Globaalia ymmärrystä etsimässä
Erja-Outi Heino
Ulkoministeriö ja opetushallitus ovat yli kymmenen vuotta tehneet
yhteistyötä koulujen kansainvälisyyskasvatuksen tukemiseksi.
Yhteistyön uusi vaihe käynnistyi maaliskuussa 2007 alkaneen
globaalikasvatushankkeen myötä. Opekon toteuttaman
globaalikasvatushankkeen ytimenä ovat pitkäkestoiset
täydennyskoulutukset.
 |
Erja-Outi Heino työskentelee
ulkoministeriön kehitysviestinnän yksikössä. Yksikkö vastaa
Suomen kehitysyhteistyöhön ja kehityspolitiikkaan liittyvän
viestinnän rinnalla kehitysyhteistyömäärärahoin
toteutettavasta kehityskasvatuksesta, jota edistetään yhteistyössä
opetushallinnon, muiden viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan
toimijoiden kanssa. Kehityskasvatuksella tarkoitetaan
kasvatuksellista toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä
kohderyhmänsä tietoisuutta globaaleista kehityskysymyksistä.
Kehityskasvatus pyrkii edistämään globaalia
yhteisvastuullisuutta niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisesti.
Erja-Outi Heino on Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen
-projektin ohjausryhmän jäsen. Hän kuuluu myös artikkelin
aiheena olevan ulkoministeriön ja opetushallituksen yhteisen
globaalikasvatushankkeen ohjausryhmään. Hän on lisäksi
ulkoministeriön julkaiseman Kehitys-Utveckling -lehden päätoimittaja.
|
|
| |
|
|
Helmikuun alussa yksitoista Joensuun tai lähikuntien opettajaa istui
pitkän pöydän ympärillä puhumassa siitä, miten pitkälle oma
sisäinen palo riittää: mitä on mahdollista tehdä, jos omassa
koulussa kukaan muu opettaja ei ole innostunut globaalikasvatuksesta?
Joensuun seudulla ajankohtainen pohdiskelun aihe on myös se, mikä
on maahanmuuttajaoppilaiden suhde globaalikasvatukseen. Haaste koetaan
yhä useamman koulun arjessa.
"Itse etsin näköalaa ja välineitä siihen, miten voisin
koulussa ja koulutoimessa kehittää kansainvälisyysajattelun mallia
ohi ´rakastakaa maahanmuuttajia´ -kaavakuvan, kärjistää Joensuun
Pataluodon yläkoulussa maahanmuuttajaopetuksesta vastaava Riitta
Koponen. Pataluodon yläkoulussa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on
kymmenisen prosenttia, saman verran kuin vaikkapa Helsingin
peruskouluissa keskimäärin.
Joensuun täydennyskoulutus kuului ulkoministeriön ja
opetushallituksen yhteiseen globaalikasvatushankkeeseen. Ulkoministeriö
ja opetushallitus ovat yli kymmenen vuoden ajan tehneet yhteistyötä
koulujen kansainvälisyyskasvatuksen tukemiseksi. Yhteistyön eri
vaiheita ja saavutettuja tuloksia arvioitiin vuonna 2005, jonka jälkeen
päätettiin vielä aiempia vuosia selkeämmin keskittyä opettajien
täydennyskoulutukseen.
Aiempina vuosina ulkoministeriö ja opetushallitus olivat yhdessä
tukeneet koulujen kansainvälisyyskasvatusta esimerkiksi
nuorisofoorumein, tapahtumin, aineistontuotannolla sekä
lyhytkestoisella täydennyskoulutuksella. Tämän työn tulokset olivat
sinänsä positiivisia, mutta todellista valtakunnallista vaikuttavuutta
oli moniin suuntiin haarautuvalla toiminnalla vaikea saavuttaa.
Varsinkin, kun voimavarat tulivat vastaan: hankkeen käytettävissä on
vuositasolla ollut maksimissaan 130 000 euroa.
Globaalikasvatushankkeen sai kilpailutuksen perusteella vuodesta 2007
alkaen hoidettavakseen Opetusalan koulutuskeskus Opeko.
Globaalikasvatushankkeen taustalla on opetusministeriön Kansainvälisyyskasvatus
2010 -julkaisu (2007:11) sekä sitä edeltänyt hallinnonalojen
yhteistyö kansainvälisyyskasvatuksen strategisten suuntaviivojen
määrittämiseksi.
Ulkoministeriön ja opetushallituksen yhteisen
globaalikasvatushankkeen ytimeksi määritettiin pitkäkestoiset
täydennyskoulutukset, joita käynnistyi viime syksynä kolme: yksi
Oulussa, yksi Joensuussa ja yksi - ruotsinkielinen - Helsingissä.
Sana pitkäkestoinen voi hiukan harhauttaa: koulutuskokonaisuudet
ovat koostuneet kuudesta lähipäivästä ja niiden väliin ajoittuvasta
etätyöskentelystä. Koulujen työteliästä arkea vasten laajuus on
opettajien mielestä sopiva ja antaa jo hyvän mahdollisuuden syventyä
globaalikasvatuksen haasteisiin.
Opekon hankkeen puitteissa toteuttamiin pitkäkestoisiin koulutuksiin
on tähän mennessä osallistunut runsaat 50 opettajaa. Heidän
antamansa palaute auttaa kehittämään koulutusten sisältöä
edelleen:
"Vaikka aineistoa on olemassa paljon, sitä ei ole yleensä
käsillä silloin, kun sitä tarvitsisi. Koulutuksessa jaetut
materiaalit ja yhteystiedot ovat olleet hyödyllisiä. Yllätyin siitä,
kuinka paljon on tarjolla", totesi yksi koulutukseen
osallistuneista.
Toinen osallistujakommentti: "Olen saanut ahaa-elämyksiä.
Maahanmuuttajuus, monikulttuurisuus, kehitysmaiden köyhyys- ja
velkakysymykset tai ilmastonmuutos eivät välttämättä olekaan niin
kaukana toisistaan".
Intoa levittämässä
Pidempien koulutusten rinnalla kulkevat yhden päivän koulu- tai
kuntakohtaiset VESO-koulutukset. (VESO-koulutus on virkaehtosopimukseen
kuuluva vakituisille viranhaltijoille pakollinen koulutus, tavallisimmin
sitä on vuodessa kaksi päivää). Päivässä ei suoriteta
syväsukelluksia, mutta näiden lyhyiden koulutusten suurena ansiona on
kattavuus: yhden päivän ajan esimerkiksi tietyn koulun kaikki
opettajat paneutuvat globaalikysymyksiin.
Ulkoministeriön ja opetushallituksen globaalikasvatushankkeen
toteuttamiin VESO-koulutuksiin osallistui vuoden 2007 aikana runsaat 300
opettajaa. Palaute oli kannustavaa:
"Sain innostusta jatkaa tämän tyylistä koulutusta. Kaikkea ei
voi heti omaksua."
"Aloin miettiä, miten pystyisin enemmän käsittelemään
kansainvälisyyttä äidinkielen opetuksessa."
"On hyvä saada linkkejä, joista tietoa saa, ettei oma aika mene
surffaillessa. Silloin into usein laantuu."
Globaalikasvatukselle tyypillistä on ollut, että päävastuun
siitä ovat kantaneet innostuneet yksilöt. VESO-koulutuksilla on
merkitystä mielenkiinnon laajentamisessa ja tukiverkoston
rakentumisessa. Nekin opettajat, joiden oppiaineisiin
globaalikasvatuksen teemat eivät ole perinteisesti kuuluneet,
pääsevät miettimään, voisiko niitä käsitellä myös omilla
oppitunneilla.
VESO-koulutukset myös tukevat niitä kouluyhteisöjä, jotka ovat
valinneet globaaleja teemoja aihekokonaisuuksien näkökulmaksi.
Esimerkiksi kestävää kehitystä on tavallisimmin tarkasteltu
ympäristökasvatuksen ja kierrätyksen näkökulmasta, mutta
sosiaalisen ja ekologisen ulottuvuuden tuominen mukaan voi auttaa
laajentamaan koko kestävän kehityksen käsitettä.
Rehtorien rooli
Globaaliin vastuuseen kasvaminen ja sosiaalisesti kestävä kehitys
kuuluvat oppilaitoksen arvopohjaa tukeviin teemakokonaisuuksiin. Niiden
olisikin tärkeä kasvaa osaksi oppilaitoksen toimintakulttuuria.
Opetussuunnitelmien kannalta globaaliin vastuuseen kasvamisen teemat
ilmenevät eri aineiden opetussuunnitelmissa sekä niiden välistä
integraatiota vahvistavissa aihekokonaisuuksissa. Luokanopettajat ja
aineenopettajat vastaavat kukin omassa opetustyössään siitä, että
opetussuunnitelma toteutuu. Kykyyn käsitellä globaalin vastuun teemoja
vaikuttaa opettajan oma perehtyneisyys aihealueeseen. Oppilaitoksen
tasolla taas on kysymys koko yhteisön sitouttamisesta globaaliin
vastuuseen ja siihen kasvamiseen. Tässä rehtorin rooli on keskeinen.
Hän vastaa oppilaitoksessa käytävästä arvokeskustelusta, koulun
omaleimaisuuden kehittämisestä sekä pedagogisen näkemyksellisyyden
vahvistamisesta.
Globaalikasvatushankkeen tärkeisiin uusiin avauksiin kuuluu
globaalin vastuun teemakokonaisuuden tuominen osaksi Opekon
johtajuuskoulutusta. Opeko toteuttaa sekä oppilaitosjohdon 9
opintopisteen laajuisia peruskoulutuksia että opetushallinnon
tutkintoon valmistavia 12 opintopisteen koulutuksia. Näihin molempiin
liitetään globaaliin vastuuseen kasvamisen tematiikkaa.
Peruskoulutuksessa avataan globaaliin vastuuseen kasvamisen
käsitteistöä - loogisena jatkona kouluissa pitkään tehdylle
kansainvälisyyskasvatukselle. Syventävissä johtajuusopinnoissa
globaalia vastuuta ja sosiaalisesti kestävää kehitystä tarkastellaan
erityisesti oppilaitosten toimintakulttuurin kannalta.
Tulevat koulutukset
Tulevana keväänä globaalikasvatushanke käynnistää neljä uutta
pitkäkestoista koulutusta. Hanke on pitänyt tärkeänä viedä
koulutusta maakuntiin, jotta koulutuksiin osallistuminen on opettajille
mahdollisimman yksinkertaista. Kevään koulutukset suunnataan Porin ja
Rauman seudulle, Kotkan ja Kouvolan seudulle, Kajaanin ja Kuopion
seudulle sekä pääkaupunkiseudulle.
Tulevien pitkäkestoisten koulutusten konseptia on hiukan uudistettu.
Koulutukset koostuvat kahden päivän lähijaksosta, kaksipäiväisestä
seminaarista sekä verkkoympäristöön suunnitellusta koulutusosiosta.
Seminaari on kaikille kevään koulutuksille yhteinen ja järjestetään
lokakuun 9.-10. päivinä Helsingin Viikissä.
Opekon globaalikasvatushankkeen ydintiimi toteuttaa koulutukset
yhdessä monialaisten verkostojensa kanssa. Niihin kuuluu
asiantuntijoita ministeriöistä, korkeakouluista, opetushallinnosta,
liike-elämästä, mediasta, taiteiden aloilta sekä kolmannelta
sektorilta.
VESO-koulutusten ja muiden lyhyiden seminaarien teemana on Globaaliin
vastuuseen kasvaminen - osa koulun elinvoimaista toimintakulttuuria.
Globaaliin vastuuseen kasvaminen on koulujen toiminnassa vielä uusi
asia. Näkökulmaa pyritään tuomaan mukaan opetussuunnitelmaan,
integroituna erillisiin aineisiin tai osana aihekokonaisuuksia, joissa
käsitellään kansainvälisyyttä ja kulttuuri-identiteettiä.
Opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutuksen tarkoituksena on antaa
tietoa, taitoa ja konkreettisia työkaluja globaalikasvatukseen.
Lisätietoja koulutuksista:
Lea Nilsen-Raittinen, 040 542 2420, lea.nilsen-raittinen@opeko.fi
ja
Jari Kivistö, 044 059 0039, jari.kivisto@opeko.fi
Opetusalan koulutuskeskus: www.opeko.fi
Global Finland - kehityskysymykset ja globaalikasvatus: global.finland.fi
Teemasta aiemmin kirjoitettua:
Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen / Fostran till globalt
ansvar - projekti avaa keskustelun opetusministeriön
Etusivu-verkkolehdessä projektin aiheeseen liittyvistä kysymyksistä.
Mikäli lukijoilla on näkökohtia aiheeseen, joita haluaisitte
käsiteltävän, voitte lähettää siitä palautetta osoitteella opmkirjaamo@minedu.fi
otsikolla "globaalivastuu". Toivomme kirjoitusten olevan
lyhyitä ja ytimekkäitä
|
