Opettajien työolosuhteet pannaan yhteisvoimin kuntoon

		Keskustelu- ja kuulemistilaisuus oli ensimmäinen askel talkoissa, joilla opettajien työolosuhteet halutaan panna kuntoon.

Toukokuinen keskustelu- ja kuulemistilaisuus oli ensimmäinen askel talkoissa, joilla opettajien työolosuhteet halutaan panna kuntoon. Kaikki paikalle saapuneet pääsivät kertomaan näkemyksensä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat opettajien työhyvinvointiin sekä esittämään konkreettisia ehdotuksia sen parantamiseksi.

Moni sidosryhmän edustajista kantoi huolta opettajien täydennyskoulutuksesta ja ammattitaidon ylläpitämisestä. Erityisesti sidosryhmien edustajat kokivat, että opettajilla ei ole tällä hetkellä tasavertaista mahdollisuutta päivittää osaamistaan.

"Yksi vaihtoehto voisi olla koulutusrahasto, joka mahdollistaisi kaikkien työnantajien mahdollisuuden panostaa koulutukseen. Myös opintoseteliä, jota voisi hyödyntää itselleen sopivaan koulutukseen, voisi harkita", puheenjohtaja Jouko Paljakka Aikuisopettajien liitosta nosti esille konkreettisia ehdotuksia.

"Opettajat pystyisivät parempaan"

Myös Oulun yliopiston professori Riitta-Liisa Korkeamäki kertoi huomanneensa, että koulut eriarvoistuvat.

"Opettajilla ei ole mahdollisuuksia pitää tietotasoaan yllä. He pystyisivät parempaan, jos olosuhteet sen sallisivat. Opettajat ovat kovin yksin ja tiimi tehdä kehittämistyötä puuttuu", keskusteluun opettajakoulutuksen näkökulmaa tuonut Korkeamäki sanoi.

Hänen mukaansa yksi päivä vuodessa täydennyskoulutusta ei riitä. Opettajakoulutukseen kohdistuu hirveästi paineita koulujen toimintaympäristön muuttuessa, ja kaikki tarpeellinen koulutus on mahdotonta sisällyttää peruskoulutuksen opintopisteisiin.

Sidosryhmien edustajat viestittivät valtiovallalle myös palkitsemisen ja tunnustuksien merkitystä. Palkkaus parantaa työtyyväisyyttä ja motivoi opettajaa.
"Opettajien pitäisi päästä urallaan eteenpäin. Jos ei muuten, niin esimerkiksi palkka voisi nousta kouluttautumalla", Korkeamäki esitti.

Työympäristö myllerryksessä

Päivän aikana puhuttiin paljon koulun toimintaympäristön muutoksesta, joka heijastuu opettajan työhön.

"Opettajilla on jatkuva riittämättömyyden tunne, kun työaikaa mitataan opetustunneissa, vaikka nykyään iso osa työajasta kuluu muuhun", neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta sanoi.

Samaa mieltä oli rehtori Leena Mäkelä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymästä.
"Työ- ja virkaehtosopimus painottaa opetustyötä. Kokonaistyöaika tukisi uusia juttuja paremmin."

Työkaluja työolojen parantamiseen

Mäkelä korosti monien muiden puhujien tavoin, että tarvitaan työkaluja, joilla opettajat saavat uutta osaamista ja virtaa.
"Siihen tarvitaan rahoitusta. Me toivomme myös työelämäjaksojen mahdollistamista, jolloin opettaja voisi mennä yritykseen oppimaan opettamaansa alaa. Työelämäosaamista olisi hyvä ammentaa myös ulkomailta."

Moni sidosryhmien edustajista koki, ettei säädöksillä ja velvoitteilla voi ratkaista kaikkea vaan tarvitaan hyvistä käytännöistä oppimista ja olemassa olevan tiedon hyödyntämistä.
"Rakenteiden ja instituutioiden kansalliset läpimurrot liikkeelle", kuntayhtymän johtaja Keijo Pesonen, Koulutuksen järjestäjät ry:stä kannusti.

Tarvittavien työkalujen lisäksi sidosryhmät korostivat fyysisen työympäristön merkitystä. Tärkeänä pidettiin sitä, että opettajilla olisi oma työpiste ja tietokone. Koulujen peruskorjauksiin toivottiin lisää voimavaroja.

Opettajan perustehtävä muuttuu

Opettajien toivottiin myös voivan keskittyä itse ydintehtävään eli opetukseen.
"Pitäisi vakavasti pohtia pysähtymistä opetusta tukevan henkilöstön palkkaamisen ääreen", johtaja Ulla Mutka Jyväskylän ammatillisesta opettajakorkeakoulusta sanoi.

"Vanhaan ei ole paluuta ja opettajan perustehtävä muuttuu, mutta toivomme, että opettaja saisi silti mahdollisuuden keskittyä perustehtävään", työelämäasiamies Marjatta Pitkänen OAJ:sta sanoi.

Pitkäsen mukaan perustehtävään keskittymistä auttavat realistiset tavoitteet ja opetussuunnitelmat, kohtuulliset ryhmäkoot, riittävä opetushuoltohenkilö sekä perus- ja täydennyskoulutuksen saattaminen ajan tasalle.

Rehtorikoulutusta toivotaan Suomeen

Myös koulun johtajuuden kehittämisen merkitys työolojen ja työssajaksamisen parantamiseksi nousi esille useamman kerran.
"Suomeen olisi saatava rehtorikoulutus", sanoi Ritva Jakku-Sihvonen Opetushallituksesta.

Suomen rehtorien puheenjohtaja Peter Johnson muistutti, että hyvä johtaminen luo hyvinvointia kouluihin ja siksi oppilaitosjohdon hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää. Johnson kantoi myös huolta rehtorin ammatin vetovoiman hiipumisesta sekä rehtorien palkkauksesta.
"Kannustava palkkaus on työn arvostuksen mittari."

Rehtori Suortamo Markku Jyväskylästä uskoi mm. henkilöstöpoliittisten ohjelmien voimaan työolojen parantamiseksi.
"Henkilöstöpoliittinen ohjelma pitäisi tehdä jokaisessa kunnassa. Se tuo levollisuutta ja malttia sekä tietoa muutoksista koulun henkilökunnalle."

Pelisäännöt kodin ja koulun välille

Opettajien ja koulun työolosuhteisiin katsottiin olevan merkitystä myös kodin ja koulun yhteistyöllä. Osastopäällikkö Juha Mäntyvaara Etelä-Suomen lääninhallituksesta kertoi opettajan työn juridisoitumisesta, mikä näkyy valituksissa sekä kodin ja koulun välisissä ongelmissa.

Toiminnanjohtaja Tuija Metso Vanhempainliitosta muistutti, että vaikka julkisuudessa esillä olevat esimerkit vanhempien ja koulun yhteistyöstä ovat yleensä niitä huonoja, enimmäkseen vanhemmat ovat opettajien työlle tärkeä voimavara ja resurssi.
"Suurin osa vanhemmista arvostaa opettajan työtä. Työ on pääosin yksin tekemistä ja yhteisöllisyyden vahvistaminen kouluissa on tärkeää. Vanhempainyhdistys voisi tehdä muutakin varainhankintaa."

Metso myös uskoi, että kodin ja koulun väliset selkeät pelisäännöt esimerkiksi siitä, milloin opettaja on puhelimella tavoitettavissa, helpottaisivat yhteistyön onnistumista.

Kehittämiskohteet priorisoitava

Päivän aikana kävi ilmi, että opettajien työolosuhteiden parantamiseksi on monella taholla tekeillä jotain. Haasteena sidosryhmät pitivät toimien koordinointia ja päällekkäisyyksien välttämistä. Tärkeänä pidettiin myös kehittämistoimien priorisointia - lukuisista vaihtoehdoista on valittava toteutukseen muutama.

"Tärkeä asia on toimijoiden sitouttaminen ja se, että on selkeät tavoitteet ja priorisointia", Piekkala Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta kiteytti.

-hm

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta