Kansanedustajat kysyvät - valtioneuvosto vastaa 

		Alkuperäiset kirjalliset kysymykset vastauksineen julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.

Liikuntaa tunneilla ja tauoilla

Kansanedustaja Leena Harkimo (kok) tiedustelee kirjallisessa kysymyksessä aiotaanko koululaisten liikuntatunteja lisätä. Harkimolle vastasi opetusministeri Sari Sarkomaa.

Sarkomaa kirjoittaa, että liikuntatuntien  määrä on jo pitkään ollut lasten ja nuorten terveydestä ja liikunnasta huolestuneiden keskeinen haaste. Liikuntatuntien lisäämisen tarvetta on perusteltu sillä, että vain koululiikunnan kautta on mahdollista tavoittaa myös ne oppilaat, joille liikunta olisi kaikkein välttämättömintä. Pakollisten oppituntien puitteissa tapahtuvalla liikunnalla voidaan edistää liikunnallisuutta, mutta esimerkiksi fyysisen kestävyyden kehittämisen kannalta riittävää liikuntaa sillä ei nykyisellään voida taata.

Liikuntatunnit muodostavat koululiikunnan kivijalan ja tässä mielessä niiden lisääminen seuraavan perusopetuksen tuntijaon yhteydessä on perusteltua. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteiden uudistamisen yhteydessä (2007 - 2010) lisätään mahdollisuuksia liikunnan ja muun työ- ja toimintakykyä ylläpitävän toiminnan lisäämiseen huolehtimalla siitä, että terveyttä ja työkykyä edistäviä osioita sisältyy monipuolisesti ammatillisiin opintoihin niiden eri vaiheessa. Lisäksi valmisteilla olevan ammattiosaajan työkykypassin avulla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan ja ammattiin opiskelevia valitsemaan valinnaisia liikunnan opintoja ja muita toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja. 

Koulu- tai opiskelupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa on kuitenkin tärkeää edistää - pakollisten ja valinnaisten oppituntien ja kurssien ohella - myös osana oppiaineiden yhteistyötä, aihekokonaisuuksien toteuttamista, kerhoissa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja muussa harrastustoiminnassa sekä välitunneilla ja koulumatkoilla, Sarkomaa muistuttaa. 

Sarkomaa viittaa vastauksessaan myös tuoreisiin liikuntasuosituksiin. Kouluikäisten liikuntasuositukset on laadittu osana opetusministeriön tuella toteutettua Nuoren Suomen Koululaiset liikkeelle - kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kehittää toimenpidekokonaisuus, joka edistää koululaisten päivittäistä liikuntaa eri toimijoiden yhteistyönä. Hankkeen avulla pyritään lisäämään lasten, nuorten, opettajien ja vanhempien tietoisuutta liikunnan merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Opetushallitus on hiljattain uudistanut opetussuunnitelmien perusteet kaikilla koulutusasteilla. Opetussuunnitelmien perusteet ovat lainsäädännön ohella osa valtakunnallista ohjausjärjestelmää, jolla ohjataan ja säännellään koulutuksen järjestämistä. Perusopetuksessa liikunta on yksi kaikille oppilaille yhteisistä oppiaineista. Pakollista liikuntaa on vuosiluokilla 1-9 keskimäärin kaksi vuosiviikkotuntia (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). Nuorille annettavassa lukiokoulutuksessa liikuntaa on kaksi pakollista kurssia sekä kolme syventävinä opintoina tarjottavaa kurssia. Lukiossa opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan kurssien opiskelu vähintään kahdelle vuodelle. Ammatillisissa perustutkinnoissa on pakollisia liikunnan opintoja 1 opintoviikko (ov) yhteisissä opinnoissa. Lisäksi opiskelija voi sisällyttää liikuntaan liittyviä opintoja yhteisiin opintoihin sisältyviin valinnaisiin opintoihin 0 - 4 opintoviikkoa. Liikunnan opintoja voi sisältyä myös vapaasti valittaviin opintoihin (10 ov) ja joissakin perustutkinnoissa ammatillisiin opintoihin sisältyviin valinnaisiin opintoihin (maksimissaan 10 ov), jos opetussuunnitelman perusteet sen mahdollistavat.

Kirjallinen kysymys 593/2007 

Hammaslääketieteeseen lisää koulutuspaikkoja

Hammaslääketieteellisen koulutuksen tulevaisuus huolettaa kansanedustaja Ilkka Kantolaa (sd), joka jätti valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen alan koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Kantolalle vastasi opetusministeri Sari Sarkomaa.

Sarkomaa kertoo vastauksessaan, että Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on sitouduttu kasvattamaan hammaslääketieteen koulutuspaikkojen määrää. Hammaslääketieteen aloittajapaikkatavoite vuonna 2012 on 160 opiskelijaa, kun vuonna 2006 hammaslääketieteen opiskelupaikan vastaanotti 112 opiskelijaa. Tarkemmin toteuttamisesta päätetään korkeakouluja koskevassa rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa.

Sarkomaa viittaa vastauksessaan myös Suomen Akatemian asettaman kansainvälinen asiantuntijaryhmän arviointiin hammaslääketieteen tutkimuksesta Suomessa. Raportin perusteella suurimmat haasteet hammaslääketieteen tutkimuksessa ovat koulutuksen rakenteet ja kansainvälisesti tunnustettujen tutkijoidemme tieteellisen jälkikasvun vähälukuisuus. Koulutusjärjestelmän rakenteista puuttuu käytännössä lähes kokonaan virat, joissa nuoret hammaslääketieteilijät pääsevät pätevöitymään akateemiselle uralle. Terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tehdään hammaslääketieteen koulutus- ja tutkimustyötä, mutta näitä tehtäviä hoitavien henkilöiden työn sisältö ei ole yliopiston ja tutkimusjärjestelmän päätettävissä.

Hammaslääketieteen tutkimus- ja koulutusympäristöjä sekä rahoitusta opetusministeriö kehittää yhteistyössä erityisvaltionosuusrahoitusta hallinnoivan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sekä kuntatyönantajaa kuullen.

Kirjallinen kysymys 592/2007

Opiskelijamatkalippujen perusteita selvitetään

Kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk) tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään miten hallitus aikoo reagoida VR:n uuteen käytäntöön, jossa ulkomailla opiskeleville suomalaisille ei enää myönnetä VR:n hyväksymää opiskelijakorttia ja siten alennusta junamatkoista. Kysymykseen vastasi hallituksen työnjaon mukaisesti liikenneministeri Anu Vehviläinen.

VR on muutti alennuskäytäntöään viime joulukuussa, mikä kirvoitti palautetta mm. yleisöosastokirjoituksina. Nykyisin opiskelija-alennus myönnetään yli 280 000 suomalaiselle opiskelijalle ja lähes 18 000 Suomessa opiskelevalle ulkomaalaiselle. Nämä opiskelijat saavat junalippujen hinnoista 50 prosentin alennuksen. Ulkomailla opiskelevia suomalaisia, uuden alennuskäytännön ulkopuolelle jääviä opiskelijoita on VR:n ilmoituksen mukaan hieman alle 4 400 henkilöä. Samanlainen alennuskäytäntö on myös Matkahuollolla bussiliikenteessä.

VR on ilmoittanut uuden käytännön perusteeksi sen, että Euroopan unionin kansalaisia on kohdeltava samalla tavalla kansalaisuudesta riippumatta. Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimivaan SOLVIT-keskukseen on vastaanotettu marraskuussa 2007 Saksan SOLVIT-keskukselle osoitettu valitus, joka koski VR:n aikaisempaa alennuskäytäntöä. Valituksessa esitettiin, että VR:n käytäntö myöntää opiskelija-alennus ulkomailla opiskelevalle suomalaiselle, mutta ei vastaavassa tilanteessa (ulkomailla opiskelevalle) olevalle toisen jäsenvaltion opiskelijalle, on kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää.

SOLVIT on EU:n komission ylläpitämä sisämarkkinoiden epävirallinen ongelmanratkaisumenettely, jossa käsitellään kansalaisten ja yritysten tulkintaerimielisyyksiä. Koska VR Yhtymä Oy on kokonaan valtion omistuksessa, komissio on alustavasti ja epävirallisesti tulkinnut asiaa niin, että valitukseen sovelletaan perustamissopimuksen 12 artiklaa ja kysymys olisi kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä. Valituksen käsittely on kesken.

Vehviläinen muistuttaa vastauksessaan, että hinnoittelu ja siihen liittyvät alennuskäytännöt ovat yhtiöiden asia. Vehviläinen kuitenkin lupaa, että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää huolellisesti yhdessä VR:n ja Matkahuollon edustajien kanssa opiskelijalippujen alennusperusteita liikennepoliittiset näkökohdat ja yhdenvertaisuusperiaatteen huomioon ottaen. Samalla selvitetään sitä, millaiset taloudelliset vaikutukset ja mitä käytännön ongelmia alennuskäytännön muuttamisella mahdollisesti olisi.

Vehviläinen kertoo vastauksen taustoiksi on selvitetyn myös 12 muun Euroopan rautatieyhtiön opiskelija-alennuskäytäntöä. Puolessa näistä yhtiöistä opiskelija-alennusta ei myönnetä ollenkaan, puolessa alennus vaihtelee 25 - 50 prosentin välillä. Ruotsissa alennuksia myönnetään ainoastaan hiljaisilla junavuoroilla.

Kirjallinen kysymys 575/2007

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta