehittämiseen erikoistuneita kouluja.

Valtaosa maista sijoittuu mallien välimaastoon; niissä on päädytty yhdistämään koulun integraatiotoimia myös erillisryhmien perustamiseen etenkin koulun ulkopuolisessa toiminnassa.

Lahjakkuutta voi tukea monin tavoin

Raportin mukaan useimmat lahjakkaille lapsille ja nuorille suunnatuista erityisistä koulutustoimista toteutetaan osana koulujärjestelmää, mutta lähes kaikissa maissa on myös tarjolla sekä kouluissa että niiden ulkopuolella toteutettavia toimia. Lahjakkaille yksilöille tarjotaan käytännöllisesti katsoen kaikissa maissa mahdollisuus edetä opinnoissaan tavallista nopeammin.

Kun jossakin maassa otetaan käyttöön lahjakkaiden lasten ja nuorten koulutustarpeisiin vastaamiseen tähtääviä erityistoimia, niiden järjestäminen noudattaa yleensä samaa kaavaa kaikilla koulutusasteilla. Esimerkiksi Norjassa osaamisen edistämisen periaatteen mukaan kaikilla oppilailla ja oppisopimusopiskelijoilla on oikeus omien tarpeidensa ja edellytystensä pohjalta mukautettuihin ja eriytettyihin oppimis- ja opetusohjelmiin.

Raportin mukaan koulujen syventäviä ja laajentavia toimia esiintyy yleisemmin toisen as teen koulutuksessa ja ne on aina yhdistetty muihin toimiin. Syventäviä tai laajentavia toimia järjestetään ensimmäisellä asteella 13 maassa ja toisella asteella 19 maassa.

Esimerkkinä mm. Belgiassa koulut tai opettajat voivat järjestää syventävää ja laajentavaa opetusta oppituntien aikana, niiden jälkeen tai koulupäivän pidemmän tauon aikana. Opetusjärjestelyt voivat liittyä esimerkiksi vieraisiin kieliin, matematiikkaan, liikuntaan tai taideharrastuksiin, ja ne tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia perehtyä johonkin aineeseen opetussuunnitelman vaatimuksia laajemmin tai opiskella aineita, joita opetussuunnitelmaan ei tavallisesti kuulu. Jokaiselle huippulahjakkaalle lapselle laaditaan "henkilökohtainen kehittymisohjelma", jossa voidaan sopia opetussuunnitelman sisältöjen monipuolisemmasta käsittelystä oppitunneilla.

Myös eriytettyä opetusta joko eritasoisista oppilaista koostuvissa yleisopetuksen luokkien sekaryhmissä tai erillisissä ryhmissä järjestetään yleisesti ja yleensä lainsäädäntöön pohjautuen. Eriytetyn opetuksen järjestämismuotoja voivat olla urheilu- tai taidepainotteiset luokat tai koulut. Erillisjärjestelyt liittyvät useimmiten oppilaiden sijoittamiseen kykyjensä mukaisiin tasoryhmiin ja harvemmin lahjakkaille lapsille suunnattuihin erikoiskouluihin tai -luokkiin.

Muita erityisiä koulutusjärjestelyjä, kuten lahjakkaille lapsille ja nuorille, heidän vanhemmilleen ja opettajilleen tarkoitettuja keskuksia tai erityisiä tukiverkostoja, on raportin mukaan puolessa tutkimukseen osallistuneista maista.

Koulujen ulkopuolella järjestetyt toimet ovat harvemmin lakisääteisiä, koska niitä järjestävät useimmiten valtiosta riippumattomat toimijat. Irlannissa järjestetään mm. lauantai-, kesä- ja kirjekursseja lahjakkaille lapsille ja nuorille sekä henkilökohtaisten taipumusten kehittämiseen tarkoitettuja ryhmiä ja elämysleirejä. Raportissa esimerkkinä mainitaan mm. eri lukuaineissa, urheilulajeissa tai taiteenaloilla järjestetyt kilpailut, jotka ovat usein valtion vastuulla.

Oikeus opetukseen

Useita tai kaikkia erityistoimia toteutetaan useimmissa niistä kymmenestä maasta tai alueesta, joissa lahjakkaat yksilöt kuuluvat opetuksellista ja kasvatuksellista erityistukea tarvitsevien oppilaiden joukkoon - ts. Tšekin tasavallassa, Virossa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa, Portugalissa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Skotlannissa. Toimet ovat lakisääteisiä, jolloin kouluilla on velvollisuus toteuttaa niitä käytännössä.

Kyseisistä maista useimmissa on myös laadittu luokitteluperusteet lahjakkaiden lasten ja nuorten tunnistamista varten, sillä voidakseen tarjota ryhmälle koulutuspalveluja on ensin määriteltävä palvelujen piiriin kuuluvat. Virossa, Kreikassa ja Slovakiassa ei kuitenkaan ole virallisia luokitteluperusteita tunnistamiseen. Virossa tämä saattaa johtua siitä, että erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden tunnistamisesta ja heidän henkilökohtaisten opetusohjelmiensa laatimisesta vastaavat opettajat. Kreikassa kriteereistä on luovuttu tätä ryhmää koskevan koulutuspolitiikan muutoksen myötä.

Opettajille oppia

Lahjakkaita lapsia ja nuoria käsitellään opettajankoulutuksessa vaihtelevasti. Joissakin maissa aihetta käsitellään erillisillä kursseilla, kun taas toisissa se sisältyy muihin opintoihin tai asiasta ei ole laadittu erityisiä suosituksia oppilaitosten laajan autonomian vuoksi. Lahjakkuus ja sen kohtaaminen muodostavat pakollisen aihekokonaisuuden opettajien peruskoulutuksessa lähes puolessa kaikista tutkimukseen osallistuneista maista.

Osa opinnoissa käsitellyistä aiheista keskittyy lahjakkaiden yksilöiden tunnistamiseen, osa taas heidän koulutustarpeisiinsa ja osa asianmukaisten koulutustoimien tunnistamiseen. Lisäksi kyseeseen voivat tulla yksittäiset aiheet, kuten henkilökohtainen luovuus.

Täydennyskoulutuksena opettajat voivat 18 maassa suorittaa lahjakkaita lapsia ja nuoria käsittelevän opintokokonaisuuden. Valtion täydennyskoulutusorganisaatioiden lisäksi koulutusta tarjoavat joissain tapauksissa myös yliopistot. Myös eurooppalainen lahjakkuustutkimuksen ja -kasvatuksen organisaatio European Council for High Ability (ECHA) järjestää muutamassa maassa Euroopan tasolla tunnustettuihin tutkintoihin johtavaa koulutusta.

Englannissa Excellence in Cities -ohjelman lahjakkuuksien koordinoijien edellytetään yleensä saaneen koulutusta lahjakkaiden oppilaiden kasvatuksessa. Sama koskee myös niitä slovakialaisia opettajia, jotka hakeutuvat opettamaan erityisen lupaavien nuorten luokkia.

Mm. Tšekin tasavallassa, Espanjassa, Ranskassa, Portugalissa ja Sloveniassa kouluissa toimiville kasvatuspsykologeille järjestetään erityiskursseja. Tämä koskee ennen kaikkea maita, joissa moniammatillisella arvioinnilla on keskeinen asema lahjakkaiden oppilaiden tunnistamisprosessissa. Joitakin kursseja on myös suunnattu opettajille, jotka työskentelevät lahjakkaille oppilaille tarkoitetuissa luokissa tai kouluissa.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta