Valtio varaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1,8 miljardia euroa

		Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2008 (pdf)  Suomen virallinen tilasto ISSN 1459-9074 (pdf) ISBN 978-952-467-780-0 (pdf).

Tilastokeskuksen tuoreessa julkaisussa tarkastellaan valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ja erityisesti sen kehitystä vuodesta 2007 vuoteen 2008. T&k-rahoitusta tarkastellaan mm. hallinnonaloittain sekä organisaation ja tutkimuksen yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan. Aineisto on koottu yhteistyössä eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa.

Valtion vuoden 2008 talousarvion määrärahoja ja myöntämisvaltuuksia kohdennetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan kaikkiaan 1 798 miljoonaa euroa. Lisäys edellisvuodesta on 68 miljoonaa euroa. Tutkimusrahoitus kasvaa nimellisesti 3,9 prosenttia ja reaalisesti arviolta 0,7 prosenttia.

T&k-toimintaan kohdennettavien varojen osuus valtion menoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on 4,4 prosenttia. Julkisen t&k-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta laskee 0,95 prosenttiin. Suomen julkisen tutkimusrahoituksen suhteellinen taso säilyy kuitenkin kansainvälisesti vertaillen korkeana. Vuonna 2006 Suomi oli yhden prosentin osuudellaan julkisten t&k-investointien osalta EU:n kärkimaita edellään vain Ranska (1,02 %) ja tuntumassa Espanja (0,99 %). EU-maiden keskinäiset erot ovat suuria ja esimerkiksi Latviassa bkt-osuus on ainoastaan 0,20 prosenttia. Sekä EU27-alueella kokonaisuudessaan että Japanissa (0,70 %) julkisen tutkimusrahoituksen osuus on OECD:n keskiarvoa 0,81 alhaisempi. Vertailumaiden kärjessä on Yhdysvallat 1,04 prosentin osuudellaan.

T&k-rahoitus keskittyy

Pääosa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu opetusministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille. Niiden osuus kaikesta t&k-rahoituksesta nousee vuonna 2008 lähes 81 prosenttiin. Neljä suurinta rahoittajaministeriötä, joihin lukeutuvat lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö, hallinnoivat yhdessä 93 prosenttia koko tutkimusrahoituksesta.

Opetusministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus nousee edellisvuodesta 27 miljoonalla eurolla 778 miljoonaan euroon. Valtaosin se on Suomen Akatemian kautta tieteeseen kohdistuvaa rahoitusta. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus on 673 miljoonaa euroa, josta vajaa 17 miljoonaa entisiä sisäasiainministeriön ja noin 13 miljoonaa työministeriön t&k-varoja. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa hallinnonaloista eniten. Merkittävää kasvua on myös puolustusministeriön hallinnonalalla, mutta rahoitus laskee liki neljä miljoonaa euroa sekä maa- ja metsätalousministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä että ympäristöministeriössä.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuu 28 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla menoista. Opetusministeriön menoista runsas 11 prosenttia käytetään tutkimustoiminnan rahoittamiseen. Muilla hallinnonaloilla osuus jää korkeintaan muutamaan prosenttiin. Alhaisimmat t&k-intensiteetit ovat sisäasiainministeriössä ja valtiovarainministeriössä (0,1 %).

Tutkimusrahoitukseen lisäystä

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes ja yliopistot hallinnoivat yhdessä yli puolta (54 %) julkisesta tutkimusrahoituksesta. Suomen Akatemian ja valtion tutkimuslaitosten osuudet ovat noin 16 prosenttia. Yliopistollisten keskussairaaloiden osuus on kolmisen prosenttia sekä muun hallinnon jakaman rahoituksen osuus noin 11 prosenttia. Akatemian ja muun rahoituksen osuudet nousevat vuodesta 2007 vajaalla prosentilla ja tutkimuslaitosten laskee jonkin verran.

Tekesin myöntämisvaltuudet ja teknologiamäärärahat kasvavat vuonna 2008 yhteensä 22 miljoonaa euroa. Myös sekä Akatemian jakamaan tutkimusrahoitukseen että muuhun rahoitukseen tulee lisäystä miltei saman verran. Tutkimuslaitosten t&k-rahoitus sen sijaan ei kasva ja myös valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan pysyy samana, joten yliopistosairaaloiden tutkimuksen rahoituskaan ei muutu.

Suomen Akatemia ja Tekes rahoittavat hakijoiden välisen kilpailun perusteella asiantuntija-arvioiden mukaan valittuja parhaita tutkimushankkeita. Painotus kilpaillun rahoituksen osuuden kasvattamiseen näkyy hyvin Suomen Akatemian kohdalla, sillä sen osuus rahoituksen kanavoijana on 2000-luvulla liki 1,5-kertaistunut. Myös Tekesin osuus on jälleen viime vuosina ollut nousussa.

Tekesin t&k-rahoitus suurimpana rahoittajaorganisaationa on 526 miljoonaa euroa ja osuus 29 prosenttia. Suomen Akatemian, toisen kilpailtua rahaa jakavan organisaation, osuus nousee yli 16 prosenttiin ja rahoitus on kaikkiaan 297 miljoonaa euroa. Sekä Tekesin, Akatemian että muun, esim. ministeriöissä tehtävän tutkimuksen, rahoitukset saavat vuonna 2008 noin 20 miljoonan euron lisäykset.

Sektoritutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnan voimavarat

Valtion sektoritutkimuslaitosten tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävän lisäksi tutkimuslaitoksilla voi olla mm. valvonta- ja viranomaistehtäviä, palvelutoimintaa, näytteenottoa, kokoelmien ylläpitoa, koulutus- ja neuvontatehtäviä jne.

Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarvion määrärahoilla. Lisäksi toimintaa rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta.

Sektoritutkimuslaitokset saavat vuodelle 2008 omien hallinnonalojensa budjeteista rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan kaikkiaan noin 282 miljoonaa euroa, mikä on likimain sama kuin vuonna 2007. Näin ollen tutkimuslaitosten t&k-rahoitus laskee reaalisesti kolmisen prosenttia.

Sektoritutkimus on rahoituksellisesti entistäkin keskittyneempää, sillä kolmen suurimman laitoksen (Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) osuus laitoksille myönnetystä budjettirahoituksesta nousee 52:sta 54 prosenttiin. Näiden sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimivien Kansanterveyslaitoksen, Työterveyslaitoksen sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen yhteinen osuus kaikesta tutkimuslaitosten t&k-rahoituksesta on 73 prosenttia.

Sektoritutkimuslaitokset saavat ulkopuolista tutkimusrahoitusta vuonna 2008 arviolta noin 227 miljoonaa euroa mikä on lähes 45 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus kasvaa edellisvuodesta runsaalla seitsemällä miljoonalla eurolla. Tutkimuslaitokset arvioivat saavansa EU:lta tutkimusrahoitusta vuonna 2008 yhteensä 33 miljoonaa euroa. Näin ollen EU-rahoituksen määrä palautuu vuoden 2006 tasolle.

- jl

Lähde: Tilastokeskus

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta