Kansanedustajat kysyvät - valtioneuvosto vastaa

		Alkuperäiset kirjalliset kysymykset vastauksineen julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.

Terveyskeskusten vetoa harjoittelu- ja työpaikkana pyritään lisäämään

Kansanedustaja Outi Mäkelän (kok) kirjallinen kysymys liittyy lääkärien saatavuuteen terveyskeskuksissa ja harjoittelujaksojen painottamiseen terveyskeskustyöhön.

Valtioneuvosto on asettanut Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2007-2012 koulutusaloittaiset aloittajatavoitteet korkeakoulutukseen. Kansallisen terveyshankkeen aikana lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä nostettiin merkittävästi ja työikäisten lääkärien määrä on ollut kasvussa kautta 2000-luvun. Alalla on kiistatta kuitenkin haasteita työvoiman ja palvelujärjestelmän tarpeiden kohtaannon ratkaisemisessa, kysymykseen vastannut opetusministeri Sari Sarkomaa kirjoittaa.

Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista säädetään mm. lääketieteen lisensiaatin tutkinnosta ja siihen kuuluvasta pakollisesta harjoittelusta. Lisäksi direktiivissä ammattipätevyyden tunnustamisesta määritellään, että lääkärin peruskoulutuksen on käsitettävä yhteensä vähintään kuusi vuotta tai 5 500 tuntia teoreettista ja käytännöllistä opetusta yliopistossa tai yliopiston valvonnassa. Koulutuksen sisällöllisistä ratkaisuista yliopistot päättävät itse säädösten puitteissa.

Kaikki lääketieteen opiskelijat suorittavat harjoittelun opintojensa aikana missä tahansa erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa, sairaalalääkärinä tai muussa palkallisessa lääkärinvirassa. Harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija sairaanhoitolaitosten ja terveyskeskusten käytännön toimintaan. Käytännöt vaihtelevat tiedekunnittain, mutta käytössä on myös hajautetun koulutuksen malleja, jolloin kaikki perustutkinto-opiskelijat harjoittelevat sekä keskussairaalassa että alueen terveyskeskuksissa.

Valtioneuvosto on juuri tehnyt periaatepäätöksen myös Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta kehittämisohjelmasta (KASTE), jossa yhtenä painopisteenä on perusterveydenhuollon kehittäminen. Kaste-ohjelman toimeenpanoa valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattijärjestöjen, Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Tavoitteena on luoda terveyskeskusten oma "VETO-ohjelma", terveyskeskusten vetovoimaisuutta lisäävä toimenpideohjelma. Palvelujärjestelmässä on nähtävissä, että uudistuksia tarvitaan paitsi työmäärän hallintaan, myös nuorten lääkärien perehdytykseen, ohjaukseen ja tukeen. Terveyskeskusten työolosuhteet on saatava kilpailukykyisiksi muiden uravaihtoehtojen kanssa.

Kirjallinen kysymys 6/2008

Kielikokeiluilla ei saa vaarantaa oppilaiden oikeuksia

Tohmajärven kunta anoi opetusministeriöltä kokeilulupaa aloittaa venäjän kielen opetus peruskoulun 7. luokan oppilaille B-kielenä. Lupaa ei myönnetty, ja menettelyn perusteluja kysyy kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk).

Opetusta säätävästä perusopetuksen tuntijaosta voidaan poiketa opetusministeriön myöntämällä kokeiluluvalla. Lupa voidaan myöntää sellaiselle opetuksen järjestäjälle, jolla on edellytykset tuottaa kokeilu sen tarkoitusta vastaavalla tavalla ja opetukseen liittyviä oppilaiden oikeuksia vaarantamatta.

Opetusministeri Sari Sarkomaa kertoo opetusministeriö katsovan, että Tohmajärven mahdollisella kokeilulla olisi ollut ennakoimattomia vaikutuksia oppilaiden jatko-opintoihin ja työelämään. Ehdotetun kokeilun käynnistäminen tähtäisi perustuslaissa säädetyn kansalliskielen aseman muuttamiseen. Mahdollisella kokeilulla voisi olla myös vaikutuksia oppilaan oikeusturvaan. Kokeiluhankehakemuksen luoteisia koulutuspoliittisia tavoitteita ei myöskään sisälly hallitusohjelmaan eikä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan.

Sarkomaa muistuttaa, että perusopetuksen tuntijako säätää vain opetukseen käytettävistä minimituntimääristä. Kunnat voivat lisätä omalla päätöksellään esim. venäjän kielen opetusta kouluissaan käyttämällä siihen valinnaisaineiden tunteja tai lisäämällä opetustunteja venäjän kieleen. Tämä olisi tervetullutta paitsi koko Suomessa myös erityisesti Pohjois- ja Etelä-Karjalan ja Itä-Suomen alueella myös talouden kehityksen kannalta. Se olisi myös linjassa hallitusohjelman kielikoulutuksen monipuolistamista koskevan tavoitteen kanssa, Sarkomaa toteaa.

Suomen kielikoulutuspolitiikan tavoitteena ovat monipuoliset kielivalinnat ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettu kielten oppiminen. Ensimmäisen pakollisen vieraan kielen (A1) opiskelu aloitetaan viimeistään peruskoulun kolmannella luokalla. A1 -kieleksi opetuksen järjestäjät voivat tarjota useita eri kielivaihtoehtoja. Vapaaehtoisena perusopetuksen alaluokilla voidaan opiskella myös nk. A2 -kieltä. Perusopetuksen yläluokilla aloitetaan toisen pakollisen kielen opiskelu (B1) ja on mahdollista aloittaa vapaaehtoisen B 2-kielen opiskelu.

Hallitusohjelma tähtää myös kaksikielisyyden ja kansalliskielten osaamisen vahvistamiseen. Opetusministeriö pitääkin tärkeänä ja perusteltuna molempien kotimaisten kielten opiskelua ja osaamista koko maan kattavasti myös jatkossa.

Kirjallinen kysymys 7/2008

Kansallinen yhtenäisyys tärkeää arpajaislakia uudistettaessa

Valtioneuvosto asetti keväällä 2004 kansallinen rahapelifoorumin, jonka tehtävänä oli valmistella kansallisen rahapelipolitiikan linjaukset. Rahapelifoorumin toimikausi päättyi eduskunnan vaalikauden päättyessä, eikä uutta foorumia ole asetettu. Sen jatkosta kysyy kansanedustaja Kari Rajamäki (sd)

Suomessa rahapelitoimintaa saa harjoittaa vain yhteisö, joka on saanut siihen valtioneuvostolta luvan. Rahapelitoiminta tuottaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi rahapeliyhteisöt maksavat arpajaisveroa valtiolle noin 120 miljoonaa euroa vuodessa. Kansallisten rahapelien merkitys mm. liikunnan, tieteen, kulttuurin ja nuorisotyön edistämiselle on merkittävä.

Kysymykseen vastannut sisäasiainministeri Anne Holmlund lupaa, että hallitusohjelman mukaisesti hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin rahapelaamiseen liittyvien sosiaalisten ongelmien rajoittamiseksi, rikollisuuden torjumiseksi ja yksinoikeuden säilyttämiseksi sekä sen takaamiseksi, että viranomaisilla on riittävät voimavarat laittomaan pelitarjontaan puuttumiseksi.

Sisäasiainministeriö asetti hallitusohjelman kyseisen kohdan toteuttamiseksi marraskuussa 2007 arpajaislain uudistamista koskevan hankkeen. Hanke on edellisellä hallituskaudella toimineen laajapohjaisen rahapelifoorumin linjausten mukaisesti kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa annetaan ehdotukset rahapelifoorumin linjauksiin liittyvistä säädösesityksistä. Rahapelifoorumi ehdotti markkinoinnin ja ikärajojen sääntelyä sekä viranomaisvalvontaa tehostavia lupa- ja valvontaviranomaisten uusia toimivaltuuksia. Toisessa vaiheessa annetaan muut, mm. yksinoikeusjärjestelmän perusteisiin liittyvät esitykset. Ensimmäisen vaiheen määräaika on 31.3.2008 ja toisen vaiheen määräaika 31.12.2008.

Arpajaislain uudistamista koskevaan hankeorganisaatioon kuuluvat rahapeliasioita käsittelevien ministereiden valtiosihteereistä ja erityisavustajista koostuva ohjausryhmä sekä rahapeliasioita käsittelevien ministeriöiden virkamiehistä koostuva työryhmä. Kansallinen yhtenäisyys on ollut ja on jatkossakin ratkaisevaa suomalaista rahapelijärjestelmää puolustettaessa ja kehitettäessä. Tämä tullaan ottamaan huomioon arpajaislain uudistamista koskevan hankkeen ensimmäisessä vaiheessa perustamalla ehdotukset rahapelifoorumin linjauksiin ja toisessa vaiheessa kuulemisia järjestämällä. Rahapelifoorumin asettamisen tarve arvioidaan Holmlundin mukaan erikseen arpajaislain uudistamista koskevan työn edetessä.

Kirjallinen kysymys 4/2008

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta