Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia laaditaan yhteistyössä

		SAMOK:n puheenjohtaja Armi Murto  muistutti kotimaisten kielten opetuksen sekä kotouttamispalveluiden tärkeydestä.

Seminaarin avannut opetusministeri Sari Sarkomaa korosti, että edellytys strategian syntymiselle ja onnistumiselle on kaikkien osapuolten tiivis mukanaolo sen valmistelussa. Ministerin mukaan Suomen kaltaisen pienen maan korkeakoulujen on mahdollisuus menestyä kasvavassa kilpailussa vain tekemällä tiivistä yhteistyötä.

- Korkeakoulujemme imagon ja identiteetin tuotteistaminen vaatii ammattimaista ja suunnitelmallista markkinointia. Suomi ei enää ehdi mukaan laajentuvien koulutusmarkkinoiden ensimmäiseen aaltoon. Tarvitaan realistinen analyysi siitä, mitkä ovat vahvuutemme, millaisille koulutuspalveluille on kysyntää lähivuosina, mitkä ovat päämarkkina-alueet ja millaiset tuotteet luontevimmin sopivat suomalaisille korkeakouluille. Vaikka kilpailu on hyvästä, Suomen korkeakoulut ovat maailmalla niin pieniä toimijoita, että niiden on kyettävä löytämään vahvuutensa ja kansainväliset profiilinsa yhteistyössä, Sarkomaa painotti. Ministeri muistutti, että kansainvälisyys on osa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Korkeakoulu- ja tutkimusmaailman keskeinen haaste onkin vertailevasti ottaen vähäinen kansainvälisyys.

- Erikoistumalla vahvuusalueilleen korkeakoulut parantavat asemiaan uskottavana kansainvälisenä yhteistyökumppanina tutkimuksessa ja koulutuksessa. Pieniä yksikköjä yhdistämällä on tarkoitus varmistaa, että kaikki yksiköt ovat riittävän monipuolisia ja kykenevät korkealaatuiseen toimintaan.

Ministeri muistutti, että tällä hetkellä Suomi ei ole kansainvälistymisen kärkimaita, vaikka suomalaisten tutkijoiden yhteisjulkaisut eurooppalaisten kollegoiden kanssa ovat lähes kaksinkertaistuneet reilussa kymmenessä vuodessa ja korkeakoulut ovat lisänneet vieraskielistä tutkintoon johtavaa koulutusta. Esimerkiksi tutkijoiden liikkuvuudessa Suomi on jäljessä suuria tiedemaita, mutta myös muita pieniä kehittyneitä maita.

- Väestömme ikärakenteen nopea muutos antaa aihetta lisähuoleen. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen maahanmuuttajien koulutustaso oli matalampi ja työttömyysaste korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Suomesta pois muuttavien koulutustaso on keskimäärin korkeampi kuin tänne saapuvien. Korkeasti koulutettua väestöä ajatellen Suomi on muuttotappiomaa, Sarkomaa muistutti.

Opiskelijoiden kv-halut laskeneet

Sekä ministeri Sarkomaa että SYL:n puheenjohtaja Tuomas Telkkä kantoivat huolta myös opiskelijoiden laantuneesta halusta lähteä ulkomaille opiskelemaan. Vaikka uuden tutkintorakenteen piti kannustaa vaihtoon lähtöön, onkin käymässä päinvastoin opintoaikojen rajauksen takia.

- Mikäli opiskelijalla on tunne, että vaihdossa suoritettuja opintoja ei saa hyväksi luettua tai vaihto-opiskelu hidastaa valmistumista, kansainvälistyminen ottaa ison askeleen taaksepäin, Telkkä sanoi.
Tähän asti ongelmana on ollut myös se, että Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset eivät ole jääneet Suomeen valmistumisensa jälkeen. Sekä SAMOK:n puheenjohtaja Armi Murto että Telkkä muistuttivat kotimaisten kielten opetuksen sekä kotouttamispalveluiden tärkeydestä.

- Tukipalveluiden laatu nousee kilpailuilla markkinoilla arvoon arvaamattomaan. Esimerkiksi sillä, miten opiskelijat perehdytetään ja miten opintojen ohjaus on järjestetty, on mahdollista erottua muista maista, Telkkä sanoi.

Sekä Telkkä että Murto ottivat kantaa myös maksuttoman opiskelun puolesta.

- Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista ei ole oikea kehityksen tie, kun pohdimme keinoja kansainvälistymiselle. Kokeilun toteutuksessa on luotava toimiva stipendijärjestelmä, jotta Suomeen saadaan kansainvälisiä opiskelijoita tulevaisuudessakin, Telkkä painotti.

Murto vaati, että kokeilun jatkumisen kriteerit on oltava tiedossa jo kokeilun alkaessa.

Strategiatyölle omat nettisivut

Seminaarissa puhunut johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä valotti strategiaprosessin taustoja, tavoitteita ja käytännön etenemistä. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden, opettajien kuin tutkijoidenkin liikkuvuutta.
Lehikoinen kannusti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajia sekä sidosryhmiä ottamaan osaa strategiatyöhön, jotta strategian sisällöstä saadaan aikaan laaja ja avoin keskustelu.

- Opetusministeriöllä on vastuu, että strategia valmistuu ajoissa eli loppuvuodesta, Lehikoinen sanoi.

Mistä kansainvälinen lippulaivaohjelma?

Korkeakoulujen näkemyksiä kansainvälisyydestä esittivät seminaarissa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston pääsihteeri Timo Luopajärvi sekä Yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja Krista Varantola.
Varantola kannusti suomalaisia siirtämään kansainvälistymisen painopistettä opiskelijavaihdosta tutkijavaihtoon ja tutkijarekrytointiin, maiden välisiin yhteisohjelmiin sekä kohdennettuun tutkinto-opiskelijarekrytointiin maisteri- ja tohtorikoulutukseen.

Maksullisuuskeskusteluun Varantola toi sen näkökannan, ettei maksuttomuus välttämättä houkuttele lahjakkuuksia. Maksuttoman koulutuksen ei aina uskota olevan laadukasta.
Varantola herätteli keskustelua myös siitä, millainen on kansainvälinen ohjelma.

- Englanniksi tarjottu normaali koulutusohjelma ei tee koulutusohjelmasta vielä kansainvälistä lippulaivaohjelmaa, ne ovat vain englanniksi opetettavia perusohjelmia. Varantolan mukaan kansainvälistysstrategiassa tulisi näkyä myös se, halutaanko yliopistokoulutuksen olevan julkinen vai yksityinen hyvä.

- Meidän on otettava strategiassa kantaa siihen, keitä me Suomeen haluamme, mistä tulee rahoitus, millaisia yhteistyömalleja yliopistojen välille rakennetaan sekä miten laatua arvioidaan.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston pääsihteeri Luopajärvi puolestaan nosti esille aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen.

- Se on tärkeää, kun kansainvälinen vaihto kasvaa. Miten arvioimme ammattitaidon ja takaamme tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun? Miten todistamme todistusten oikeellisuuden? Luopajärvi muistutti, että on syytä miettiä myös sitä, millaista koulutusta ja mihin maihin tarjoamme ja miten teemme sen yhteistyössä eri koulujen kanssa.

Kansainväliset verkostot tärkeitä

Tutkimuksen kansainvälistymisen haasteista seminaarissa puhui Suomen Akatemian ylijohtaja Riitta Mustonen. Mustonen kertoi käynnissä olevasta ja tulevasta tutkijayhteistyöstä Euroopassa, jossa Suomi on mukana. Tulevina vuosina Suomen on tarkoitus myös rakentaa strategisia kumppanuuksia ja verkottua nousevien tiedemaiden, kuten Kiinan, Intian ja Venäjän kanssa.

- Tutkimuksen kansainvälistymisessä on vielä paljon parantamisen varaa. Tärkeää on aloitteellisuus ja tavoitteellisuus, keskittyminen ja kohdennus Suomelle tärkeisiin tutkimusaloihin ja maantieteellisiin alueihin sekä lisäarvon tuottaminen.

Elinkeinoelämän näkemyksiä seminaariin toi johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Kekkonen korosti verkostojen merkitystä kansainvälistymisessä. Kekkosen mukaan hyvät ja toimivat verkostot ovatkin iso osa osaamisen laatua tietojen ja taitojen sekä arvojen ja asenteiden rinnalla.

- Opetuksen ja tutkimuksen sisältöön tulisi luoda edellytyksiä hallita verkostoa jo korkeakoulussa. Osaamisen ja innovaatioiden alueella yritykset joutuvat hakemaan parhaat mahdolliset kumppanit yhä kansainvälisemmässä ympäristössä. Strategiaprosessilta Kekkonen toivoo vastuukysymysten selvittämistä, toimijoiden sitouttamista kuin selkeää visiotakin.

- Kansainvälistymisen perusedellytys on opetuksen ja tutkimuksen laatu, Kekkonen korosti monien muiden puhujien tavoin.

-hm

 

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta